Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60 - Muutoshistoria

Hannu (17. lokakuuta 2011 kello 20.06)

2011-10-17T20:06:42Z

← Vanhempi versio		Versio 17. lokakuuta 2011 kello 20.06
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] käsinkirjoitettuihin muistelmiin (s. 43–54) opiskeluajastaan [[Halki]]ssa. Tekstin ovat digitoineet Eeva ja Petja Pyykkönen.}}Matka Längelmäeltä [[Konstantinopoli\|Istanbuliin]] kesti viisi vuorokautta. Makuupaikkaa en ostanut sen kalleuden vuoksi, mutta ihme kyllä lähes aina löytyi halki Euroopan junamatkan aikana jokin penkinpätkä, jossa sain nukutuksi sanotaanpa vaikka miniunet, että pärjäsin seuraavan päivän.		{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] käsinkirjoitettuihin muistelmiin (s. 43–54) opiskeluajastaan [[Halki]]ssa. Tekstin ovat digitoineet Eeva ja Petja Pyykkönen.}}Matka Längelmäeltä [[Konstantinopoli\|Istanbuliin]] kesti viisi vuorokautta. Makuupaikkaa en ostanut sen kalleuden vuoksi, mutta ihme kyllä lähes aina löytyi halki Euroopan junamatkan aikana jokin penkinpätkä, jossa sain nukutuksi sanotaanpa vaikka miniunet, että pärjäsin seuraavan päivän.

	Kahta asiaa olen ihmetellyt jälkeenpäin. Sitä että jaksoin matkustaa viisi vuorokautta päivävaunussa ja sitä että usein yöllä hyvin sikeästi nukkuessani esim. kyljelläni, kukaan ei yrittänyt ryöstää lompakkoa, joka oli takataskussa. Uskoin ja uskon edelleen, että Jumala varjeli ja suojeli minua ja uskon kirjaimellisesti myös, että jokaisella on suojelusenkeli, joka ei poistu sekunniksikaan, jos ihminen elää suht’ koht’ kunnollista kristityn elämää.		Kahta asiaa olen ihmetellyt jälkeenpäin. Sitä että jaksoin matkustaa viisi vuorokautta päivävaunussa ja sitä että usein yöllä hyvin sikeästi nukkuessani esim. kyljelläni, kukaan ei yrittänyt ryöstää lompakkoa, joka oli takataskussa. Uskoin ja uskon edelleen, että Jumala varjeli ja suojeli minua ja uskon kirjaimellisesti myös, että jokaisella on [[suojelusenkeli]], joka ei poistu sekunniksikaan, jos ihminen elää suht’ koht’ kunnollista kristityn elämää.

	== Saapuminen Konstantinopoliin ==		== Saapuminen Konstantinopoliin ==

Petja (27. syyskuuta 2009 kello 08.19)

2009-09-27T08:19:20Z

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 08.19
Rivi 71:		Rivi 71:
	* [[Halkin teologinen seminaari]]		* [[Halkin teologinen seminaari]]
	* [[Halkin avaaminen]]		* [[Halkin avaaminen]]
	* [[Viktor Turhanen]] ~~(Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)~~		* [[Viktor Turhanen]]
	* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti ~~[[Viktor Turhanen\|~~Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)		* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti Viktor Turhasen muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Konstantinopoli]] (Rovasti ~~[[Viktor Turhanen\|~~Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)		* [[Konstantinopoli]] (Rovasti Viktor Turhasen kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
	* [[Athenagoras I (patriarkka)]]		* [[Athenagoras I (patriarkka)]]
	* [[Hagia Sofia]]		* [[Hagia Sofia]]
			* [[Ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)
			* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)
			* [[Bartolomeos (patriarkka)\|Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos]]

	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]

Petja (28. elokuuta 2009 kello 10.45)

2009-08-28T10:45:00Z

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2009 kello 10.45
Rivi 79:		Rivi 79:
	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]
	[[Luokka:Konstantinopoli]]		[[Luokka:Konstantinopoli]]
			[[Luokka:Halki]]

Hannu: /* Matka jatkuu */

2009-08-02T12:01:58Z

Matka jatkuu

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2009 kello 12.01
Rivi 72:		Rivi 72:
	* [[Halkin avaaminen]]		* [[Halkin avaaminen]]
	* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)		* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)
	* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)		* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)		* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)

