Pääsiäismuna - Muutoshistoria

Hannu (14. huhtikuuta 2011 kello 11.18)

2011-04-14T11:18:15Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2011 kello 11.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]
			'''Pääsiäismuna – ylösnousemuksen ja ikuisen elämän symboli'''

	'''Pääsiäismuna''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[Pääsiäinen\|pääsiäis]]perinteeseen kuuluva koriste-esine. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, [[Ikoninurkkaus\|ikoninurkkauksia]] ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Pääsiäismunista on tullut joillekin myös keräilykohde ja nykyisin niitä valmistetaan myös erilaisista syötävistä materiaaleista kuten esimerkiksi suklaasta.		'''Pääsiäismuna''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[Pääsiäinen\|pääsiäis]]perinteeseen kuuluva koriste-esine. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, [[Ikoninurkkaus\|ikoninurkkauksia]] ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Pääsiäismunista on tullut joillekin myös keräilykohde ja nykyisin niitä valmistetaan myös erilaisista syötävistä materiaaleista kuten esimerkiksi suklaasta.

	== Pakanallinen historia ==		== Pakanallinen historia ja kristillinen historia ==

	Vanhoista skyyttien haudoista on löydetty erilaisia munia, jotka oli tehty marmorista, savesta tai jostain muista aineista. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Historioitsijat ovat arvioineet munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun.		Vanhoista skyyttien haudoista on löydetty erilaisia munia, jotka oli tehty marmorista, savesta tai jostain muista aineista. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Historioitsijat ovat arvioineet munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun.
Rivi 13:		Rivi 14:

	:: ''Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan. Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi: munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi, munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi; yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan, yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan; mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle, mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.''		:: ''Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan. Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi: munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi, munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi; yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan, yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan; mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle, mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.''

	== Kristillinen historia ==

	Joistain noista esikristillisistä ja pakanallisista perinteistä nousi myöhemmin myös kristillinen käsitys munasta. Munasta tuli ikuisen elämän symboli ja siihen liitettiin koko pääsiäisen ydinsanoma:		Joistain noista esikristillisistä ja pakanallisista perinteistä nousi myöhemmin myös kristillinen käsitys munasta. Munasta tuli ikuisen elämän symboli ja siihen liitettiin koko pääsiäisen ydinsanoma:
	:: ''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''		:: ''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''
	Pääsiäismunasta tuli ilon ja kiitoksen sekä riemun symboli.		Pääsiäismunasta tuli ilon ja kiitoksen sekä riemun symboli. Munasta kuoriutunut pääsiäistipu symbolisoi haudasta nousevaa Kristusta, munankuori symbolisoi Kristuksen tyhjää hautaa.

	Munasta kuoriutunut pääsiäistipu symbolisoi haudasta nousevaa Kristusta, munankuori symbolisoi Kristuksen tyhjää hautaa.

	== Magdalan Maria ja pääsiäismuna ==		== Magdalan Maria ja pääsiäismuna ==
Rivi 52:		Rivi 49:
	Nykyisin koristeluja, maalattuja pääsiäismunia saa kaikkialta. Niitä tehdään sekä teollisesti että käsityönä ja niiden taso on todella kirjavaa. Neuvostoliiton romahtaminen toi Venäjälle pääsiäismunien uustuotannon, jonka tuottamissa pääsiäismunissa sekoittuivat niin maalliset aiheet (maisemat, arkkitehtuuri, sadut, koristelut) kuin perinteisemmät uskonnolliset aiheet. Tällä hetkellä pääosan Venäjän kirkoissa myytävistä pääsiäismunista valmistaa [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatin]] omistama Sofrinon kirkollisten tarvikkeiden tehdas.		Nykyisin koristeluja, maalattuja pääsiäismunia saa kaikkialta. Niitä tehdään sekä teollisesti että käsityönä ja niiden taso on todella kirjavaa. Neuvostoliiton romahtaminen toi Venäjälle pääsiäismunien uustuotannon, jonka tuottamissa pääsiäismunissa sekoittuivat niin maalliset aiheet (maisemat, arkkitehtuuri, sadut, koristelut) kuin perinteisemmät uskonnolliset aiheet. Tällä hetkellä pääosan Venäjän kirkoissa myytävistä pääsiäismunista valmistaa [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatin]] omistama Sofrinon kirkollisten tarvikkeiden tehdas.

