Pyhä marttyyrinunna Maria Pariisilainen
Ortodoksi.netista
Pyhä marttyyrinunna Maria Pariisilainen – yleismaailmallisen rakkauden ja rohkean uskon todistaja
Pyhä marttyyrinunna Maria Pariisilainen kuuluu aikamme uusien pyhien joukkoon, jotka avaavat ortodoksisen uskon todellista luonnetta tavalla, joka rikkoo totuttuja rajoja. Hänen elämänsä ja kilvoituksensa kutsuvat ymmärtämään, ettei ortodoksinen usko ole vain yhden kansan tai kulttuurin omaisuutta, vaan koko maailmaa koskeva, yleismaailmallinen todellisuus. Juuri tällaisten pyhien kautta tulee näkyväksi se, että ortodoksinen kirkko elää ja vaikuttaa kaikissa kansoissa ja kaikissa historian tilanteissa.
Odottamaton tie pyhyyteen
Pyhyyttä on usein totuttu ajattelemaan selkeänä ja ennalta arvattavana tienä. Pyhä Maria Pariisilaisen elämä kuitenkin osoittaa, että pyhyys on kuin outo kukka, joka voi puhjeta kukkaan kaikkein odottamattomimmilla tavoilla. Hänen elämänsä oli täynnä jyrkkiä käänteitä, ristiriitoja ja etsintää. Varhainen orpous, ateismi, radikaalit kirjalliset ja poliittiset piirit, avioliitto ja ero sekä äitiys muodostivat pohjan elämälle, joka ei ulkoisesti muistuttanut perinteistä hurskauden mallia.
Juuri näiden kokemusten kautta Maria oppi näkemään ihmisen Jumalan kuvana. Hänen elämäänsä alkoi kannatella tinkimätön rakkaus ihmistä kohtaan, rakkaus, joka ei tyytynyt puolittaisiin ratkaisuihin eikä turvallisiin kompromisseihin. Pyhyys ei hänen kohdallaan syntynyt vetäytymisestä maailmasta, vaan rohkeasta heittäytymisestä sen keskelle.
Luostarielämä maailmassa
Muutettuaan Pariisiin Maria omistautui köyhien, kodittomien ja vainottujen auttamiseen. Hänestä tuli ortodoksinen nunna palvellakseen paremmin kutsumustaan, jota hän itse kuvasi yleismaailmalliseksi äitiydeksi. Hänen visionsa luostarielämästä oli radikaali: luostarielämä ei ollut eristäytymistä, vaan täydellistä antautumista lähimmäisen palvelemiseen keskellä kaupunkia ja yhteiskuntaa.
Maria kulki usein vastavirtaan ja joutui ristiriitoihin vakiintuneiden kirkollisten käytäntöjen kanssa. Hänen kilvoituksensa sääntö oli yksinkertainen ja vaativa: rakastaa lähimmäistä aina itsensä uhraamiseen saakka. Hän perusti ruokajakeluita, orpokoteja, vanhainkoteja ja turvakoteja ja haastoi aikansa kristityt kysymään, voiko Kristusta seurata vain kohtuudella. Hänen vastauksensa oli selkeä: ei voi.
Rakkaus, joka johti marttyyriuteen
Toisen maailmansodan aikana pyhän Marian rakkaus lähimmäistä kohtaan sai äärimmäisen muodon. Pariisin saksalaismiehityksen aikana hän pelasti yhteistyökumppaneidensa kanssa tuhansia ihmisiä nälkäkuolemalta ja vainolta. Hän auttoi juutalaisia laatimalla vääriä kastekirjatodistuksia ja järjestämällä pakoreittejä turvaan. Tämä työ johti hänen pidätykseensä ja kuljetukseensa Ravensbrückin keskitysleirille, missä hän lopulta antoi henkensä kaasukammiossa vain vähän ennen leirin vapauttamista.
Hänen marttyyriutensa ei ollut äkillinen teko, vaan koko elämän mittainen itsensä antaminen toisten puolesta.
Ortodoksisuus ilman rajoja
Pyhä Maria Pariisilainen muistuttaa voimakkaasti ortodoksisen uskon yleismaailmallisuudesta. Hän varoitti piilevästä nationalismista, jossa ajatellaan, että vain me olemme ortodokseja, vain meillä on pyhiä ja vain me omistamme totuuden. Hänen elämänsä todistaa päinvastaista. Ortodoksisuus kuuluu koko maailmalle ja on läsnä kaikkialla, missä ihminen vastaa Kristuksen kutsuun rakastaa ilman ehtoja.
Tässä mielessä pyhä Maria ei ole vain oman aikansa pyhä, vaan myös nykyhetken profeetallinen ääni. Hänen elämänsä kysyy yhä uudelleen, uskallammeko nähdä Kristuksen jokaisessa ihmisessä ja uskallammeko elää uskoamme avoimesti, rohkeasti ja yleismaailmallisesti.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko viettää pyhän marttyyrinunna Maria Pariisilaisen muistopäivää 20. heinäkuuta.
(Artikkeli perustuu Argoliin metropoliitta Nektarioksen 9.12.2025 pitämään esitelmään Pariisin pyhästä marttyyrinunna Mariasta Voloksessa. Uutinen esitelmästä julkaistiin joulukuussa 2025 Vima Orthodoxias-nettisivustolla kreikaksi.)