Petja (2. elokuuta 2009 kello 08.33)

2009-08-02T08:33:07Z

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2009 kello 08.33
Rivi 66:		Rivi 66:

	'''isä [[Viktor Turhanen]]'''		'''isä [[Viktor Turhanen]]'''

			'''Lue myös:'''

			* [[Halkin teologinen seminaari]]
			* [[Halkin avaaminen]]
			* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)
			* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
			* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
			* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
			* [[Athenagoras I (patriarkka)]]
			* [[Hagia Sofia]]

	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]

Domna: /* Matka jatkuu */

2009-07-31T18:40:47Z

Matka jatkuu

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 18.40
Rivi 63:		Rivi 63:
	Sielläpäin oli tapana, että ainakin vierasmaalaiset antavat pienen summan suoritetuista hyvistä palveluista, esim. siivoojalle, pyykinpesijälle ja keittiön emännälle. Se sujui vaivattomasti, eikä vaatinut mitään pähkäilyjä. Pakkasin suuren matkalaukkuni huolellisesti ja näin jälkeenpäin ajattelin, että turhan monta kirjaa olin ostanut matkalaukkuun, joka oli painava kuin mikä matkustaessani ympäri Eurooppaa. Toisaalta se oli ikään kuin nuoren miehen punttien nostoa, joka kehitti lihasvoimaa.		Sielläpäin oli tapana, että ainakin vierasmaalaiset antavat pienen summan suoritetuista hyvistä palveluista, esim. siivoojalle, pyykinpesijälle ja keittiön emännälle. Se sujui vaivattomasti, eikä vaatinut mitään pähkäilyjä. Pakkasin suuren matkalaukkuni huolellisesti ja näin jälkeenpäin ajattelin, että turhan monta kirjaa olin ostanut matkalaukkuun, joka oli painava kuin mikä matkustaessani ympäri Eurooppaa. Toisaalta se oli ikään kuin nuoren miehen punttien nostoa, joka kehitti lihasvoimaa.

	Hyvästelin koulun rehtorin Maximos Rapanellin, joka aina oli ollut ystävällinen, asiallinen ja suvaitsevainen. Tietenkin asuntolanvalvojan hyvästelin ja ne, jotka sattuivat olemaan paikalla. Menin hevoskyydillä matkalaukkuni kanssa Halkin satamaan, nousin laivaan, tulin maihin Istanbuliin ja menin taksilla ~~asemalla~~ ja ostin lipun Thessalonikiin. En muista kuinka kauan junamatka kesti, mutta Thessalonikissa jälleen taksilla ylioppilaskotiin, jonka osoite oli tiedossa.		Hyvästelin koulun rehtorin Maximos Rapanellin, joka aina oli ollut ystävällinen, asiallinen ja suvaitsevainen. Tietenkin asuntolanvalvojan hyvästelin ja ne, jotka sattuivat olemaan paikalla. Menin hevoskyydillä matkalaukkuni kanssa Halkin satamaan, nousin laivaan, tulin maihin Istanbuliin ja menin taksilla asemalle ja ostin lipun Thessalonikiin. En muista kuinka kauan junamatka kesti, mutta Thessalonikissa jälleen taksilla ylioppilaskotiin, jonka osoite oli tiedossa.

	'''isä [[Viktor Turhanen]]'''		'''isä [[Viktor Turhanen]]'''

Domna: /* Portin ulkopuolellakin käytiin */

2009-07-31T18:37:42Z

Portin ulkopuolellakin käytiin

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 18.37
Rivi 48:		Rivi 48:

