Uudet sivut

14. toukokuuta 2025 kello 16.18 ‎Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta (historia | muokkaa) ‎[9 684 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kansainvälinen teologinen symposiumi Romaniassa: Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta == Romanian ortodoksisen kirkon patriarkka '''Daniel''' puhui keskiviikkona 14.5.2025 Bukarestissa patriarkaatin palatsissa 14.–17. toukokuuta 2025 järjestettävän kansainvälisen teologisen symposiumin ''”Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta”'' avajaisissa. <b...)
13. toukokuuta 2025 kello 12.31 ‎Konsiliaarinen (historia | muokkaa) ‎[1 564 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Sana '''konsiliaarinen''' tarkoittaa '''kirkolliskokouksellista''' tai kirkolliskokoukseen liittyvää. Se viittaa hallintotapaan tai päätöksentekomenetelmään, jossa kirkon asioista päätetään laajassa kirkolliskokouksessa tai neuvostossa, johon osallistuu eri tasojen edustajia (esimerkiksi piispoja, pappeja ja maallikoita). Konsiliaarinen hallintotapa korostaa: * Yhteistä päätöksentekoa: Päätökset eivät ole yksittäisen henkilön (esim. paavin tai p...)
12. toukokuuta 2025 kello 12.30 ‎Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko (historia | muokkaa) ‎[6 410 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Amerikkalainen ortodoksiteologi '''Georges Florovsky''' toteaa: ''”Kristinusko on liturginen uskonto. Kirkko on ennen kaikkea jumalanpalvelusyhteisö. Jumalanpalvelus on ensin, oppi ja moraali vasta sitten. Ortodoksisuutta leimaa voimakas mystiikan traditio. Siksi ortodoksista kirkkoa on vaikea oppia tuntemaan vain kirjoista. Sen ymmärtämiseksi on tutustuttava liturgiaan ja mystiikkaan seuraten '''Filippoksen''' sanoja Bar...)
10. toukokuuta 2025 kello 15.10 ‎Chrysostomos III (metropoliitta) (historia | muokkaa) ‎[987 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Manin metropoliitta Chrysostomos (Korakitis)''' Metropoliitta '''Chrysostomos''' (Korakitis / Μητροπολίτου Μάνης κ. Χρυσοστόμου Γ) on Kreikan kirkon alaisuudessa toimivan Manin metropoliittakunnan metropoliitta. Mani on muinainen nimi alueelle, joka nykyään tunnetaan nimillä Gytheion ja Oetylos. Metropoliittakunnan nimi muuttui vuonna 2010. Se sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan eteläosassa Kreikassa. Metropoliitta Chrysostomos on...)
10. toukokuuta 2025 kello 14.59 ‎Profeetta Jesajan "hiili" ja sen merkitys (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[5 229 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Jesaja – suuri profeetta ja Kristuksen ennakoija === Profeetta '''Jesajaa''' pidetään yhtenä merkittävimmistä profeetoista, jopa "viidentenä evankelistana" hänen selkeiden ja lukuisten Kristusta koskevien ennustustensa vuoksi. Ylhäisestä jerusalemilaisesta perheestä noin 770 eKr. syntynyt Jesaja sai Jumalalta profeetallisen kutsun näyn kautta ja toimi viisikymmentä vuotta varoittaen kansaa, neuvoen hallitsijoita ja lohduttaen vanhur...)
10. toukokuuta 2025 kello 12.41 ‎Pääsiäisajan keskijuhla 2 (historia | muokkaa) ‎[4 204 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center>'''''Kristus nousi kuolleista!'''''</center> === Johdanto === Pyhän pääsiäisen juhlan jälkeistä neljättä keskiviikkoa muistetaan pääsiäisajan keskijuhlana. Tämä juhla merkitsee puoliväliä pääsiäisen ja helluntain juhlan välillä. Kuten alla selitetään, tämä juhla liittyy läheisesti halvaantuneen sunnuntaihin. === Juhlan taustaa === Vapahtajan parannettua ihmeellisesti halvaantuneen, juutalaiset, erityises...)