	== Pääsiäismunat ~~ja Suomi~~ ==		== Pääsiäismunat Suomessa ==

	Koska Suomi on ollut ja on yhä pääasiassa [[Luterilainen kirkko\|luterilainen]] maa, pääsiäismunien historia myötäilee tätä taustaa. Pääsiäismunat tulivat Suomeen jäädäkseen vasta venäläisten mukana 1800-luvulla ja sen tunsivat alkuun vain säätyläiset. Koristeellisiin posliini-, lasi- tai korumuniin ei yleensä ollut varaa, siksi munat "puhallettiin" kananmunista (poistettiin sisus) ja ne maalattiin erilaisilla väreillä peite- ja vesiväreistä alkaen erilaisissa ikonikerhoissa tai vastaavissa.		Koska Suomi on ollut ja on yhä pääasiassa [[Luterilainen kirkko\|luterilainen]] maa, pääsiäismunien historia myötäilee tätä taustaa. Pääsiäismunat tulivat Suomeen jäädäkseen vasta venäläisten mukana 1800-luvulla ja sen tunsivat alkuun vain säätyläiset. Koristeellisiin posliini-, lasi- tai korumuniin ei yleensä ollut varaa, siksi munat "puhallettiin" kananmunista (poistettiin sisus) ja ne maalattiin erilaisilla väreillä peite- ja vesiväreistä alkaen erilaisissa ikonikerhoissa tai vastaavissa.

Hannu: /* Virpopalkka */

2011-04-03T13:06:04Z

Virpopalkka

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 13.06
Rivi 77:		Rivi 77:
	=== Virpopalkka ===		=== Virpopalkka ===

	Vanhan karjalaisen perinteen mukaan palmusunnuntaina tehdyn [[Virpominen\|virpomisen]] palkka maksetaan vasta pääsiäispäivänä. Vanhassa [[Virpomaloru\|lorussa]] palkan sijalla olikin sana ''jäitsä'' eli sanonta ''Sinulle vitsa minulle jäitä'' tarkoitti, että virpoja jätti taloon [[virpomavitsa]]n ja sai palkaksi pääsiäisenä kananmunan (nykyisin suklaamunan). Pääsiäisenä sen sai siksi, että ~~palmusunnutai~~ on [[Suuri paasto\|suuren paaston]] aikana ja paastoon eivät kuulu kanan- tai suklaamunat. Siksi se noudettiin ja syötiin vasta paaston jälkeen.		Vanhan karjalaisen perinteen mukaan palmusunnuntaina tehdyn [[Virpominen\|virpomisen]] palkka maksetaan vasta pääsiäispäivänä. Vanhassa [[Virpomaloru\|lorussa]] palkan sijalla olikin sana ''jäitsä'' eli sanonta ''Sinulle vitsa minulle jäitä'' tarkoitti, että virpoja jätti taloon [[virpomavitsa]]n ja sai palkaksi pääsiäisenä kananmunan (nykyisin suklaamunan). Pääsiäisenä sen sai siksi, että palmusunnuntai on [[Suuri paasto\|suuren paaston]] aikana ja paastoon eivät kuulu kanan- tai suklaamunat. Siksi se noudettiin ja syötiin vasta paaston jälkeen.