	== Portin ulkopuolellakin käytiin ==		== Portin ulkopuolellakin käytiin ==
	[[Kuva:Konstantinopoli06.jpg\|thumb\|<center>Khoran luostari (Kahriye Djami)<br><small>(© Viktor Turhanen)</small></center>]]Portinvartijalla, joka oli ystävällinen mies, oli ankarat määräykset siitä, kuka pääsee portista ulos. Kreikkalaisilla täytyi aina olla lupa poistua. Me ulkomaalaiset saimme mennä Halkin saaren keskikylään milloin tahansa esim. ostamaan pullotettua vettä, hedelmiä tai mitä tahansa tai käydä kylällä kävelemässä, mutta kreikkalaiset eivät saaneet poistua portista ilman lupaa. Molemmat britit saivat torstaisin käydä osallistumassa Istanbulin anglikaanisen kirkon jumalanpalveluksiin ja sen jälkeen käydä kaupungilla. Minä sain erikoisluvan mennä heidän kanssaan kaupunkiin torstaisin tutkimaan sekä käytössä olevia että käytöstä poistettuja ortodoksisia kirkkoja ja samoin muita muistomerkkejä. Jostakin syystä menin lähes joka kerta [[Hagia Sofia]]an, joka ikään kuin veti puoleensa noin 1400 vuotta vanhana kirkkona vaikka se oli noin 500 vuotta moskeijana ja nyt 1920- luvulta Uuden Turkin perustajan ~~Gemal~~ Atatürkin määräyksestä. Otin jopa useita kertoja saksankielisen esittelyn pientä maksua vastaan. [[Kirkkojen Maailmanneuvosto]]n stipendiin kuului majoituksen, ruokailun ja opetuksen lisäksi taskuraha, jonka suuruutta en muista, mutta joka jotenkuten riitti liikkumis-, ym. menoihin. Jäi mainitsematta, että kun tapasin patriarkka Athenagoran ensi kerran, hän sanoi minulle: ''”Poikani, jos joudut rahapulaan, tule tänne, me autamme”''. Kävin muistaakseni kolme kertaa ja joka kerta kysyttiin paljonko tarvitset ja sanoin hyvin vaatimattoman summan ehkä noin 40 e nykyrahassa, mutta sillä sai paljon asioita hoidettua, sillä hinnat olivat halvat.		[[Kuva:Konstantinopoli06.jpg\|thumb\|<center>Khoran luostari (Kahriye Djami)<br><small>(© Viktor Turhanen)</small></center>]]Portinvartijalla, joka oli ystävällinen mies, oli ankarat määräykset siitä, kuka pääsee portista ulos. Kreikkalaisilla täytyi aina olla lupa poistua. Me ulkomaalaiset saimme mennä Halkin saaren keskikylään milloin tahansa esim. ostamaan pullotettua vettä, hedelmiä tai mitä tahansa tai käydä kylällä kävelemässä, mutta kreikkalaiset eivät saaneet poistua portista ilman lupaa. Molemmat britit saivat torstaisin käydä osallistumassa Istanbulin anglikaanisen kirkon jumalanpalveluksiin ja sen jälkeen käydä kaupungilla. Minä sain erikoisluvan mennä heidän kanssaan kaupunkiin torstaisin tutkimaan sekä käytössä olevia että käytöstä poistettuja ortodoksisia kirkkoja ja samoin muita muistomerkkejä. Jostakin syystä menin lähes joka kerta [[Hagia Sofia]]an, joka ikään kuin veti puoleensa noin 1400 vuotta vanhana kirkkona vaikka se oli noin 500 vuotta moskeijana ja nyt 1920-luvulta Uuden Turkin perustajan Kemal Atatürkin määräyksestä. Otin jopa useita kertoja saksankielisen esittelyn pientä maksua vastaan. [[Kirkkojen Maailmanneuvosto]]n stipendiin kuului majoituksen, ruokailun ja opetuksen lisäksi taskuraha, jonka suuruutta en muista, mutta joka jotenkuten riitti liikkumis- ym. menoihin. Jäi mainitsematta, että kun tapasin patriarkka Athenagoran ensi kerran, hän sanoi minulle: ''”Poikani, jos joudut rahapulaan, tule tänne, me autamme”''. Kävin muistaakseni kolme kertaa ja joka kerta kysyttiin paljonko tarvitset ja sanoin hyvin vaatimattoman summan ehkä noin 40 e nykyrahassa, mutta sillä sai paljon asioita hoidettua, sillä hinnat olivat halvat.