8. toukokuuta 2025 kello 06.36 ‎Halvaantuneen sunnuntai 2 (historia | muokkaa) ‎[3 260 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center>'''''Kristus nousi kuolleista!''''' ''Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele." Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli.'' (Joh. 5:8-9)</center> === Johdanto === thumb|300 px|<center>''Halvaantuneen sunnuntai'' (''kuva: OCA'')</center> Pyhän pääsiäisen neljättä sunnuntaita ortodoksinen kirkko viettää halvantuneen sunnuntaina. Tämä päivä muistelee Kristuksen ihm...)
6. toukokuuta 2025 kello 12.03 ‎Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman (historia | muokkaa) ‎[15 291 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos:''' == "Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman" == thumb|400 px|<center>Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos (kuva: EP / Νίκος Παπαχρήστου)</center> Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka '''Bartholomeus''' piti 6. toukokuuta 2025 pääpuheenvuoron kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa ''“Restarti...)
6. toukokuuta 2025 kello 04.05 ‎Sofrino (historia | muokkaa) ‎[812 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Usein puhekielessä törmää ilmaisuihin ''Sofrino-ikoni'' tai joku muu Sofrio-tuote. '''Mikä on Sofrino?''' Sofrino (venäjäksi Софрино) on ensinnäkin kaupunkityyppinen taajama Puškinin piirissä Moskovan alueella, Venäjällä. Siellä sijaitsee myös tuotantokeskus, joka valmistaa uskonnollisia lähinnä ortodoksisia kotitaloustavaroita alkaen ikoneista ja erilaisista kirkkokoristeista ja tarvikkeista aina pappien vaatteisiin saakka....)
5. toukokuuta 2025 kello 08.42 ‎Žirovitšin Jumalanäiti (historia | muokkaa) ‎[4 309 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Ihmeellinen löytö metsässä (1470) === thumb|400 px|<center>Žirovitšin Jumalanäiti (kuva: OCA)</center> Vuonna 1470, lähellä Žirovitšia (''Жыровічы'') Grodnon rajaseudulla (nykyisessä Valko-Venäjällä), sattui merkittävä tapahtuma. Ortodoksiselle liettualaiselle aatelismiehelle '''Aleksandr Soltonille''' kuuluvassa metsässä paimenet todistivat poikkeuksellista valoa. Valo säteili päärynäpuun oks...)
29. huhtikuuta 2025 kello 17.28 ‎Ekskumaatio (historia | muokkaa) ‎[1 566 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Ekskumaatiorituaali on uskonnollinen seremonia, joka suoritetaan haudan avaamisen ja ruumiin tai sen jäännösten ylöskaivamisen yhteydessä. Sana "ekskumaatio" itsessään tarkoittaa ylöskaivamista haudasta. Tällainen rituaali voi liittyä useisiin eri syihin, joista yleisimpiä ovat: * Pyhäinjäännösten tunnistaminen ja siirtäminen: Erityisesti kirkollisissa yhteyksissä ekskumaatiorituaaleja voidaan suorittaa, kun halutaan tutkia, tunnistaa tai si...)
29. huhtikuuta 2025 kello 17.16 ‎Paisios Olarun ja Kleopas Ilie pyhäinjäännökset (historia | muokkaa) ‎[1 625 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Romanian ortodoksien kirkon Internet-sivuilla kerrotaan, että Sihăstrian pyhien Paisios Olarun ja Kleopas Ilie pyhäinjäännökset löydetty tuoksuvina. Uutisessa (29.4.2025) mainitaan, että Iașin arkkihiippakunnan Botoșanin apulaispiispa '''Nichifor''' kertoi maanantaina, että Sihăstrian luostarista löydettyjen pyhien Paisios Olarun ja Kleopas Ilien pyhäinjäännökset olivat yllättäen tuoksuvia ekskumaatiorituaalin yhteydessä. Piispa korosti tapahtuman...)
27. huhtikuuta 2025 kello 13.46 ‎Mirhantuojien sunnuntai 2 (historia | muokkaa) ‎[6 082 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center> ''Kristus nousi kuolleista'' ''Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: 'Hän menee teidän edellä...)
