Latvian ortodoksinen kirkko risteyskohdassa

Patriarkka vierailulla Latvian presidentin luona
(kuva: EP)

Katsaus Baltian tilanteeseen ja laajempaan ortodoksiseen maailmaan

12.9.2025 / Ortodoksi.net

Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen syyskuinen (2025) vierailu Latvian pääkaupungissa Riiassa on nostanut maan ortodoksisen kirkon maailmanlaajuisen huomion kohteeksi. Kyse ei ole vain yksittäisestä kirkollisesta tapaamisesta, vaan tapahtumasta, jossa ehkä vaarallisellakin tavalla yhdistyvät kirkolliset ja poliittiset jännitteet, kansallinen identiteetti sekä ortodoksisen ykseyden tulevaisuus.

Latvian kirkon tie ja vertaus Ukrainan tilanteeseen

Latvian ortodoksinen kirkko on pieni mutta historiallisesti merkittävä. Vielä hiljattain se oli Moskovan patriarkaatin alainen. Vuonna 2022 Latvian parlamentti hyväksyi lain, joka määritteli kirkon “itsenäiseksi” Moskovasta. Tämä rinnastuu Ukrainan tilanteeseen, jossa ekumeeninen patriarkaatti myönsi autokefalian vuonna 2019.

Moskova näkee Latvian kehityksen toistona Ukrainan mallista: valtiollisen tuen avulla pyritään vähentämään Moskovan vaikutusvaltaa ja hakemaan siunausta Konstantinopolista. Latviassa ei kuitenkaan toistaiseksi ole pyydetty autokefaliaa, vaan kyse on juridisesta erosta Moskovasta. Silti asetelma muistuttaa vaarallisesti sitä, mikä johti Ukrainassa jyrkkään skismaan.

Geopolitiikkaa vai kirkkopolitiikkaa?

Latvian kirkollinen kysymys ei kosketa vain hengellistä elämää, vaan on myös poliittinen. Latvian johto – presidentti, pääministeri, parlamentin puhemies ja ulkoministeri – ottivat patriarkka Bartholomeoksen vastaan korkeimmalla tasolla. Tämä osoittaa, että ortodoksinen kirkko nähdään osana valtion strategiaa.

Kysymys kuuluukin: onko kyse kirkon omasta sisäisestä ratkaisusta vai valtion ja suurvaltojen vaikutteista? Moskovasta katsottuna länsi käyttää kirkkoa poliittisena välineenä. Toisaalta latvialaisille kirkollinen itsenäisyys näyttäytyy kansallisen vapauden jatkeena. Näin geopoliittiset ja kirkkopoliittiset kysymykset kietoutuvat tiiviisti toisiinsa.

Latvian erityinen ongelma: venäjänkielinen väestö

Latviassa asuu suuri venäjänkielinen väestö, jonka kirkollinen elämä on pitkään ollut sidoksissa Moskovan patriarkaattiin. Uudet järjestelyt saattavat heikentää heidän yhteyttään perinteeseen, joka on ollut kauan keskeinen osa heidän hengellistä identiteettiään.

Samalla valtio ja paikallinen ortodoksinen kirkko monen muun EU-maan tai paikalliskirkon tavoin pyrkii vahvistamaan omaa, tässä tapauksessa latvialaiskansallista identiteettiä, ja erottamaan sen Moskovan vaikutuksesta. Tämä asetelma voi johtaa koko kirkossa ja sen seurakunnissa ristiriitoihin ja jopa sisäiseen hajaannukseen, kun osa haluaa jatkaa venäjänkielisessä hengellisessä perinteessä ja osa etsiä yhteyttä Konstantinopoliin.

Tätä samaa "käyttäytymismallia" on nähty joiltain osin jopa Suomessa, jossa toimii myös Moskovaan kuulunut ortodoksinen yhteisö, omine seurakuntineen ja pappeineen, ja joka on reagoinut - niin venäläisten kuin ukrainalaisten jäseniensä toimesta - voimakkaasti mm. tapahtumiin Ukrainassa. Suomessa valtio ei ainakaan julkisesti ole reagoinut asiaan, mutta oma Suomen ortodoksinen kirkko tai oikeammin jotkut sen "kellokkaat" lienevät joissain - ehkä lopulta vähäpätöisissä asioissa - tämän suhteen erimielinen.