	Erään kerran ollessani kaupungissa bussissa näin bussin ikkunasta yht`äkkiä ikivanhan kirkon ja jäin bussista seuraavalla pysäkillä. Se olikin monista kirjoista tuttu ja maailmankuulu keskikokoinen Kristus Vapahtajan kirkko, jonka seinämaalaukset ovat ~~maailmankuuluja~~ bysanttilaista seinämaalausikonitaidetta. Se oli museona ja sinne oli pieni sisäänpääsymaksu. Minulle ei siis varsinaisesti kukaan opastanut ja näyttänyt Istanbulin vanhoja kristillisiä ja muhamettilaisia kohteita, lukuun ottamatta konsuli Esko Tammivuorta, joka vei minut muutamaan kohteeseen. Eikä minulle edes kreikkalaiset opiskelutoverit kertoneet niistä, eivätkä antaneet vihjeitä. Koska kävin kaupungilla kerran viikossa, oli ihan mielenkiintoista itse etsiä nähtävyydet ja muinaiskohteet.		Erään kerran ollessani kaupungissa bussissa näin bussin ikkunasta yht`äkkiä ikivanhan kirkon ja jäin bussista seuraavalla pysäkillä. Se olikin monista kirjoista tuttu ja maailmankuulu keskikokoinen Kristus Vapahtajan kirkko, jonka seinämaalaukset ovat maailmankuulua bysanttilaista seinämaalausikonitaidetta. Se oli museona ja sinne oli pieni sisäänpääsymaksu. Minulle ei siis varsinaisesti kukaan opastanut ja näyttänyt Istanbulin vanhoja kristillisiä ja muhamettilaisia kohteita, lukuun ottamatta konsuli Esko Tammivuorta, joka vei minut muutamaan kohteeseen. Eikä minulle edes kreikkalaiset opiskelutoverit kertoneet niistä, eivätkä antaneet vihjeitä. Koska kävin kaupungilla kerran viikossa, oli ihan mielenkiintoista itse etsiä nähtävyydet ja muinaiskohteet.

	== Seikkailuja Halkilla ==		== Seikkailuja Halkilla ==

Domna: /* Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia */

2009-07-31T18:34:07Z

Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 18.34
Rivi 41:		Rivi 41:
	== Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia ==		== Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia ==

	Sitten vielä pieni selvitys kreikkalaisista, joista nuorimmat olivat samassa rakennuksessa luostarikorkeakoulun kanssa käymässä lukiota, joka siis toimi myös siellä. Lukion jälkeen he siirtyivät korkeakoulun opiskelijoiksi. Entä sitten heidän syntyperänsä ja kotipaikkansa? ~~Enemmistä~~ ~~olisi~~ siis Kreikan kansalaisia, mutta kotoisin Turkin edustalla olevilta saarilta. Joitakin saattoi olla ihan Kreikan mantereelta. Sitten tietenkin oli Turkin kreikkalaisia, jotka olivat Turkin kansalaisia, mutta heitä oli vain vähän. Turkin kieli oli pakollisena oppiaineena kaikille kreikkalaisille. Koulu oli joutunut tekemään sellaisen sopimuksen Turkin hallituksen ja viranomaisten kanssa.		Sitten vielä pieni selvitys kreikkalaisista, joista nuorimmat olivat samassa rakennuksessa luostarikorkeakoulun kanssa käymässä lukiota, joka siis toimi myös siellä. Lukion jälkeen he siirtyivät korkeakoulun opiskelijoiksi. Entä sitten heidän syntyperänsä ja kotipaikkansa? Enemmistö oli siis Kreikan kansalaisia, mutta kotoisin Turkin edustalla olevilta saarilta. Joitakin saattoi olla ihan Kreikan mantereelta. Sitten tietenkin oli Turkin kreikkalaisia, jotka olivat Turkin kansalaisia, mutta heitä oli vain vähän. Turkin kieli oli pakollisena oppiaineena kaikille kreikkalaisille. Koulu oli joutunut tekemään sellaisen sopimuksen Turkin hallituksen ja viranomaisten kanssa.

	Sivulliset joskus ihmettelivät, kun kaksi ulkomaalaista niin kauheasti selittää jotain kreikan kielellä. Eräs nuori opiskelija, Georgios Skapada, selitti alkuaikoina, kun jo osasin kreikkaa, että hän haluaa olla minun ystäväni. Sanoin, että se sopii oikein hyvin. Niinpä hän usein tavoitti minut koulun käytävällä ja selosti aina jotakin kielellistä, maantieteellistä, luonnontieteellistä tai muuta asiaa puhuen hyvin selvästi ja hidastaen, että varmasti ymmärtäisin. Hänestä olikin suuri apu kreikankielen oppimisessa ja syventämisessä.		Sivulliset joskus ihmettelivät, kun kaksi ulkomaalaista niin kauheasti selittää jotain kreikan kielellä. Eräs nuori opiskelija, Georgios Skapada, selitti alkuaikoina, kun jo osasin kreikkaa, että hän haluaa olla minun ystäväni. Sanoin, että se sopii oikein hyvin. Niinpä hän usein tavoitti minut koulun käytävällä ja selosti aina jotakin kielellistä, maantieteellistä, luonnontieteellistä tai muuta asiaa puhuen hyvin selvästi ja hidastaen, että varmasti ymmärtäisin. Hänestä olikin suuri apu kreikankielen oppimisessa ja syventämisessä.