27. huhtikuuta 2025 kello 13.07 ‎Radonitsa (historia | muokkaa) ‎[6 255 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Radonitsa – Iloinen vainajien muistopäivä ortodoksisessa kirkossa == thumb|400 px|<center>Vanha venäläinen piirros vuodelta 1881: Smolenskojen hautausmaa, hautajaiset (kuva: История России в живописи .Обычаи,традиции,празднества)</center> '''Radonitsa''' (venäjäksi ''Ра́доница'', valkovenäjäksi ''Ра́даўніца'', merkitykseltään "ilon päivä") on...)
25. huhtikuuta 2025 kello 11.37 ‎Nikodemos (historia | muokkaa) ‎[3 426 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Pyhä '''Nikodemos''' on Uudessa testamentissa esiintyvä merkittävä henkilö, erityisesti Johanneksen evankeliumissa. Hän oli fariseus ja juutalaisten neuvoston (''Sanhedrin'') jäsen, mikä tarkoitti, että hänellä oli korkea asema uskonnollisessa ja poliittisessa hierarkiassa Jerusalemissa. Hän oli myös oppinut mies, jota kutsuttiin "Israelin opettajaksi" (Joh. 3:10). Tässä muutamia keskeisiä asioita Nikodeemuksesta: * Yöllinen v...)
25. huhtikuuta 2025 kello 11.03 ‎Tuomaan sunnuntai (opetuspuhe2) (historia | muokkaa) ‎[4 767 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center>thumb|400 px|<center>apostoli Tuomas (kuva © OCA)</center></center> <center>''Kristus nousi kuolleista!'' ''”Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!"'' ''Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut.'' ''Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."'' (Joh.20:28-29)</center> === Johdanto === Ortodoksinen kirkko viettää Tuomaan sunnuntaita v...)
25. huhtikuuta 2025 kello 11.00 ‎Apodoosi (historia | muokkaa) ‎[2 127 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Teologiassa '''apodoosi''' (kreikasta ''ἀπόδοσις'', apodosis, "palauttaminen", "loppuun saattaminen") tarkoittaa suuren kirkollisen juhlan jälkeistä viimeistä päivää, jolloin kyseisen juhlan liturginen teema ja jotkin sen erityispiirteet vielä toistuvat. Toisin sanoen, apodoosi on ikään kuin juhlan "loppuhuipennus" tai "jäähyväiset", jolloin sen keskeiset teologiset ajatukset ja usein myös sen erityiset hymnit ja rukoukset vielä kerran korostuv...)
20. huhtikuuta 2025 kello 17.00 ‎Tuomaan sunnuntai (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[4 483 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center>'''Kristus nousi kuolleista!''' ''”Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" ''Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."'' (Joh.20:28-29)</center> === Johdanto === Ortodoksinen kirkko viettää Tuomaan sunnuntaita viikko pääsiäissunnuntain juhlallisuuksien jälkeen. Tuona päivänä muistellaan Kristuksen ilmestymistä opetuslapsilleen pääsiäistä seura...)
19. huhtikuuta 2025 kello 14.55 ‎Kristus nousi kuolleista 2025 (historia | muokkaa) ‎[536 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <center>thumb|500 px|<center>Kristus nousi kuolleista (kuva © munkki Stefanos)</center></center> <center>'''Ylösnousemisen päivä!''' '''Ihmiset kirkastukaamme!''' '''Nyt on Pääsiäinen, Herran Pääsiäinen!''' '''Sillä Kristus meidän Jumalamme''' '''johdatti kuolemasta elämään,''' '''ja maasta taivaaseen, meidät,''' '''jotka voittovi...)
19. huhtikuuta 2025 kello 08.21 ‎Suuri ja pyhä Pääsiäinen (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[9 304 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Johdanto === Suurella ja pyhällä pääsiäisjuhlalla ortodoksikristityt juhlivat Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen elämää antavaa ylösnousemusta. Tämä juhlien juhla on merkittävin päivä Kirkon elämässä. Se on kuoleman voittamisen juhla, sillä ei itse kuolema eikä haudan valta voinut pitää Vapahtajaamme vankina. Tässä ristin kautta tulleessa voitossa Kristus mursi synnin orjuuden ja uskon kautta tarjoaa meille ennalleen asettamisen, mu...)
