Uudet sivut
- 19. elokuuta 2025 kello 06.32 Itsekeskeisyys vai aito rauhantahto? (historia | muokkaa) [5 487 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Romanialainen Hușin piispa '''Ignatie''', puhui sunnuntaina Brașovissa toimittamansa liturgian jälkeen, ihmisen mielen vääristymistä, narsismista ja siitä, kuinka ylpeys estää todellisen muutoksen. Hän varoitti ajattelusta, joka rakentuu väärille varmuuksille ja omalle suvereenille itseriittoisuudelle.<br> <br> Piispa Ignatien sanat tuntuvat koskettavan myös omaa aikaamme. On vaikea olla huomaamatta, kuinka poliittisessa elämässä esiintyy ilmiöitä, joissa n...)
- 18. elokuuta 2025 kello 17.14 Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot (historia | muokkaa) [12 632 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Tulossa piakkoin.<!--== Sakramentit eli mysteeriot == <br> Yksi ortodoksisen kirkon tunnetuimmista rukouksista kertoo Totuuden Hengestä, joka on ''"jokapaikassa oleva ja kaikki täyttävä"''. Tämä syvällinen toteamus on keskeinen ortodoksiselle käsitykselle Jumalasta ja Hänen suhteestaan maailmaan. Ortodokseina uskomme, että Jumala on todella lähellämme. Vaikka Häntä ei voida nähdä, Hän ei ole etäinen luomakunnastaan. Ylösnousseen Kr...)
- 17. elokuuta 2025 kello 13.07 Autojen ja kulkuvälineiden siunaaminen (historia | muokkaa) [2 991 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Autojen ja kulkuvälineiden siunaaminen Suomen ortodoksisessa kirkossa == <br> === Vanha perinne uudessa muodossa === <br> Ortodoksinen kirkko on aina siunannut paitsi ihmisiä, myös heidän elämäänsä liittyviä asioita. Rukouksilla on pyhitetty koteja, peltoja, työkaluja ja kulkuvälineitä. Tämä käytäntö perustuu ajatukseen, että kaikki, mitä ihmiselle on annettu käyttöön, kuuluu Jumalalle ja voidaan pyhittää Hänen siunauksellaan.<br> <br> Kun liikkumi...)
- 16. elokuuta 2025 kello 13.30 Arsenie Boca ja Serafim Popescu (historia | muokkaa) [4 030 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhät Arsenie Prislopilainen ja Serafim Kärsivällinen (Răbdător) – kukkia Jumalansynnyttäjän puutarhassa == thumb|250 px|left|<center>Pt. Arsenie Prislopilainen<br><small>(kuva: Romanian ort.kirkko)</small></center>thumb|250 px|right|<center>pt. Serafim Kärsivällinen<br><small>(kuva: Romanian ort.kirkko)</small></center> === Pyhien vertaus kukkiin === <br> Ardealun metropoliitta '''Laurențiu''' vert...)
- 16. elokuuta 2025 kello 09.54 Jumalanäiti on Kristuksen kirkon elävä ikoni (historia | muokkaa) [6 753 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Romanian patriarkka:'''<br> thumb|500 px|center|<center>Romanian patriarkka Daniel<br><small>(kuva: Basilica-ro)</small></center> == Jumalanäiti on Kristuksen kirkon elävä ikoni == <br> ''”Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhla on täynnä hengellistä sisältöä, erityisesti siksi, että sitä vietetään kirkkovuoden viimeisen kuukau...)
- 16. elokuuta 2025 kello 08.53 Jumalansynnyttäjän elämä on selkein kuva maanpäällisestä elämästä (historia | muokkaa) [3 323 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Australian arkkipiispa Makarios:''' == Jumalansynnyttäjän elämä – kuva ihmiselämästä, joka johtaa iankaikkisuuteen == <br> === Juhla, joka ei ole surua vaan iloa === <br> Elokuun puolivälissä ortodoksinen kirkko viettää Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa. Päivä ei ole surun vaan ilon päivä. Neitsyt Marian kuolema ei ollut loppu, vaan alku uudelle elämälle: hänet otettiin kol...)