Domna: /* Luostarikorkeakoulussa */

2009-07-31T18:32:08Z

Luostarikorkeakoulussa

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 18.32
Rivi 37:		Rivi 37:
	[[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun julkisivu.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsiosa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Saavuin perille korkean muurin ympäröimän luostarikorkeakoulun portille, jossa lyhyesti portinvartijalle selostin, kuka olin ja joku lähti kanssani kantaen matkalaukkua koulun raput ylös ja sisälle vastaanottosaliin. Oppilasasunnon valvoja tervehti kätellen, pyysi palvelijaa tuomaan kahvitarjoilun ja hankki paikalle saksankieltä taitavan opiskelijan, joka toimi tulkkina. Hän kyseli kaikenlaista ja näytti tarkoin olevan perillä missä Suomi sijaitsi. Ja että ortodoksinen kirkko on Suomessa vähemmistökirkko. Juttutuokiomme kesti noin kaksi tuntia, jonka jälkeen minulle näytettiin vuode isosta salista, jossa oli vain kolme vuodetta ja ilmoitettiin, että tämä oli väliaikainen majoituspaikka ja että myöhemmin siirretään huoneeseen, joissa kussakin on vuode kahdeksalle opiskelijalle. En pitänyt tätä mitenkään ihmeellisenä. Olinhan armeijassa nukkunut 10 hengen huoneissa, Eskilstunan lastenkodissa 12 hengen huoneessa ja pappisseminaarissa 10 hengen huoneessa. Huonetoverit olivat brittejä Englannista. Yhteistä kieltä ei ollut. Nuorempi ja laihempi britti osasi muutaman sanan saksaa ja minä osasin muutaman sanan englantia ja jotenkuten selvisimme, jos oli asiaa. Brittipojat olivat anglikaaneja ja halusivat oppia kreikkaa niin kuin minäkin ja tutustua ortodoksisen kirkon teologiaan. Meillä kolmella alkoi kova kreikan opiskelu.		[[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun julkisivu.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsiosa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Saavuin perille korkean muurin ympäröimän luostarikorkeakoulun portille, jossa lyhyesti portinvartijalle selostin, kuka olin ja joku lähti kanssani kantaen matkalaukkua koulun raput ylös ja sisälle vastaanottosaliin. Oppilasasunnon valvoja tervehti kätellen, pyysi palvelijaa tuomaan kahvitarjoilun ja hankki paikalle saksankieltä taitavan opiskelijan, joka toimi tulkkina. Hän kyseli kaikenlaista ja näytti tarkoin olevan perillä missä Suomi sijaitsi. Ja että ortodoksinen kirkko on Suomessa vähemmistökirkko. Juttutuokiomme kesti noin kaksi tuntia, jonka jälkeen minulle näytettiin vuode isosta salista, jossa oli vain kolme vuodetta ja ilmoitettiin, että tämä oli väliaikainen majoituspaikka ja että myöhemmin siirretään huoneeseen, joissa kussakin on vuode kahdeksalle opiskelijalle. En pitänyt tätä mitenkään ihmeellisenä. Olinhan armeijassa nukkunut 10 hengen huoneissa, Eskilstunan lastenkodissa 12 hengen huoneessa ja pappisseminaarissa 10 hengen huoneessa. Huonetoverit olivat brittejä Englannista. Yhteistä kieltä ei ollut. Nuorempi ja laihempi britti osasi muutaman sanan saksaa ja minä osasin muutaman sanan englantia ja jotenkuten selvisimme, jos oli asiaa. Brittipojat olivat anglikaaneja ja halusivat oppia kreikkaa niin kuin minäkin ja tutustua ortodoksisen kirkon teologiaan. Meillä kolmella alkoi kova kreikan opiskelu.