19. huhtikuuta 2025 kello 07.19 ‎Suuri lauantai (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[9 152 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Johdanto === Suurena ja pyhänä lauantaina ortodoksinen kirkko muistelee Kristuksen hautaamista ja hänen laskeutumistaan tuonelaan. Se on päivä Herran ristinkuoleman ja hänen loistavan ylösnousemuksensa välillä. Suuren lauantain aamupalvelus toimitetaan perjantai-iltana, ja vaikka monet palveluksen osat ilmentävätkin surua Kristuksen kuoleman ja hautaamisen johdosta, itse palvelus on täynnä odottavaa valvetta. === Pyhän lauan...)
18. huhtikuuta 2025 kello 13.44 ‎Nöyrä, armollinen rakkaus on syntiä ja kuolemaa vahvempi (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[4 129 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Romanian ortodoksisen kirkon patriarkka '''Daniel''' pohti vuoden 2025 pyhän pääsiäisen videoviestissään pääsiäisen syvää hengellistä merkitystä. Hän korosti, ettei se ole pelkästään historiallinen muistojuhla, vaan Kristuksen rakkauden, uhrauksen ja kuoleman voiton elävä kokemus. Muistellessaan viimeistä ehtoollista patriarkka selitti, että Jeesus Kristus asetti uuden pääsiäisen kiirastorstaina. Tämä ennakoi hänen uhrikuolemaansa ristillä...)
18. huhtikuuta 2025 kello 06.09 ‎Suuri perjantai (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[13 140 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kärsimyksen huipentuma: Suuri ja pyhä perjantai ortodoksisessa perinteessä == === Johdanto === Suurena ja pyhänä perjantaina ortodoksinen kirkko muistelee Kristuksen kuolemaa ristillä. Tämä on Hänen kärsimyksensä muistelun huipentuma, jonka kautta meidän Herramme kärsi ja kuoli meidän syntiemme tähden. Tämä muistelu alkaa torstai-iltana suureen perjantain aamupalveluksella ja päättyy perjantai-iltapäivän ehtoopalvelukseen, jossa muistellaan K...)
17. huhtikuuta 2025 kello 10.22 ‎Suuri torstai (opetuspuhe 2) (historia | muokkaa) ‎[11 781 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Johdanto == Kiirastorstaina muistellaan neljää merkittävää tapahtumaa: opetuslasten jalkojen pesua, pyhän eukaristian sakramentin asettamista viimeisellä ehtoollisella, tuskaa Getsemanen puutarhassa sekä Juudaksen Kristuksen kavallusta. === Kiirastorstain muistot === === Eukaristian asettaminen === Yläsalin mystisellä ehtoollisella Jeesus antoi pyhän aterian ruoalle ja juomalle täysin uuden merkityksen. Hän samasti itsensä leipään ja...)
17. huhtikuuta 2025 kello 06.29 ‎Patriarkan pääsiäiskirje 2025 (historia | muokkaa) ‎[6 445 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|center|400 px|<center>Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos (kuva:EP)</center> <center>'''BARTHOLOMEOS''' ''Jumalan armosta'' ''Konstantinopolin-Uuden Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka'' ''Kirkon täyteydelle:'' ''Olkoon Kristuksen, kunniassa ylösnousseen, armo, rauha ja laupeus teidän kaikkien kanssa.'' ''Arvoisat veljet piispat,'' ''...)
16. huhtikuuta 2025 kello 14.38 ‎Sairaanvoitelun sakramentin syvällinen merkitys (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[3 567 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Australian arkkipiispa korostaa rukousöljypalveluksen merkitystä == Pyhänä keskiviikkona 16. huhtikuuta 2025 Australian arkkipiispa Makarios johti pyhän rukousöljypalveluksen eli sairaanvoitelun sakramentin Pyhän Spyridonin kirkossa Kingsfordissa, Sydneyssä. Jumalanpalveluksen majesteettinen ja rukouksen täyteinen ilmapiiri toi kirkkoon satoja kaikenikäisiä uskovia, jotka täyttivät kirkon ääriään myöten. === S...) alun perin luotu nimellä ”Sakramentin syvällinen merkitys (opetuspuhe)”
15. huhtikuuta 2025 kello 13.23 ‎Suuri keskiviikko (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[3 425 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Sairaanvoitelu eli rukousöljypalvelus''' thumb|400 px|<center>Sairaanvoitelun sakramentti (ON-kuvituskuva)</center> Suuren viikon keskiviikko on yksi Pyhän ja Suuren viikon hartaimmista päivistä. Tuona iltana toimitetaan pyhän sairaanvoitelun sakramentti, yksi ortodoksisen kirkon seitsemästä salaisuudesta, mysteerioista, joka liittyy sielun ja ruumiin parant...)