- 14. elokuuta 2025 kello 13.06 Jumalanäidin hautakuva (historia | muokkaa) [6 908 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen == thumb|400 px|<center>Jumalanäidin hautakuva LIntulan luostarisssa<br><small>(kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center> Elokuun 15. päivä on ortodoksisen kirkkovuoden kesän huipentuma, ''“elokuun pääsiäinen”'', jolloin kirkko viettää Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhlaa.<br> <br> === Harvina...)
- 14. elokuuta 2025 kello 03.43 Rakastakaamme toinen toisiamme ... (historia | muokkaa) [6 751 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/html4/loose.dtd"> <html> <head> <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=UTF-8"> <title>“Rakastakaamme ja kunnioittakaamme toisiamme…” – Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos ja Amalfionin dokumentti</title> <style type="text/css"> body { font-family: Georgia, "Times New Roman", Times, serif; line-height: 1.5; color: #222; } .container { width: 92%;...) alun perin luotu nimellä ”Rakastakaamme toisiamme ...”
- 13. elokuuta 2025 kello 16.53 Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän (historia | muokkaa) [6 588 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän == <blockquote>''"Emme tienneet, olimmeko taivaassa vai maan päällä, sillä sellaista loistoa ja kauneutta ei ole missään muualla maan päällä. Emme kykene kuvaamaan sitä teille; tiedämme vain, että Jumala asuu siellä ihmisten keskuudessa, ja että heidän jumalanpalveluksensa ylittää kaikkien muiden paikkojen jumalanpalvelukset…"''</blockquote> Näin kertoivat Kiovan ruhtinas Vladimir Kiovalainen|'''V...)
- 9. elokuuta 2025 kello 06.44 Meillä kaikilla on paikkamme kirkossa, kun uskomme Kristukseen (opetuspuhe) (historia | muokkaa) [2 287 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <blockquote>''Australian arkkipiispa Makarios muistuttaa, että kirkossa on paikka jokaiselle, joka uskoo Kristukseen. Kirkon elämässä ihmisen sydän muuttuu paremmaksi, ja meitä kutsutaan kohtelemaan lähimmäisiämme rakkaudella ja armollisuudella – juuri niin kuin Kristus opetti.''</blockquote> <hr> Australian arkkipiispa '''Makarios''' puhui elokuun paastoon oleellisesti liivässä Jumalansynnyttäjän pienessä paraklesiksessa, jossa hän korosti Herramme Jeesuks...)
- 9. elokuuta 2025 kello 06.18 Ihmeen kokeminen ei saa olla uskon ensisijainen motiivi (opetuspuhe) (historia | muokkaa) [1 987 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Australian arkkipiispa: Ihmeen kokeminen ei saa olla uskon ensisijainen motiivi == <br> thumb|400 px|<center>Arkkipiispa Makarios<br><small>(kuva: Australian ortodoksinen kirkko)</small></center> <blockquote>''Australian arkkipiispa Makarios muistuttaa, että ihmeet ovat kirkossa todellisia ja arvokkaita, mutta ne eivät saa olla uskon perusta. Kristityn tie ei ole neuvottelua ihmeistä, vaan rakkauden ja luottamuksen matka kohti Kristusta,...)
- 6. elokuuta 2025 kello 06.18 Mennäkö munkiksi / nunnaksi (historia | muokkaa) [7 122 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Valmisteilla.<!-- <h1>Mitä on munkkilaisuus ortodoksisessa elämässä?</h1> <h2>Munkki – ei maailman pakenija, vaan itsensä kieltäjä</h2> <p>Tiedätkö, mitä tarkoittaa olla munkki tai nunna? Kyse ei ole vain vetäytymisestä pois ihmisten keskuudesta tai yhteiskunnasta, vaan oman itsensä hylkäämisestä – lihan ja sielun itsekeskeisten halujen kieltämisestä – ja elämän omistamisesta Jumalalle. Munkkilaisuus on tie, joka johtaa sydämen puhdistumiseen ja J...)
