Ortodoksinen opetus ja kasvatus Suomessa
Ortodoksi.netista
Ortodoksinen opetus ja kasvatus Suomessa – vähemmistönä enemmistön keskellä
Uuden kouluvuoden alkaessa myös kaikkien koulujen ns. UO-opettajat yhdessä oman kirkkonsa ja seurakuntiensa kanssa pysähtyvät pohtimaan kasvatuksen ja opetuksen merkitystä ja uskonnonopetuksen järjestämistä ajoittain haastavissakin olosuhteissa. Oman uskonnon opetus, ortodoksinen kasvatus, ei ole vain tietojen ja taitojen välittämistä, vaan se on myös oppilaan identiteetin vahvistamista ja ennen kaikkea kristillisten arvojen sekä Kristuksen tunnustamista – Hänen, joka sanoo olevansa ”Tie, Totuus ja Elämä” (Joh. 14:6).
Vähemmistön asema koulumaailmassa
Suomen koulujärjestelmässä ortodoksit muodostavat noin prosentin väestöstä. He ovat siis selvästi pieni uskonnollinen ryhmä, jolla kuitenkin on oma lakisääteinen uskonnonopetuksensa toisena kansallisena kirkkokuntana. Valtion tuella ortodoksiset oppilaat saavat perusopetuksessa ja lukioissa oman uskontonsa opetusta, kun oppilasmäärät sen mahdollistavat. Aina tämä ei ole mahdollista, ja silloin turvaudutaan ns. etäopetukseen nykyisten tietoverkkojen avulla.
Tilanne eroaa olennaisesti niin sanotuista ortodoksisista maista, kuten Kreikasta ja Romaniasta, joissa ortodoksinen uskonto on koulukasvatuksen luonteva ja itsestään selvä osa. Suomessa ortodoksinen oppilas saattaa olla ainoa omassa luokassaan tai jopa koko koulussaan. Tämä asettaa uskonnonopetukselle erityisiä haasteita, mutta samalla se vahvistaa tietoisuutta ortodoksisesta identiteetistä ja sen säilyttämisen tärkeydestä vähemmistön keskellä.
Keskustelua yhteisestä uskonnonopetuksesta
Suomessa käydään aika ajoin keskustelua ns. yhteisen uskonnonopetuksen mallista, jossa eri uskontojen opetus yhdistettäisiin yhdeksi yleiseksi eettiseksi oppiaineeksi. Tällaisessa mallissa korostuisi kulttuurinen ja katsomuksellinen yleissivistys, mutta vaarana on, että ortodoksisen kirkon omaperäinen uskon ja elämän perinne jää taka-alalle.
Lisäksi ongelmallista olisi, että ns. ”muunuskoiset” tai uskonnottomat opettajat, jotka tällaista oppiainetta opettaisivat, eivät välttämättä tuntisi ortodoksista uskoa. Opetus saattaisi helposti värittyä tai jopa vääristyä opettajan omien arvojen ja tulkintojen mukaisesti.
Romaniassa ja muissa ortodoksisissa maissa keskustelun painopiste on toinen: siellä pyritään varmistamaan ortodoksisen uskonnon opetuksen laatu ja perillemeno sekä vahvistamaan lasten ja nuorten identiteettiä. Vanhempien, opettajien ja koko yhteisön osallistuminen nähdään tärkeänä, jotta lapsi kasvaa kirkon jäsenenä ja oppii elämään uskonsa todeksi.
Opettajan ja yhteisön merkitys
Patriarkka Daniel muistutti syksyllä 2025 koulujen alkaessa pitämässään puheessaan, että oppilas osallistuu oppimiseen sitä syvemmin, mitä aidomman esimerkin hän löytää opettajastaan. Sama koskee Suomea: ortodoksisen uskonnon opettaja ei ole pelkästään tiedon välittäjä, vaan hän on esikuva ja ohjaaja, joka rohkaisee lasta uskon harjoittamiseen ja auttaa ymmärtämään epäonnistumistenkin kautta, että kaikki lahjat ovat Jumalalta saatuja (vrt. Jaak. 1:17).