15. huhtikuuta 2025 kello 12.37 ‎Ylösnoussut Kristus tarjoaa muuttavan näkökulman maailman historiaan (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[2 688 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Ateenan arkkipiispa Hieronymos (kuva: Kreikan ortodoksinen kirkko)</center> '''Ateenan arkkipiispa Hieronymos:''' '''"Ylösnoussut Kristus tarjoaa muuttavan näkökulman maailman historiaan”''' '''Ateenan arkkipiispan pääsiäiskirje 2025''' Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa '''Hieronymos II''' esitti pääsiäiskirjeessään Ateenan arkkihiippakunnan pyhälle papistolle ja muill...)
15. huhtikuuta 2025 kello 09.33 ‎Suuri Tiistai (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[5 742 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Tyhmät ja viisaat neitsyet (kuva OT)</center> Suurena tiistaina kirkko muistelee kahta vertausta, jotka liittyvät Kristuksen toiseen tulemiseen. Toinen on vertaus kymmenestä neitsyestä ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.25:1-13 Matt. 25:1-13]) ja toinen vertaus talenteista ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.25:14-30 Matt. 25...)
14. huhtikuuta 2025 kello 11.59 ‎Jeesus kuoli ja nousi kuolleista (historia | muokkaa) ‎[5 069 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Merja Merras:''' '''Jeesus kuoli ja nousi kuolleista - mitä se tarkoittaa?'''''' Olemme jälleen matkalla kohti ristinkuolemaa ja ylösnousemusta. Meille on selvää, miksi muistelemme näitä tapahtumia ja mitä ne meille merkitsevät: syntien anteeksiantamusta, ylösnousemusta ja ikuista elämää Jumalan valtakunnassa. Mutta entä Jeesuksen ajan ihmiset? Ymmärsivätkö he saman minkä me nyt? Eivät varmasti. Asetutaan heidän asemaansa! Jos olim...)
14. huhtikuuta 2025 kello 06.57 ‎Suuri maanantai ja sulhaspalvelukset (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[4 049 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Palmusunnuntain illasta Suuren tiistain iltaan ortodoksinen kirkko viettää erityisiä jumalanpalveluksia, joita kutsutaan sulhaspalveluksiksi. Jokainen iltana toimitettava palvelus on itse asiassa seuraavan aamun aamupalvelus, ''ortros''. Esimerkiksi sunnuntai-illan palvelus on suuren maanantain ortros. Palvelusten nimi juontaa juurensa Matteuksen evankeliumin vertauksesta kymmenestä neitsyestä (Matt. 25:1–13), jossa Kristus esiintyy sulhasen hahmossa. ===...)
13. huhtikuuta 2025 kello 14.08 ‎Ihmiskunnan kaipuu ikuisuuteen (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[2 132 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Serbian patriarkka Porfirijen puhe palmusunnuntaina 2025 Pyhän Savan kirkossa Vračarissa == Veljet ja sisaret, siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna Daavidin pojalle! Jumalan Poika tuli ratkaisemaan elämän syvimmän mysteerin, vastaamaan ihmiskunnan syvimpiin kaipauksiin. Koko ihmiskunnan historia on ilmaus tarpeestamme elää ikuisesti, rakkaidemme kanssa. === Kuoleman voittamisen mahdottomuus ilman Kristusta === Filosofia, tai...)