	=== Munankieritys ===		=== Munankieritys ===

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 12.23)

2011-04-03T12:23:52Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 12.23
Rivi 7:		Rivi 7:
	Vanhoista skyyttien haudoista on löydetty erilaisia munia, jotka oli tehty marmorista, savesta tai jostain muista aineista. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Historioitsijat ovat arvioineet munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun.		Vanhoista skyyttien haudoista on löydetty erilaisia munia, jotka oli tehty marmorista, savesta tai jostain muista aineista. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Historioitsijat ovat arvioineet munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun.

	Ihmistä on kautta aikojen kiehtonut "alkumunan" tarina, joka nykypäivässäkin elää pikkutarinana: ''"oliko muna ennen kanaa"''. Erilaisissa eepoksissa munalla ~~siis~~ alkumunalla on ollut suuri merkitys, ~~näin~~ myös Kalevalan ensimmäisessä runossa ~~mainittu~~ ''"sotka, sorea lintu"'', joka muni veden emon polville:		Ihmistä on kautta aikojen kiehtonut "alkumunan" tarina, joka nykypäivässäkin elää pikkutarinana: ''"oliko muna ennen kanaa"''. Erilaisissa eepoksissa munalla eli ilmeisemmin eräänlaisella ''alkumunalla'' on ollut suuri merkitys. Näin lienee myös Kalevalan ensimmäisessä runossa mainitulla linnulla, joka oli ''"sotka, sorea lintu"'' ja joka muni veden emon polville:
	:: ''"Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen".''		:: ''"Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen".''
	Veteen vierineistä ja rikkoontuneista munista muodostui sitten maa ja taivas, aurinko ja kuu, tähdet ja pilvet:		Veteen vierineistä ja rikkoontuneista munista muodostui sitten maa ja taivas, aurinko ja kuu, tähdet ja pilvet:
Rivi 16:		Rivi 16:
	== Kristillinen historia ==		== Kristillinen historia ==

	Joistain noista esikristillisistä ja pakanallisista perinteistä nousi myös kristillinen käsitys munasta, ~~josta siis~~ tuli ikuisen elämän symboli. ~~Munaan~~ liitettiin koko pääsiäisen ydinsanoma:		Joistain noista esikristillisistä ja pakanallisista perinteistä nousi myöhemmin myös kristillinen käsitys munasta. Munasta tuli ikuisen elämän symboli ja siihen liitettiin koko pääsiäisen ydinsanoma:
	:: ''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''		:: ''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''
	Pääsiäismunasta tuli ilon ja kiitoksen sekä riemun symboli.		Pääsiäismunasta tuli ilon ja kiitoksen sekä riemun symboli.
Rivi 28:		Rivi 28:
	== Legendoja ja tarinoita ==		== Legendoja ja tarinoita ==

	Punainen väri siis muistuttaa Kristuksen koko ihmiskunnan puolesta vuodattamasta verestä ja ~~symbolisoi~~ ~~siis~~ osaltaan myös ylösnousemusta ja ortodoksisen kirkon suurinta juhlaa, juhlien juhlaa ja riemun juhlaa, [[Pääsiäinen\|pääsiäistä]].		Punainen väri siis muistuttaa Kristuksen koko ihmiskunnan puolesta vuodattamasta verestä ja se symbolisoi osaltaan myös ylösnousemusta ja ortodoksisen kirkon suurinta juhlaa, juhlien juhlaa ja riemun juhlaa, [[Pääsiäinen\|pääsiäistä]].

	Venäläisillä punaisiin pääsiäismuniin liittyy erikoinen, ehkä jopa hieman epäkristillinenkin tarina, jonka mukaan haudalle asetettu pääsiäisenä ensimmäiseksi saatu punainen pääsiäismuna herättää näkymättömät edesmenneiden henget henkiin tietyksi ajaksi ja vainaja kuulee silloin kaiken, mitä hänelle puhutaan.		Venäläisillä punaisiin pääsiäismuniin liittyy erikoinen, ehkä jopa hieman epäkristillinenkin tarina, jonka mukaan haudalle asetettu pääsiäisenä ensimmäiseksi saatu punainen pääsiäismuna herättää näkymättömät edesmenneiden henget henkiin tietyksi ajaksi ja vainaja kuulee silloin kaiken, mitä hänelle puhutaan.
Rivi 34:		Rivi 34:
	== Kirjallisia mainintoja ==		== Kirjallisia mainintoja ==

