Ortodoksisuus Virossa kasvaa vaikeuksista huolimatta
Ortodoksi.netista
Tallinnan metropoliitta Stefanoksen haastattelu kreikankielisellä radioasemalla (referaatti)
Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
Ortodoksisuus Virossa kasvaa vaikeuksista huolimatta
Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos, jonka Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti valitsi tehtävään vuonna 1999, puhui ortodoksisuuden tilanteesta Virossa, suhteista venäläisväestöön sekä sodan vaikutuksista virolaisten arkeen. Haastattelu julkaistiin Kreikan valtiollisen radiokanavan ERT:n sivuilla ohjelmassa ”Maailmanlaajuinen äänemme” (“Η Παγκόσμια Φωνή μας”), toimittaja Dimitrios Kontogianniksen (Δημήτριος Κοντογιάννης) johdolla.
Kirkon kasvu ja haasteet
Metropoliitta Stefanos kertoi, että suurin osa Virossa asuvista ortodokseista on virolaisia ja venäläisiä, jotka olivat maassa jo ennen stalinismia ja jäivät yhteyteen kirkon kanssa. Kirkko sai autonomian vuonna 1923 Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta, ja vuoteen 1925 mennessä sillä oli noin 200 000 jäsentä, kun maan väkiluku oli silloin noin miljoona.
Kirkko kasvoi edelleen, ja siihen kuului 180 pappia ja 133 seurakuntaa. Stalinistinen aikakausi kuitenkin hajotti kirkon rakenteet 50 vuodeksi. Vuonna 1999, kun Stefanos otti johtoonsa kirkon, ortodoksisia virolaisia oli jäljellä vain noin 7 000. Vain muutamassa seurakunnassa oli elämää, sillä Moskovan patriarkaatti oli lakkauttanut paikallisia seurakuntia, sulkenut kirkkoja ja tuonut venäläisiä väestöön vähemmistöoikeuksien perusteella.
Uskonnollisen elämän jatkuvuus
Metropoliitta Stefanos korosti, että ortodoksisuuden nykytilaa voi ymmärtää vain historian kautta. Stalinismin alkaessa 90 % virolaisista oli kristittyjä, pääosin ortodokseja ja luterilaisia. Nyt kristittyjä on vain noin 40 %, joista ortodoksit muodostavat enemmistön, koska he ovat pysyneet uskollisina uskonnolleen.
Hän totesi myös, että Viron historian vaikutus on otettava huomioon: vuosina 1945–1990 maa kuului Neuvostoliittoon ja eli kommunistisen hallinnon alaisuudessa, jolloin uskontoja ei sallittu. “Tämän vuoksi olen vasta toinen Viron metropoliitta sitten 1920-luvun”, Stefanos kertoi.
Suhteet venäläisväestöön
Suhteet virolaisiin ja venäläisiin eivät ole parhaat mahdolliset, mikä heijastuu myös uskonnolliseen elämään. Venäläisvähemmistö syntyi kommunististen aikakausien väestönsiirroista, ja Moskovan patriarkaatti ei salli heidän yhteyksiään Viron kirkon kanssa. Stefanos on tarjonnut yhteistyötä, mutta sitä torjutaan fanaattisesti. Hän korosti, että yhtenäisyys antaa kirkolle suurta voimaa: ortodoksit ovat suurin uskonto Virossa (178 000 jäsentä), kun luterilaisia on 160 000.
Sakramentit ja palvelu kaikille
Moni venäläinen kääntyy Viron ortodoksisen kirkon puoleen sakramentteihin, kuten hautajaisiin, häihin ja kasteisiin, koska Venäjän kirkko vaatii niistä suuria maksuja. Viron kirkko toimittaa ne ilmaiseksi, ilman syrjintää. Jos pappi toimii julkisesti venäläisiä vastaan, hänet pidätetään kolmeksi kuukaudeksi.
Viro digitaalisena ja ympäristötietoisena mallimaana
Metropoliitta Stefanos korosti myös Viron taloudellista kehitystä viime vuosikymmeninä. Maa on esikuva muille Euroopan valtioille erityisesti digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Lisäksi virolaiset tunnetaan vahvasta ympäristötietoisuudestaan, joka näkyy niin yhteiskunnassa kuin arkielämässäkin.
Sota ja huoli tulevaisuudesta
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Virossa eletään varovaisesti. Sekä presidentti Putin että Moskovan patriarkka Kirill ovat toistuvasti uhkailleet Baltian maita. Viron ortodoksit pysyvät rauhallisina ja optimistisina, mutta huoli on läsnä. Metropoliitta Stefanos toivoo, että sota Ukrainassa loppuu ja Jumala auttaisi sen kansaa.
Lähteet
- Kreikan valtiollinen radiokanava ERT – ohjelma ”Maailmanlaajuinen äänemme” (“Η Παγκόσμια Φωνή μας”)
- Orthodox Times – artikkeli “Metropolitan of Tallinn: Russians turn to us for Sacraments as Moscow Church charges high fees”