12. huhtikuuta 2025 kello 05.58 ‎Johannes Krestjankin (historia | muokkaa) ‎[50 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Ohjaus sivulle Ioann Krestjankin) Merkkaus: Uusi ohjaus
12. huhtikuuta 2025 kello 05.56 ‎Ioann Krestjankin (historia | muokkaa) ‎[3 252 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Arkkimandriitta Johanneksen (Krestjankin) elämä ja perintö === Venäläinen kustantamo ''"Vapaa Vaeltaja"'' (Вольный Странник) on julkaissut uuden, asiakirjoihin ja tosiasioihin perustuvan elämäkerran arkkimandriitta Johanneksesta (Ioann Krestjankin / Иоанн Крестьянкин), yhdestä 1900-luvun merkittävimmistä venäläisistä hengellisistä ohjaajista. Kirja pyrkii luomaan realistisen kuvan Johanneksesta, välttäen subjektiivisia t...)
10. huhtikuuta 2025 kello 13.57 ‎Tekoälyn kirjoittama opetuspuhe 1. (historia | muokkaa) ‎[4 619 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Lasaruksen lauantaina === Ylläpito pyysi tekoälyä kirjoittamaan opetuspuheen seuraavien [https://www.ortodoksi.net/images/1/12/6_viikko_lauantai.pdf Triodionin 6. viikon lauantain] eli Lasaruksen lauantain teksteistä otettujen kahden troparin perusteella: <hr> ('''Theofaneksen runo ja munkki Kosmaksen runo''') <blockquote> ''Luojana ja elämän hallitsijana Sinä, ihmisiä rakastava, nostit'' ''jumalallisella viittauksellasi kuolleen Lasaruks...)
10. huhtikuuta 2025 kello 07.08 ‎Viron kirkko: Tarvitsemme turvallisuutta ja yhtenäisyyttä (historia | muokkaa) ‎[8 463 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Viro, 10.4.2025 thumb|400 px|<center>Viron kirkon 100.vuotisjuhlapostimerkkisarja (kuva © Omniva)</center> Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi 9. syyskuuta kirkkoja ja seurakuntia koskevan lain muutoksen kolmannessa käsittelyssä. === Lakimuutoksen tavoitteet === Lakiluonnoksen tavoitteena on selkeyttää nykyisiä säännöksiä ottaen huomioon aiemmassa käytännössä ilmenneet ongelmat, u...)
8. huhtikuuta 2025 kello 08.33 ‎Khalkedonin metropoliitta tuomitsee Moskovan patriarkan täydellisen mukautumisen Kremliin (historia | muokkaa) ‎[3 931 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Khalkedonin metropoliitta '''Emmanuel''' tuomitsi jyrkästi Moskovan patriarkka '''Kirillin''' täydellisen mukautumisen Kremlin politiikkaan laajassa haastattelussa, jonka hän antoi ranskalaiselle ''Le Monde'' -sanomalehdelle hänen uusimman kirjansa ''"Libres enfants de Dieu"'' (Jumalan vapaat lapset, Cerf-kustantamo) ranskankielisen julkaisun yhteydessä. Artikkelissa, jonka otsikko on ''"Sota Ukrainassa: Ortodoksisessa kirkossa on repeämä, mutta ei skismaa"''...)
4. huhtikuuta 2025 kello 16.02 ‎Meidän on autettava nuoria löytämään uudelleen olemassaolonsa tarkoitus (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[3 214 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Arkkipiispa Joann: ”Meidän on autettava nuoria löytämään uudelleen olemassaolonsa tarkoitus.” == Vastavalittu Tiranin, Durrësin ja koko Albanian arkkipiispa '''Joann''' kertoi [https://youtu.be/VjnTDohs8bM ERTNewsin haastattelussa] matkastaan kommunistisesta Albaniasta Bostonin teologisiin saleihin, tapaamisestaan edesmenneen arkkipiispa Anastasioksen kanssa, kirkon keskeisestä roolista uskontojen välisen rinnakkaiselon edistämisessä sekä nykypäivän nuori...)
3. huhtikuuta 2025 kello 13.36 ‎Katismatropari (historia | muokkaa) ‎[1 034 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Katismatropari on ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käytettävä lyhyt veisu, joka lauletaan katisman eli psalttarin jaoksen jälkeen. Katismatroparit liittyvät usein katisman teemaan ja niissä muistellaan pyhiä henkilöitä tai tapahtumia. Tässä muutamia keskeisiä piirteitä katismatroparista: * Sijainti jumalanpalveluksessa: ** Katismatroparit lauletaan ortodoksisen aamupalveluksen yhteydessä, yleensä kunkin katisman eli psalttarin jaoksen jälk...)