Latvian valtion mieli ja kirkon suunta

Latvian poliittinen johto on tehnyt selväksi, että ortodoksisen kirkon Moskovasta irtautuminen on osa kansallista turvallisuusstrategiaa. Tämä tuo kirkolle valtiollista tukea, mutta samalla riski on, että uskovat kokevat hengellisen elämän joutuvan valtiollisen ohjauksen alle.

Kysymys on, kykeneekö Latvian kirkko säilyttämään hengellisen uskottavuutensa tilanteessa, jossa sen asemaa määritellään eduskunnan lakien ja poliittisten linjausten kautta.

Latvia EU:ssa – entä ortodoksinen kirkko?

Latvia on osa Euroopan unionia, joka tukee jäsenmaitaan irtautumisessa venäläisestä vaikutusvallasta. Näin myös kirkollinen itsenäisyys kytkeytyy väkisin osaksi EU:n politiikkaa.

Ortodoksinen kirkko puolestaan ei tunne valtioiden rajoja samalla tavalla kuin poliittiset liittoumat. Kirkon ykseyden tulisi perustua yhteiseen uskoon ja kanoniseen järjestykseen, ei poliittisiin lojaliteetteihin. Tässä näkyy jännite: EU:n integraatio ja turvallisuuspolitiikka kulkevat yhtä tietä, mutta ortodoksinen kirkko joutuu pohtimaan omaa paikkaansa siinä maailmassa.

Tavalliset ortodoksit kahden tulen välissä

Suurin kuormitus kohdistuu tavallisiin uskovaisiin. Heidän kysymyksensä eivät koske geopoliittisia strategioita, vaan arkisia asioita: missä he voivat osallistua liturgiaan, käydä ripillä, osallistua ehtoolliseen. Millä kielellä jumalanpalvelus toimitetaan ja ketkä heidän kirkoissaan palvelevat, missä ja keitä ovat piispat.

Monille venäjänkielisille ortodokseille muutos voi merkitä hengellisen kodin menettämistä. Latvialaisille taas se voi merkitä aivan uuden kirkollisen identiteetin rakentumista. Molemmissa tapauksissa tavalliset ihmiset joutuvat kantamaan päätösten seuraukset.

Mitä seuraavaksi?

Latvian kirkon tulevaisuudesta voidaan hahmotella kolme mahdollista tietä:

• Lähentyminen Konstantinopoliin. Latvian kirkko voi hakea siunausta ekumeeniselta patriarkaatilta ja näin vahvistaa valtiollista itsenäisyyttä myös kirkollisella tasolla.
• Tasapainopolitiikka. Kirkko voi pyrkiä elämään kahden vaikutuspiirin välissä ilman lopullista ratkaisua, mutta tämä tie voi aiheuttaa jatkuvia jännitteitä.
• Vastakkainasettelun kärjistyminen. Jos Konstantinopoli toimii yksipuolisesti, Moskova saattaa katkaista suhteet Latvian kirkkoon, kuten tapahtui Ukrainan autokefalian jälkeen.

Ortodoksisuuden tulevaisuus Latviassa ja Baltiassa

Patriarkka Bartholomeoksen vierailu Riikaan ei ole neutraali tapahtuma, vaan vahvasti latautunut sekä kirkollisesti että poliittisesti. Latvialle se on askel kansallisen identiteetin vahvistamisessa. Moskovalle se on liike, joka voi muuttaa koko Baltian kirkollista karttaa.

Laajemmassa mittakaavassa kyse on jälleen yhdestä luvusta Konstantinopolin ja Moskovan välisessä vastakkainasettelussa, joka heijastuu kaikkialle ortodoksiseen maailmaan.

Tulevaisuus näyttää, muodostuuko Latviasta uusi kirkollinen silta lännen ja idän välille – vai jääkö maa pysyvästi kahden tulen väliin.

---

(Ortodoksi.netin ylläpito on laatinut tämän artikkelin pohjautuen omiin selvityksiin, kokemuksiin sekä netistä saatavaan laajaan informaatioon.)