Opetus ei kuitenkaan ole vain opettajan ja oppilaan välistä. Siihen kytkeytyy – tai tulisi kytkeytyä – luontevalla tavalla myös perhe ja seurakunta. Koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan kuin myös kirkon oman katekumeeniopetuksen tulisi täydentää toisiaan. Yhteistyön, materiaalien ja resurssien avulla lapsi ja nuori voi edes jollain tasolla löytää elämän kristillisen merkityksen ja kasvaa rakkauteen Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan.
Pyhät esikuvina Suomessa
Romanian kirkko muistuttaa omien pyhiensä merkityksestä. Sama pätee Suomeen: luostariemme perintö sekä omat pyhämme – esimerkiksi pyhät Karjalan valistajat, pyhä Johannes Sonkajanrantalainen, joka toimi myös uskonnon opettajana, sekä lukuisat muut pyhät – ovat meille eläviä ikoneita. Heidän elämänsä kertoo siitä, että ortodoksinen usko voi kantaa myös vaikeina aikoina.
Nämä esikuvat rohkaisevat meitä säilyttämään ortodoksisen uskon, vaikka yhteiskunta ympärillämme sekularisoituu ja moniuskontoisuus kasvaa. Pyhien esimerkki kutsuu meitä elämään Kristuksessa ja kantamaan rohkeasti uskomme hedelmiä tämän päivän Suomessa.
Ortodoksisen kasvatuksen kutsumus
Vaikka ortodoksinen uskonnonopetus on Suomessa vähemmistön opetusta, sen merkitys on suhteellisesti suuri. Se auttaa oppilasta ymmärtämään oman identiteettinsä ja arvostamaan kirkon perinnettä. Kristillisen kasvatuksen tehtävä on rohkaista nuoria kasvamaan vastuullisiksi ja lähimmäistään rakastaviksi ihmisiksi – ja ennen kaikkea säilyttämään usko, joka on meille lahjoitettu.
Siunaus uudelle kouluvuodelle
Useissa seurakunnissa järjestetään syksyllä koululaisjumalanpalveluksia ja uusien oppilaiden siunaamisia koulutielle. Rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen, ”Opettajan, Mestarin” (Matt. 23:10) ja ”maailman Valon” (Joh. 8:12), valaisemaan oppilaiden, vanhempien, isovanhempien ja opettajien sydämet Suomessa. Pyydämme, että Jumala vahvistaisi lahjoja, joita olemme saaneet, ja auttaisi meitä tunnustamaan ortodoksista uskoa niin perheessä kuin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ortodoksi.net
6.9.2025
Tietoisku: UO-opetus Suomessa
Tämä tietoisku perustuu seuraaviin lähteisiin:
- Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi): Katsomusaineiden tiedonkeruu 2023
- Suomen ortodoksinen kirkko (ort.fi): Uskonnonopetus ja katsomusaineiden kehittämistyöryhmän raportti 2024
- SOOL ry ja Uskonnonvapaus.fi: taustatietoa uskonnonopetuksen järjestämisestä
- Tutkimusartikkeli (Journal.fi, 2023): koronakevään kokemuksia etäopetuksesta
Oppilasmäärät
- Ortodoksisen uskonnon oppilaat muodostivat vuonna 2022 noin 1,8 % peruskoulun ja lukion oppilaista.
- Vuonna 2023–2024 osuus nousi noin 3 %:iin, kun Ukrainasta tulleet lapset lisäsivät ortodoksioppilaiden määrää.
Opettajien määrä ja pätevyys
- Päteviä ortodoksisen uskonnon opettajia on vähemmän kuin oppilaita tarvitsisi:
- Suurissa kaupungeissa: luokat 1–6, noin 64 % opetuksesta pätevien opettajien antamaa; luokat 7–9, noin 53 %.
- Pienemmissä kunnissa: luokat 1–6, noin 58 %; luokat 7–9, noin 53 %.
Etäopetuksen käyttö
- Etäopetusta on käytetty erityisesti pienissä oppilasryhmissä ja poikkeusoloissa, kuten koronakeväänä 2020.
- Etäopetus tarjoaa keinon turvata UO-opetusta alueilla, joilla oppilasmäärät ovat vähäiset.