	900-luvulta löytyy maininta munista käsikirjoituksessa, joka löytyy Thessalonikan lähistöllä sijaitsevan pyhän Anastasioksen luostarin kirjastosta. Siinä kuvataan jumalanpalvelusjärjestystä ja siihen liitettyä rukousta juuston ja kananmunien siunaamiseksi. Täältä on peräisin yhä vielä nykyään esimerkiksi joissain [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisissa kirkoissa]] noudatettava tapa antaa pääsiäisenä kirkkovieraille värjätty kananmuna ja toivottaa sen yhteydessä [[pääsiäistervehdys]]: ''"Kristus nousi kuolleista!"'' johon saaja vastaa ''"Totisesti nousi!"''		900-luvulta löytyy maininta munista liturgisessa käsikirjoituksessa, joka löytyy Thessalonikan lähistöllä sijaitsevan pyhän Anastasioksen luostarin kirjastosta. Siinä kuvataan jumalanpalvelusjärjestystä ja siihen liitettyä rukousta juuston ja kananmunien siunaamiseksi. Täältä on peräisin yhä vielä nykyään esimerkiksi joissain [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisissa kirkoissa]] noudatettava tapa antaa pääsiäisenä kirkkovieraille värjätty kananmuna ja toivottaa sen yhteydessä [[pääsiäistervehdys]]: ''"Kristus nousi kuolleista!"'' johon saaja vastaa ''"Totisesti nousi!"''

	== Pääsiäismunien koristelu ==		== Pääsiäismunien koristelu ==

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 12.17)

2011-04-03T12:17:38Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 12.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]

	'''Pääsiäismuna''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[Pääsiäinen\|pääsiäis]]perinteeseen kuuluva koriste-esine. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, [[Ikoninurkkaus\|ikoninurkkauksia]] ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Pääsiäismunista on tullut joillekin myös keräilykohde ja ~~nykymaailma valmistaa~~ niitä myös erilaisista syötävistä materiaaleista kuten esimerkiksi suklaasta.		'''Pääsiäismuna''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[Pääsiäinen\|pääsiäis]]perinteeseen kuuluva koriste-esine. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, [[Ikoninurkkaus\|ikoninurkkauksia]] ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Pääsiäismunista on tullut joillekin myös keräilykohde ja nykyisin niitä valmistetaan myös erilaisista syötävistä materiaaleista kuten esimerkiksi suklaasta.

	== Pakanallinen historia ==		== Pakanallinen historia ==

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 09.22)

2011-04-03T09:22:10Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 09.22
Rivi 90:		Rivi 90:

	(''Lähde: Piispa Arsenin kirja: [[Pääsiäismuna - Ylösnousemuksen symboli]]'')		(''Lähde: Piispa Arsenin kirja: [[Pääsiäismuna - Ylösnousemuksen symboli]]'')

	[[Luokka:Pääsiäinen]]


	[[Luokka:Pääsiäinen]]		[[Luokka:Pääsiäinen]]

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 09.21)

2011-04-03T09:21:56Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 09.21
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]

			'''Pääsiäismuna''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[Pääsiäinen\|pääsiäis]]perinteeseen kuuluva koriste-esine. Niillä koristellaan pääsiäisaikana koteja, [[Ikoninurkkaus\|ikoninurkkauksia]] ja muita paikkoja. Sellaisia annetaan lahjaksi joko koristeltuina tai vain pelkästään keitettyinä ja värjättyinä. Pääsiäismunista on tullut joillekin myös keräilykohde ja nykymaailma valmistaa niitä myös erilaisista syötävistä materiaaleista kuten esimerkiksi suklaasta.
	Pääsiäismuna.

