Konsiliaarinen

Sana konsiliaarinen tarkoittaa kirkolliskokouksellista tai kirkolliskokoukseen liittyvää. Se viittaa hallintotapaan tai päätöksentekomenetelmään, jossa kirkon asioista päätetään laajassa kirkolliskokouksessa tai neuvostossa, johon osallistuu eri tasojen edustajia (esimerkiksi piispoja, pappeja ja maallikoita).

Konsiliaarinen hallintotapa korostaa:

• Yhteistä päätöksentekoa: Päätökset eivät ole yksittäisen henkilön (esim. paavin tai patriarkan) yksinvaltaa, vaan ne syntyvät laajemman neuvottelun ja yhteisymmärryksen tuloksena.
• Edustuksellisuutta: Eri ryhmät kirkossa pääsevät osallistumaan päätöksentekoon.
• Kollegiaalisuutta: Päätökset nähdään kollegion (esim. piispainkollegion) yhteisenä vastuuna.

Esimerkkejä konsiliaarisesta perinteestä:

• Ortodoksinen kirkko: Ortodoksisessa kirkossa ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat korkein auktoriteetti uskonopillisissa kysymyksissä. Piispainkokoukset (synodit) toimivat myös konsiliaarisena elimenä paikallisissa kirkoissa.
• Protestanttiset kirkot: Monissa protestanttisissa kirkkokunnissa seurakuntaneuvostot ja kirkolliskokoukset ovat keskeisiä päätöksentekoelimiä.
• Katolisen kirkon historia: Vaikka katolinen kirkko nykyään korostaa paavin ensisijaisuutta, sen historiassa on ollut vahvoja konsiliaarisia liikkeitä, jotka ovat korostaneet kirkolliskokousten merkitystä.

Lyhyesti sanottuna konsiliaarinen tarkoittaa kirkolliskokouksen kautta tapahtuvaa hallintoa ja päätöksentekoa.