	Kun puhutaan kreikan opiskelusta, niin tulee kysymys, minkä kreikan. Minä olin opiskellut pappisseminaarissa muinaiskreikkaa eli klassista kreikkaa. Olin ~~enennen~~ lähtöä saanut Helsingissä rovasti Tapani Revolta lahjaksi paksun nykykreikan eli ''dimotikin'' oppikirjan ja jonkin verran kerinnyt sitä opiskelemaan. Luostarikoulun opetuksessa käytettiin ''katharevousaa'' eli kreikan kirjakieltä. Opiskelijoiden kesken puhuttiin kuitenkin nykykreikkaa eli kansankieltä. Oppiaineena oli myös vielä neljäs kreikankieli ''Uuden testamentin kreikka'', joka oli muuttunut vanhasta eli ''klassisesta kreikasta''. Minun tarkoitukseni ja päämääräni oli oppia mahdollisimmin paljon ja mahdollisimman nopeasti nykykreikkaa eli dimotikaa ja sain käyttää koulun virallisen kreikankielen oppikirjana omaa paksua saksankielistä nykykreikan oppikirjaa. Kreikan opiskelu sujuu meiltä kaikilta kolmelta vauhdilla ja pääsimme kuuntelemaan kreikankielisiä teologisia luentoja. Voi olla, että jokin sana tai lause alussa jäi ymmärtämättä, mutta koko ajan tilanne parani. Niin se neljäs ulkomaalainen, hän oli yhdysvaltain-kreikkalainen lihava opiskelija, äidinkieli oli kreikka ja hän opiskeli muiden kreikkalaisten mukana.		Kun puhutaan kreikan opiskelusta, niin tulee kysymys, minkä kreikan. Minä olin opiskellut pappisseminaarissa muinaiskreikkaa eli klassista kreikkaa. Olin ennen lähtöä saanut Helsingissä rovasti Tapani Revolta lahjaksi paksun nykykreikan eli ''dimotikin'' oppikirjan ja jonkin verran kerinnyt sitä opiskelemaan. Luostarikoulun opetuksessa käytettiin ''katharevousaa'' eli kreikan kirjakieltä. Opiskelijoiden kesken puhuttiin kuitenkin nykykreikkaa eli kansankieltä. Oppiaineena oli myös vielä neljäs kreikankieli ''Uuden testamentin kreikka'', joka oli muuttunut vanhasta eli ''klassisesta kreikasta''. Minun tarkoitukseni ja päämääräni oli oppia mahdollisimmin paljon ja mahdollisimman nopeasti nykykreikkaa eli dimotikaa ja sain käyttää koulun virallisen kreikankielen oppikirjana omaa paksua saksankielistä nykykreikan oppikirjaa. Kreikan opiskelu sujuu meiltä kaikilta kolmelta vauhdilla ja pääsimme kuuntelemaan kreikankielisiä teologisia luentoja. Voi olla, että jokin sana tai lause alussa jäi ymmärtämättä, mutta koko ajan tilanne parani. Niin se neljäs ulkomaalainen, hän oli yhdysvaltain-kreikkalainen lihava opiskelija, äidinkieli oli kreikka ja hän opiskeli muiden kreikkalaisten mukana.

	== Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia ==		== Kreikkalaisia ja ulkomaalaisia ==

Domna: /* Suomalaista ystävyyttä */

2009-07-31T18:27:15Z

Suomalaista ystävyyttä

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 18.27
Rivi 28:		Rivi 28:
	Sitten kun olin asettunut asumaan luostarikorkeakouluun, menin Suomen lakien ja asetusten mukaan ilmoittautumaan Suomen konsulaattiin, joka oli aivan kaupungin keskustassa. Meistä tuli konsuli Esko Tammivuoren kanssa heti ystävät. Hän sanoi, että tämä ilmoittautuminen, että kaikki ulkomailla asuvat varusmiespalveluksen suorittaneet ilmoittautuvat Suomen lähetystöihin ja konsulaatteihin, että heidät mahdollisen sodan syttyessä kutsutaan kotimaahan sotimaan vihollista vastaan muiden sotilaiden mukana, on aivan mahdollinen, mutta kuitenkin lain mukainen ja sitä noudatetaan.		Sitten kun olin asettunut asumaan luostarikorkeakouluun, menin Suomen lakien ja asetusten mukaan ilmoittautumaan Suomen konsulaattiin, joka oli aivan kaupungin keskustassa. Meistä tuli konsuli Esko Tammivuoren kanssa heti ystävät. Hän sanoi, että tämä ilmoittautuminen, että kaikki ulkomailla asuvat varusmiespalveluksen suorittaneet ilmoittautuvat Suomen lähetystöihin ja konsulaatteihin, että heidät mahdollisen sodan syttyessä kutsutaan kotimaahan sotimaan vihollista vastaan muiden sotilaiden mukana, on aivan mahdollinen, mutta kuitenkin lain mukainen ja sitä noudatetaan.