			== Pakanallinen historia ==

			Vanhoista skyyttien haudoista on löydetty erilaisia munia, jotka oli tehty marmorista, savesta tai jostain muista aineista. Etruskien haudoista on löydetty koristeltuja linnunmunia. Historioitsijat ovat arvioineet munien liittyneen mytologiassa luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun.

			Ihmistä on kautta aikojen kiehtonut "alkumunan" tarina, joka nykypäivässäkin elää pikkutarinana: ''"oliko muna ennen kanaa"''. Erilaisissa eepoksissa munalla siis alkumunalla on ollut suuri merkitys, näin myös Kalevalan ensimmäisessä runossa mainittu ''"sotka, sorea lintu"'', joka muni veden emon polville:
			:: ''"Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen".''
			Veteen vierineistä ja rikkoontuneista munista muodostui sitten maa ja taivas, aurinko ja kuu, tähdet ja pilvet:
			:: ''munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse; karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi.''

			:: ''Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan. Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi: munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi, munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi; yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan, yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan; mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle, mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.''

			== Kristillinen historia ==

			Joistain noista esikristillisistä ja pakanallisista perinteistä nousi myös kristillinen käsitys munasta, josta siis tuli ikuisen elämän symboli. Munaan liitettiin koko pääsiäisen ydinsanoma:
			:: ''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''
			Pääsiäismunasta tuli ilon ja kiitoksen sekä riemun symboli.

			Munasta kuoriutunut pääsiäistipu symbolisoi haudasta nousevaa Kristusta, munankuori symbolisoi Kristuksen tyhjää hautaa.

			== Magdalan Maria ja pääsiäismuna ==

			Perimätiedon mukaan [[Magdalan Maria]] ollessaan aterialla keisari Tiberius Caesarin (vv. 14-32) kanssa, hän puhui tälle Kristuksen ylösnousemisesta. Keisari sanoi Marialle halveksivaan sävyyn, ettei kukaan voi nousta kuolleista, kuten ei hänen kädessään oleva kananmunakaan voi muuttua punaiseksi. Samalla aivan välittömästi kananmuna muuttui punaiseksi. Siksi Magdalan Maria kuvataan ikoneissa toisinaan pitämässä kädessään punaista kananmunaa. Tämän tarinan vuoksi kananmunat värjätään yhä ortodoksisessa kirkossa pääsiäisenä punaisiksi.

			== Legendoja ja tarinoita ==

			Punainen väri siis muistuttaa Kristuksen koko ihmiskunnan puolesta vuodattamasta verestä ja symbolisoi siis osaltaan myös ylösnousemusta ja ortodoksisen kirkon suurinta juhlaa, juhlien juhlaa ja riemun juhlaa, [[Pääsiäinen\|pääsiäistä]].

			Venäläisillä punaisiin pääsiäismuniin liittyy erikoinen, ehkä jopa hieman epäkristillinenkin tarina, jonka mukaan haudalle asetettu pääsiäisenä ensimmäiseksi saatu punainen pääsiäismuna herättää näkymättömät edesmenneiden henget henkiin tietyksi ajaksi ja vainaja kuulee silloin kaiken, mitä hänelle puhutaan.

			== Kirjallisia mainintoja ==

			900-luvulta löytyy maininta munista käsikirjoituksessa, joka löytyy Thessalonikan lähistöllä sijaitsevan pyhän Anastasioksen luostarin kirjastosta. Siinä kuvataan jumalanpalvelusjärjestystä ja siihen liitettyä rukousta juuston ja kananmunien siunaamiseksi. Täältä on peräisin yhä vielä nykyään esimerkiksi joissain [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisissa kirkoissa]] noudatettava tapa antaa pääsiäisenä kirkkovieraille värjätty kananmuna ja toivottaa sen yhteydessä [[pääsiäistervehdys]]: ''"Kristus nousi kuolleista!"'' johon saaja vastaa ''"Totisesti nousi!"''