3. huhtikuuta 2025 kello 13.30 ‎Oodi (historia | muokkaa) ‎[1 635 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Ortodoksinen oodi ei ole runouden muoto siinä mielessä kuin länsimainen oodi. Ortodoksisessa perinteessä ''oodi'' (kreikaksi ᾠδή, ōdḗ) viittaa pikemminkin tiettyyn jumalanpalveluksen osaan tai hymnirunouteen, erityisesti kanonin osana. Tässä yhteydessä oodi on: * '''Hymni tai laulu:''' Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa oodit ovat laulettuja tai luettuja tekstejä, jotka ylistävät Jumalaa tai muistavat pyhiä. * '''Kanonin osa:''' Kanoni on ortodoksisen aamu...)
2. huhtikuuta 2025 kello 05.45 ‎Nöyryys, rukous ja paasto täyttävät ihmisen Jumalan pyhittävällä rakkaudella (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[3 723 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Romanian patriarkka: Nöyryys, rukous ja paasto täyttävät ihmisen Jumalan pyhittävällä rakkaudella == ''"Nöyrän rukouksen ja paaston yhdistäminen tyhjentää ihmisen itsekkäästä egosta ja täyttää hänet Jumalan nöyrällä, parantavalla ja pyhittävällä rakkaudella"'', totesi Romanian patriarkka '''Daniel''' opetuspuheessaan jumalallisen liturgian yhteydessä. Opetuspuheensa päätteeksi patriarkka Daniel käsitteli epileptisen pojan parantam...)
1. huhtikuuta 2025 kello 12.55 ‎Hengellinen elämä ei voi olla olemassa yhdessä maailmallisten pakkomielteiden kanssa (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[1 833 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: === Arkkipiispa Makarios: "Hengellinen elämä ei voi olla olemassa yhdessä maailmallisten pakkomielteiden kanssa" === Suuren paaston neljäntenä sunnuntaina 30. maaliskuuta 2025, joka on omistettu pyhälle '''Johannes Siinailaiselle''', ''"Portaat"''-kirjan kirjoittajalle, Australian arkkipiispa '''Makarios''' esitti tiiviin katsauksen pyhän Johannes Klimakoksen (Siinailaisen) elämään ja korosti erityisesti hä...)
26. maaliskuuta 2025 kello 19.23 ‎Ekumeeninen patriarkka: Jumalansynnyttäjällä on keskeinen asema ortodoksisessa hengellisyydessä (historia | muokkaa) ‎[2 949 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen eli Ilosanoman juhlan jumalanpalveluksen jälkeisissä puheissaan Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka '''Bartholomeos''' pohti kreikkalaisortodoksien syvää kunnioitusta Jumalansynnyttäjää (Jumalanäitiä) kohtaan. Hän korosti, että tämä kunnioitus ulottuu kirkkojen ulkopuolelle ja on syvälle juurtunut uskovien hengelliseen elämään ja perinteeseen. <b...)
26. maaliskuuta 2025 kello 10.37 ‎IKONI & kulttuuri 1/2025 (historia | muokkaa) ‎[2 861 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|300 px|<center>Aikakauslehden kansi</center> :: ''Terttu-Elina Kalaja'' (päätoimittaja): '''IKONI & kulttuuri 1/2025''' :: ISSN 2670-0549 :: Julkaisija ja kustantaja: Suomen ikonimaalarit ry :: Julkaisupäivämäärä: kevttalvi 2025 :: Sivumäärä: 52 sivua :: Koko: 270 x 215 mm :: Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen Toimituskunta: * Terttu-Elina Kalaja * Sirpa Okulov * Ritva Rojo * Lea Ryynänen-Karjalainen IKON...)