	Myöhemmin konsuli Esko ~~Tammivuoden~~ ja minun ystävyydestä oli paljon hyvää mieltä. Hän vei mm. omalla autolla vaimonsa kanssa minut Mustanmeren rannalla olevalle uimapaikalle uinti- ja piknikretkelle. Sekä sellaisia nähtävyyksiä katsomaan, joita itse en olisi löytänyt mm. Theodoros Studioteksen luostarin raunioille. Kun noukin raunioista entisen kirkon lattialta vihreän kiven muistoesineeksi vietäväksi Suomeen, niin eräs paikalla ollut turkkilainen nainen huusi vihaisesti ja käski panna kiven takaisin, että heidän muinaisraunioistaan eivät turistit saa noukkia kiviä. Panin kiven takaisin, mutta naisen takana seisova konsulin rouva otti salamannopeasti kiven raunioista, näytti sitä minulle ilmaan nostaen ja pani samoin tein käsilaukkuunsa ja häneltä sain sen myöhemmin matkan aikana. Suomen konsulista oli minulle myös taloudellista korvaamatonta hyötyä. Sain joskus kirjeessä, en muista mistä, valuuttaa, joko dollareita tai Saksan markkoja. Niillä oli ns. huono kurssi virallisessa Turkin pankissa. Esko myi ne johonkin paljon parempaan kurssiin ja luovutti minulle Turkin puntia eli liiroja paljon suuremman määrän kuin pankissa. Jotkut sanoivat, että minussa on sisässäni ns. pieni liikemies. Jos se on totta, en pidä sitä syntinä, sillä totta kai jokaisen meistä velvollisuus on hoitaa raha-asiat parhain päin ja pitää huoli, ettei esim. turhan takia velkaannu ja myös että elää niin nuukasti, että rahat riittävät.		Myöhemmin konsuli Esko Tammivuoren ja minun ystävyydestä oli paljon hyvää mieltä. Hän vei mm. omalla autolla vaimonsa kanssa minut Mustanmeren rannalla olevalle uimapaikalle uinti- ja piknikretkelle. Sekä sellaisia nähtävyyksiä katsomaan, joita itse en olisi löytänyt mm. Theodoros Studioteksen luostarin raunioille. Kun noukin raunioista entisen kirkon lattialta vihreän kiven muistoesineeksi vietäväksi Suomeen, niin eräs paikalla ollut turkkilainen nainen huusi vihaisesti ja käski panna kiven takaisin, että heidän muinaisraunioistaan eivät turistit saa noukkia kiviä. Panin kiven takaisin, mutta naisen takana seisova konsulin rouva otti salamannopeasti kiven raunioista, näytti sitä minulle ilmaan nostaen ja pani samoin tein käsilaukkuunsa ja häneltä sain sen myöhemmin matkan aikana. Suomen konsulista oli minulle myös taloudellista korvaamatonta hyötyä. Sain joskus kirjeessä, en muista mistä, valuuttaa, joko dollareita tai Saksan markkoja. Niillä oli ns. huono kurssi virallisessa Turkin pankissa. Esko myi ne johonkin paljon parempaan kurssiin ja luovutti minulle Turkin puntia eli liiroja paljon suuremman määrän kuin pankissa. Jotkut sanoivat, että minussa on sisässäni ns. pieni liikemies. Jos se on totta, en pidä sitä syntinä, sillä totta kai jokaisen meistä velvollisuus on hoitaa raha-asiat parhain päin ja pitää huoli, ettei esim. turhan takia velkaannu ja myös että elää niin nuukasti, että rahat riittävät.

	== Ilmoittautuminen patriarkaatissa ==		== Ilmoittautuminen patriarkaatissa ==