			== Pääsiäismunien koristelu ==

			Pääsiäismunien koristelusta uskonnolliseen käyttöön on tietoja 1200-luvulta. Myöhemmin, noin 1600-luvulla alettiin lännessä valmistaa lasi- ja posliinimunia ja myöhemmin maalattuja munia. Pääsiäismunien maalaamisesta kehittyi hiljalleen oma kansantaiteen lajinsa, joissa omat kansalliset perinteet ja tekniikat saivat sijansa.

			Venäjällä pääsiäismunilla on ollut kauan oma tärkeä sijansa. Hallitsija ja hänen hovinsa käytti ja jakoi pääsiäismunia hallitsijan esimerkin mukaan. Siitä se levisi hiljalleen 1700-1800-luvuilla myös laajalti kansan keskuuteen ja pikkuhiljaa yhteiskunnan ja teollisuuden kehittyessä pääsiäismunien tuotannosta alkoi tulla myös teollisuutta, joka kukoisti Venäjällä aina vuoden 1917 vallankumoukseen asti.

			Värjätyistä munista kehittyi ensin erilaisin kuvioin koristeltuja munia ja niistä koristelu jatkui sitten uskonnollisiin aiheisiin, jotka tulivat pääsiäismunien yleisimmiksi aiheiksi vasta niinkin myöhään kuin 1800-luvulla. Aiheina olivat ikonit, kirkot, enkelit, mutta myös maallisemmat aiheet kuten leikkivät lapset tai vaikka hallitsijan kuvat.

			== Fabergé ==

			Eräänlaisen koristeltujen pääsiäismunien huippupisteenä ja kehityskaaren huipentumana olivat 1800-luvulla ''Karl Fabergén'' kultasepänverstaassa tehdyt koristeelliset ja taidokkaat jalometalliset ja monin eri tavoin ja tekniikoin koristellut mielettömän arvokkaat pääsiäismunat, joita jakoivat pääasiassa tsaari ja keisariperhe. Niitä tehtiin vain 50 kappaletta, joista 10 ensimmäistä tsaari Aleksanteri III:lle ja loput 40 tsaari Nikolai II:lle. Viimeinen eli 51. muna jäi kesken 1917 vallankumouksen tiimellyksissä.

			== Nykyiset pääsiäismunat ==

			Nykyisin koristeluja, maalattuja pääsiäismunia saa kaikkialta. Niitä tehdään sekä teollisesti että käsityönä ja niiden taso on todella kirjavaa. Neuvostoliiton romahtaminen toi Venäjälle pääsiäismunien uustuotannon, jonka tuottamissa pääsiäismunissa sekoittuivat niin maalliset aiheet (maisemat, arkkitehtuuri, sadut, koristelut) kuin perinteisemmät uskonnolliset aiheet. Tällä hetkellä pääosan Venäjän kirkoissa myytävistä pääsiäismunista valmistaa [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatin]] omistama Sofrinon kirkollisten tarvikkeiden tehdas.

			== Pääsiäismunat ja Suomi ==

			Koska Suomi on ollut ja on yhä pääasiassa [[Luterilainen kirkko\|luterilainen]] maa, pääsiäismunien historia myötäilee tätä taustaa. Pääsiäismunat tulivat Suomeen jäädäkseen vasta venäläisten mukana 1800-luvulla ja sen tunsivat alkuun vain säätyläiset. Koristeellisiin posliini-, lasi- tai korumuniin ei yleensä ollut varaa, siksi munat "puhallettiin" kananmunista (poistettiin sisus) ja ne maalattiin erilaisilla väreillä peite- ja vesiväreistä alkaen erilaisissa ikonikerhoissa tai vastaavissa.