- 6. elokuuta 2025 kello 05.59 Mitä tarkoittaa munkkina tai nunnana oleminen? (historia | muokkaa) [5 637 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Valmisteilla.<!-- == Mitä on munkkilaisuus ortodoksisessa elämässä? == <br> Tiedätkö, mitä tarkoittaa olla munkki tai nunna? Kyse ei ole vain vetäytymisestä pois ihmisten keskuudesta tai yhteiskunnasta, vaan oman itsensä hylkäämisestä – lihan ja sielun itsekeskeisten halujen kieltämisestä – ja elämän omistamisesta Jumalalle. Munkkilaisuus on tie, joka johtaa sydämen puhdistumiseen ja Jumalan rakkauteen.<br> <br> === Munkki – ei maailman pakenija, vaan...)
- 5. elokuuta 2025 kello 14.10 Luomaton valo (historia | muokkaa) [3 313 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Luomaton valo''' (kreik. ''φῶς ἄκτιστον'', phōs aktiston) on keskeinen ortodoksinen teologinen käsite, joka viittaa Jumalan olemuksesta kumpuavaan kirkkauteen, joka ei ole luotua, ei aineellista eikä ajallista – vaan iankaikkista, jumalallista ja Jumalan itsensä läsnäoloa.<br> <br> === Mitä luomaton valo tarkoittaa? === <br> Ortodoksisessa teologiassa tehdään ero:<br> * luotujen asioiden (kuten auringonvalo, ihmisruumis, aika ja aine) ja * luomattom...)
- 5. elokuuta 2025 kello 13.40 Kristuksen kirkastuminen – Jumalallisen valon juhla (historia | muokkaa) [7 339 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kristuksen kirkastumisen juhla 6.8. == <br> Ortodoksinen kirkko viettää vuosittain 6. elokuuta ''Kristuksen kirkastumisen juhlaa'', joka on yksi suurista Herran juhlista. Se ei ole pelkkä muistopäivä evankeliumin tapahtumasta, vaan koko kirkollisen ja hengellisen elämän syvä ydin, jumalallinen ilmestys – ''teofania''. Pyhät isät näkevät Kristuksen kirkastumisen ylösnousemuksen esipuheena j...)
- 5. elokuuta 2025 kello 09.30 Ihmeellinen ruokkiminen (opetuspuhe) (historia | muokkaa) [6 394 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Metropoliitta Epifani:''' == Ihmeellinen ruokkiminen – yli viisituhatta ihmistä viidellä leivällä ja kahdella kalalla == <br> === Matteuksen evankeliumi 14:13–21 === <br> Evankeliumin lukukappaleessa (Matt.14:13–21) kerrotaan ihmeellisestä ruokkimisesta, jonka Herra toteutti yli viidelle tuhannelle ihmiselle. Kuultuaan Kristuksesta, Hänen opetuksestaan ja tekemistään ihmeteoista, ihmiset lähiseuduilta kokoontuivat Hänen luokseen, kuuntelivat Hänen opetusta...)
- 4. elokuuta 2025 kello 12.20 Ylijäämä ei ole jätettä (opetuspuhe) (historia | muokkaa) [6 071 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Ylijäämä ei ole jätettä - elämä ei ole nollasummapeliä == <br> === Autiomaan hiljaisuudessa === <br> thumb|400 px|<center>Jeesus ruokkii 5000 ihmistä<br><small>(kuva Pinterest)</small></center> Maailmamme muistuttaa hiljaista autiomaata, jossa ihmiskasvot ovat kuin särkyneitä peilejä. Ihminen vaeltaa yksin, vaikka elääkin ihmisjoukossa. Tuo joukko on yksinäisyyksien summa, joka etsii epätoivoisesti merkitystä, ravintoa...)
- 3. elokuuta 2025 kello 12.48 Ortodoksinen uskonnonopetus ja tekoäly (historia | muokkaa) [9 551 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: = Kokeilu ja kutsu keskusteluun = == OPS-lähtökohta: 9. luokan UO – Ortodoksinen ihmiskäsitys ja elämän tarkoitus == '''Keskeiset opetussisällöt:''' * Miksi ihminen on luotu? * Jumalan kuva ja kaltaisuus * Vapaus, rakkaus ja vastuu * Elämän tarkoitus ortodoksisen uskon mukaan '''Lähteet:''' Luomiskertomus, psalmit, kirkkoisien opetuksia ihmisestä '''Oppilastehtävät:''' * '''Esseepohdinta:''' ”Miksi minut on luotu?” * '''Keskusteluharjoitus:''' ”Voiko...)