26. maaliskuuta 2025 kello 08.09 ‎Lisää Basileois Suuren ajatuksia (historia | muokkaa) ‎[14 168 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Jatkoa edellisestä osasta: '''Tie taivasten valtakuntaan''' <hr> Meidän tulisi itkeä ylpeyttämme, kunnianhimoamme, itsekkyyttämme, vihaamme, kateuttamme, himoamme, ahneuttamme, laiskuuttamme, epäuskoamme ja epätoivoamme. Meidän tulisi itkeä kaikkea sitä pahaa, mitä olemme tehneet lähimmäisillemme, Jumalalle ja itsellemme. Meidän tulisi itkeä sitä, kuinka olemme tuhlanneet aikamme turhuuteen ja synteihin, kuinka olemme laiminlyöneet rukouksen ja pa...)
26. maaliskuuta 2025 kello 08.04 ‎Tie taivasten valtakuntaan (historia | muokkaa) ‎[3 984 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Jatkoa edellisestä osasta: '''Katumus - tie taivasten valtakuntaan (opetuspuhe)''' <hr> Ihminen on heikko ja altis synnille. Siksi me lankeamme usein, toistamme samoja virheitä ja tunnemme epätoivoa. Katumuksen sakramentti tarjoaa meille toivoa ja mahdollisuuden nousta ylös lankeemuksistamme. Erään vanhan kertomuksen mukaan opetuslapsi tuli toistuvasti vanhimman luokse tunnustamaan lankeemuksensa. Vanhin vastasi aina: "Nouse ylös!" Lopulta opetuslapsi...)
26. maaliskuuta 2025 kello 07.55 ‎Katumus - tie taivasten valtakuntaan (opetuspuhe) (historia | muokkaa) ‎[3 741 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Katumuksen sakramentti, jota kutsutaan myös synnin tunnustukseksi tai ripiksi, on yksi ortodoksisen kirkon sakramenteista. Se on Jumalan armollinen lahja, joka tarjoaa meille mahdollisuuden puhdistua synneistämme ja palata Jumalan yhteyteen. Tämä sakramentti on olennainen osa ortodoksista hengellistä elämää, sillä se auttaa meitä kasvamaan Kristuksen kaltaisuuteen ja saavuttamaan pelastuksen. === Katumuksen sakramentin kehitys === Katumuksen sakramentt...)
21. maaliskuuta 2025 kello 15.12 ‎Viron toimet Moskovan patriarkaatin vaikutuksen vähentämiseksi (historia | muokkaa) ‎[9 607 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Viron viranomaisten ponnistelut Moskovan patriarkaatin vaikutuksen vähentämiseksi ja lopulta sen poistamiseksi Viron ortodoksisesta kirkosta etenevät nopeasti. Tämän taustalla on Moskovan patriarkaatin tukema ''"Russkiy Mir"'' -ideologia, jota Viron viranomaiset pitävät uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tallinnan ja koko Viron metropoliitta '''Stefanos''', Viron apostolisen ortodoksisen kirkon (KP) johtaja, tuomitsi jyrkästi "Russkiy Mir" -ideologian. H...)
20. maaliskuuta 2025 kello 14.41 ‎Serdobolin piispa Kiprian (historia | muokkaa) ‎[9 170 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Heinäkuun 1. päivänä 2024 tuli kuluneeksi 110 vuotta Serdobolin [Sortavalan] piispa '''Kiprianin''' (Šnitnikov) [Киприан (Шнитников) ] kuolemasta. Hänet on haudattu Laatokan Valamon vanhalle veljestön hautausmaalle. Piispan elämäntyö oli kaikesta huolimatta merkitykseltään. Hän todella paloi ja hehkui hengestä tehdessään väsymättä työtä karjalaisten valistamiseksi. Tämän artikkelin alkuperäinen teksti on Laatokan Valamon luosta...)
18. maaliskuuta 2025 kello 08.24 ‎Pyhä parannus (historia | muokkaa) ‎[7 401 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhä parannus: Tie taivasten valtakuntaan == Katumuksen sakramentti, jota kutsutaan myös synnin tunnustukseksi, on yksi ortodoksisen kirkon sakramenteista. Se on Jumalan armollinen lahja, joka tarjoaa meille mahdollisuuden puhdistua synneistämme ja palata Jumalan yhteyteen. Tämä sakramentti on olennainen osa ortodoksista hengellistä elämää, sillä se auttaa meitä kasvamaan Kristuksen kaltaisuuteen ja saavuttamaan pelastuksen. === Katumuksen sakramen...)

Toiminnot

Uudet sivut