			Ortodoksien myötä pääsiäismunien käyttö levisi hiljaa valtaväestönkin piiriin ja vasta viime vuosikymmeninä niiden koristeleminen ja maalaaminen on alkanut saada järjestelmällisimpiäkin muotoja erilaisissa yhdistyksissä, joiden kautta myös on herätty ja kiinnostuttu etsimään pääsiäismunien historiallista taustaa niin teologisessa mielessä kuin etenkin taiteellisessa mielessä. Munien maalaamisesta on tullut suosittu harrastus monille niin ortodokseille kuin muunkin uskoisille ja aiheet yhä vaihtelevat suuresti maallisista uskonnollisiin, vaikkakin käsinmaalattujen pääsiäismunien koristeleminen uskonnollisin aihein lienee valtavirta. Sitä tosin sotkevat melkoisesti kaupallisesti tuotetut "jokapaikan" suklaamunat kirkkaan kirjavin hopeapaperikoristein sekä kaupallisesti ja teollisesti tuotetut ns. koristemunat, joita myydään pääsiäisaikaan monenlaisissa marketeissa.

			== Pääsiäismunien värjäys ja siunaaminen ==

			Pääsiäismunien värjääminen punaiseksi on oma tarinansa. Aiemmin ne värjättiin sipulinkuorivedessä keittämällä suuren viikon torstaina eli suurta perjantaita, pitkäperjantaita edeltävänä päivänä. Nyt munia saatetaan värjätä tällä perinteisellä menetelmällä, mutta myös karamellivärein tai muilla tavoin.

			Pääsiäismunat siunataan ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön [[Aamupalvelus\|aamupalvelusta]] seuraavan [[liturgia]]n lopussa. Samassa yhteydessä pääsiäismunien kanssa siunataan muutkin pääsiäiseen liittyvät tuotteet siis lähinnä pääsiäisruuat: kulitsat ja pashat vihmomalla ne pyhitetyllä vedellä ja lukien tätä tarkoitusta varten tehty rukous:
			:: ''Valtias Herra, meidän Jumalamme, kaiken tekijä ja luoja, siunaa tämä pasha/kulitsa ja nämä pääsiäismunat, säilytä meidät laupeutesi suojassa, jotta niitä nauttiessamme saisimme osaksemme runsaat lahjasi ja sanomattoman hyvyytesi. Sillä Sinun on valta, Sinun kuninkuus, voima ja kunnia, Isä, Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.''

			== Perinteitä ==

			Pääsiäismunia syödessä ortodokseilla on tapana kolauttaa pääsiäismunia keskenään toisiaan vastaan, siis esimerkiksi nuorempi kolauttaa pääsiäismunalla toisen pääsiäismunaa sanoen samalla pääsiäistervehdyksen: ''Kristus nousi kuolleista!'' Se, jonka pääsiäismunan kuori murtuu, pääsee aloittamaan aterian. Joskus on tehty jopa niin, että parin kolauttaessa munia keskenään, ehjäksi jääneen pääsiäismunan omistaja saa molemmat munat. Muitakin variaatioita leikistä lienee olemassa.

			Pääsiäismuna on oivallinen pääsiäisajan lahja toiselle ortodoksille. Ne voivat olla siis syötäviä tai koristemunia.

			=== Slaaviminen ===

			Myös ''slaaviminen'' kuuluu pääsiäisaikaan kuten jouluaikaan. [[Pappi\|Papit]] vierailevat seurakuntalaisten kutsusta juhla-aikaan kodeissa toimittamassa rukoushetkipalveluksia eli slaavimassa, kuten vanha karjalainen sanonta kuuluu. Sana ''slava'' tulee kirkkoslaavista, jossa se tarkoittaa ''kunniaa''. Vierailun yhteyteen kuuluu tavallisesti juhla-ateria ja talonväki lahjoittaa papille värjätyn tai koristellun kanan- tai koristemunan.