- 2. elokuuta 2025 kello 13.26 Jumalanpalvelus ortodoksisessa kirkossa (historia | muokkaa) [22 302 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Valmisteilla. <!--== Jumalanpalvelus ortodoksisessa kirkossa == <br> <blockquote>''Tulkaa, kumartakaamme ja langetkaamme maahan Kuninkaamme ja Jumalamme eteen.''<br> ''Tulkaa, kumartakaamme ja langetkaamme Kristuksen, Kuninkaamme ja Jumalamme eteen.''<br> ''Tulkaa, kumartakaamme ja langetkaamme itse Kristuksen, Kuninkaamme ja Jumalamme eteen.''<blockquote> <br> Tämä kehotus aloittaa jokaisen päivän ortodoksisessa kirkossa. Se kuuluu ehtoopalveluksen alkuun ja ilmentää s...)
- 1. elokuuta 2025 kello 16.03 Suuri Paraklesis (Anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle) (historia | muokkaa) [7 713 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Historia ja merkitys ortodoksisessa traditiossa == thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center> === Kaksi paraklesispalvelusta: Suuri ja Pieni === <br> Ortodoksisessa kirkossa on kaksi merkittävää rukouspalvelusta Jumalansynnyttäjälle, jotka tunnetaan nimillä ''Pieni Paraklesis'' ja ''Suuri Paraklesis''. Näistä vanhempi on Pieni Paraklesis, jonka on kirjoittanut munkki '''Theosteriktos''' 800-luvulla – joidenkin lähteiden mukaan kirjo...)
- 31. heinäkuuta 2025 kello 11.44 Miksi ortodoksit kutsuvat pappia isäksi? (historia | muokkaa) [6 111 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Miksi ortodoksit kutsuvat pappia isäksi? == <br> Yksi yleisimmistä kysymyksistä, jonka protestanttisesta tai ei-tunnustuksellisesta taustasta tulevat esittävät ortodoksiseen kirkkoon tullessaan, on: ''"Miksi kutsutte pappia isäksi?"'' Kysymys on aiheellinen ja se osoittaa halua ymmärtää ortodoksisen kirkon opetuksia ja perinnettä. Vastaus kysymykseen löytyy Raamatun sanoista, kirkon varhaisesta historiasta, liturgisesta elämästä ja hengellisestä kokemuksesta...)
- 30. heinäkuuta 2025 kello 16.42 Rukous sodan päättymiseksi Ukrainassa / Gazassa (historia | muokkaa) [3 913 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Rukouksen on kirjoittanut Kreikan ortodoksisen kirkon Manin metropolliitta '''Chrysostomos'''.<br> ---<br> Herra, meidän Jumalamme, Sinä Kaikkiviisas, Kaikkivaltias ja armossasi ylitsevuotava, me lähestymme Sinua nöyrästi ja sydämemme syvyydestä huudamme Sinun puoleesi, me – syntiset ja kelvottomat palvelijasi: Kuule anomuksemme tämän levottomuuden aikana ja lakauta riehuva sota Ukrainan pelloilla / Gazassa, kylissä, kaupungeissa ja ihmisten sydämissä.<br> <br>...)
- 30. heinäkuuta 2025 kello 14.53 Elokuun paasto – Uskoa, katumusta ja rakkautta Jumalansynnyttäjää kohtaan (historia | muokkaa) [6 135 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Matka kohti Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa == thumb|300 px|<center>Uspenie eli Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen<br><small>(Ikoni: Heljä-Marja Surcel.)<br>(Kuva [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|Ortodoksi.netin virtuaalisesta ikoninäyttelystä)</small></center>]] Elokuun 1.–14. päivien '''Jumalansynnyttäjän paasto''' on yksi ortodoksisen kirkkovuoden rakastetuim...)