			=== Virpopalkka ===

			Vanhan karjalaisen perinteen mukaan palmusunnuntaina tehdyn [[Virpominen\|virpomisen]] palkka maksetaan vasta pääsiäispäivänä. Vanhassa [[Virpomaloru\|lorussa]] palkan sijalla olikin sana ''jäitsä'' eli sanonta ''Sinulle vitsa minulle jäitä'' tarkoitti, että virpoja jätti taloon [[virpomavitsa]]n ja sai palkaksi pääsiäisenä kananmunan (nykyisin suklaamunan). Pääsiäisenä sen sai siksi, että palmusunnutai on [[Suuri paasto\|suuren paaston]] aikana ja paastoon eivät kuulu kanan- tai suklaamunat. Siksi se noudettiin ja syötiin vasta paaston jälkeen.

			=== Munankieritys ===

			Virossa ja Luoteis-Venäjällä pääsiäismuniin liittyy vielä ainakin yksi perinneleikki: ''munankieritys''. Pääsiäispäivänä ja tarvittaessa vaikka koko pääsiäisviikon (= pääsiäisen jälkeisen viikon) tätä leikkiä leikittiin [[Suuri viikko\|suurella viikolla]] tehdyssä pienessä koverassa, U:n muotoisessa mäessä, joka oli jäädytetty ulos tai tehty muulla tavoin. Ensiksi jokainen laittoi mäen alle yhden värjätyn munan ja leikkiä jatkettiin toisella munalla, jota vieritettiin mäkeä alas. Mikäli muna osui toiseen munaan, kierittäjä sai sen ja sai jatkaa kieritystä siihen saakka, kun muna ei enää osunut toiseen. Silloin muna jätettiin siihen paikkaansa. Voittaja oli tietysti se, jolla oli lopussa eniten kananmunia. Leikistä oli olemassa muunkinlaisia sovelluksia.

			=== Radonitsa ===

			''Radonitsa'' eli ''ilon päivä'' oli pääsiäisviikkoa seuraava tiistai, jota yleisesti nimitetään [[Tuomaan tiistai]]ksi. Silloin slaavilaisessa perinteessä vietetään vainajien pääsiäistä ja toimitetaan joko liturgia tai muistopalvelus edesmenneille ja haudoille viedään siunattuja ruokia.

			[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			(''Lähde: Piispa Arsenin kirja: [[Pääsiäismuna - Ylösnousemuksen symboli]]'')

			[[Luokka:Pääsiäinen]]


	[[Luokka:Pääsiäinen]]		[[Luokka:Pääsiäinen]]

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 07.19)

2011-04-03T07:19:44Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 07.19
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|Pääsiäimuna<br>(©) Solea]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|Pääsiäismuna<br>Kuva:Wikipedia<br>~~Lisenssi:GNU~~]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|Pääsiäismuna<br>Kuva:Wikipedia<br>~~Lisenssi:GNU~~]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|Pääsiäismuna<br>Kuva:Wikipedia<br>~~Lisenssi:GNU~~]]		[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg\|thumb\|<center>Pääsiäimuna<br><small>(''Kuva © Solea'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg\|\|thumb\|<center>Pääsiäismuna<br><small>(''Kuva: Wikipedia'')</small></center>]]

	Pääsiäismuna.		Pääsiäismuna.

2011-04-02T12:30:13Z

Ak: Uusi sivu: thumb|Pääsiäimuna (©) Solea |thumb|Pääsiäismuna Kuva:Wikipedia Lisenssi:GNU[[Kuva:Paasiaismunia2 wik....

Uusi sivu

[[Kuva:Paasiaismunia sol.jpg|thumb|Pääsiäimuna (©) Solea]][[Kuva:Paasiaismunia1 wik.jpg||thumb|Pääsiäismuna Kuva:Wikipedia Lisenssi:GNU]][[Kuva:Paasiaismunia2 wik.jpg||thumb|Pääsiäismuna Kuva:Wikipedia Lisenssi:GNU]][[Kuva:Hristos voskrese wik.jpg||thumb|Pääsiäismuna Kuva:Wikipedia Lisenssi:GNU]]

Pääsiäismuna.

[[Luokka:Pääsiäinen]]