Kuvan teologia (kirja) - Muutoshistoria

Mikko (30. joulukuuta 2011 kello 20.00)

2011-12-30T20:00:22Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2011 kello 20.00
Rivi 127:		Rivi 127:
	[[Luokka:Kirjallisuus]]		[[Luokka:Kirjallisuus]]
	[[Luokka:Kirjaesittelyt]]		[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
	[[~~Lauokka~~:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]
			[[Luokka:Kirkkotaide]]

Mikko (30. joulukuuta 2011 kello 19.58)

2011-12-30T19:58:50Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2011 kello 19.58
Rivi 127:		Rivi 127:
	[[Luokka:Kirjallisuus]]		[[Luokka:Kirjallisuus]]
	[[Luokka:Kirjaesittelyt]]		[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
			[[Lauokka:Ikonit]]

Hannu (30. joulukuuta 2011 kello 19.10)

2011-12-30T19:10:43Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2011 kello 19.10
Rivi 12:		Rivi 12:
	Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209		Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209

	Kirjan on koonnut TT silloinen (1997) Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen assistentti, nykyinen (2012) Itä-Suomen yliopiston Teologian osaston esimies, kirkkohistorian professori Matti Kotiranta.		Kirjan on koonnut TT silloinen (1997) Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen assistentti, nykyinen (2012) Itä-Suomen yliopiston Teologian osaston esimies, kirkkohistorian professori '''Matti Kotiranta''' marraskuussa 1996 STKS:n symposiumissa pidetyistä esitelmistä.

	Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.		Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori '''[[Aune Jääskinen]]''', joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.

	'''Takakannen teksti:'''		'''Takakannen teksti:'''

Hannu (30. joulukuuta 2011 kello 19.09)

2011-12-30T19:09:24Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2011 kello 19.09
Rivi 12:		Rivi 12:
	Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209		Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209

	Kirjan on koonnut TT silloinen (1997) Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen assistentti, nykyinen (2012) Itä-Suomen yliopiston Teologian osaston esimies, kirkkohistorian professori.		Kirjan on koonnut TT silloinen (1997) Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen assistentti, nykyinen (2012) Itä-Suomen yliopiston Teologian osaston esimies, kirkkohistorian professori Matti Kotiranta.

	Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.		Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.

Hannu (30. joulukuuta 2011 kello 19.08)

2011-12-30T19:08:38Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2011 kello 19.08
Rivi 11:		Rivi 11:

	Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209		Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209

			Kirjan on koonnut TT silloinen (1997) Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen assistentti, nykyinen (2012) Itä-Suomen yliopiston Teologian osaston esimies, kirkkohistorian professori.

	Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.		Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus\|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)\|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.

Hannu: Ak: Uusi sivu: Kirjan kansi :: ''Matti Kotiranta (toim.)'': '''Kuvan teologia''' :: Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997...

2011-12-30T18:53:39Z

Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi</center> :: ''Matti Kotiranta (toim.)'': '''Kuvan teologia''' :: Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997...

Uusi sivu

[[Kuva:Kuvan_teologia_kansi.jpg|thumb|<center>Kirjan kansi</center>]]
:: ''Matti Kotiranta (toim.)'': '''Kuvan teologia'''
:: Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997
:: ISBN 952-9791-22-4
:: ISSN 0356-9349
:: Julkaisija/kustantaja: [http://pro.tsv.fi/stksj/ Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura]
:: Julkaisuaika: 1997
:: Sivumäärä: 188 sivua
:: Koko: 210 x 150 mm
:: Sidos: Sidottu / pehmytkantinen

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisu nr. 209

Kirjan yksi kirjoittaja on ortodoksinen huippuasiantuntija ikonitaiteen alalta, museonjohtaja, professori [[Aune Jääskinen]], joka käsittelee artikkelissaan mm. [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] kuvaamista ja siinä erityisen mielenkiintoista aihetta: ensimmäisen persoonan eli [[Isä (Jumala)|Isän (Jumalan)]] kuvaamista.

'''Takakannen teksti:'''

Minkälainen kuva sopii kirkkoon alttaritauluksi, lasimaalaukseksi tai tilateokseksi? Onko kirkkotaide erilaista kuin muu taide ja jos on, mikä sen tekee erilaiseksi? Vai onko kysymys vain mausta tai sopivuudesta, josta vain seurakunnan sisällä voidaan päättää?

Tässä kokoomateoksessa ei keskitytä vain käytännöllisluonteisesti pohtimaan, millä perusteella kirkkoon sijoitettava taide tulisi valita, vaan polttopisteessä on itse kuvan teologia. Kahdeksassatoista artikkelissa tarkastelun kohteena ovat niin klassiset kuvakäsitykset uusplatonismista keskiaikaan kuin myös modernimmat tavat lähestyä kuvaa elokuvan ja abstraktin taiteen keinoin.

Kirjoittajina on joukko nimekkäitä taiteilijoita, jotka hahmottavat suhdettaan kuvaan teostensa välityksellä. Näin kokoomateos tarjoaa sekä kestävää teoreettista perustietoa että tuoreita puheenvuoroja kuvan teologiasta käytävään suomalaiseen keskusteluun.

== Sisällysluettelo ==

* Eeva Martikainen: Voiko kuva inhimillisenä kulttuurin tuotteena kuvata ääretöntä? Symposiumin avauspuheenvuoro

=== Kuva uusplatonismissa ja Vanhassa testamentissa ===

* Oiva Kuisma: Kuva ja symboli uusplatonisti Prokloksen filosofiassa
** 1. Johdanto
** 2. Plotinos
** 3. Proklos
** Lähteet
** Kirjallisuus
* Mikko Yrjönsuuri: Mielen peilit uusplatonismissa
** Platonin Timaios
** Plotinoksen Enneadit
** Augustinuksen De trinitate
** Lähteet
** Kirjallisuus
* Raija Sollamo: "Hän jonka istuinta kerubit kannattavat". Yksi Jumalasta käytetty kuva Vanhassa testamentissa
** Lyhenteet
** Kirjallisuus

=== Ikoni kuvana ===

* Aune Jääskinen: Kuva on Sana — Pyhän Kolminaisuuden ikoni
** Kolmen ykseys – vaativa kuvausprojeti
** Näkymättömän kuvaaminen
** Abrahamin vieraanvaraisuus – aihe Pyhän Kolminaisuuden kuvalle
** Mestarin tulkinta: Andrei Rublevin Pyhä Kolminaisuus
** Kaksi kuvatyyppiä: Vanhan ja Uuden testamentin Pyhä Kolminaisuus
** Isyys / paternitas – ja muita kolminaisuusteeman ratkaisuja
** Ikonimaalarin ongelma
** Lähteet
** Kirjallisuus
* Matti Kotiranta: Andrei Rublevin Pyhän Kolminaisuuden ikonin taidekäsityksestä – kuva symbolina, joka pyrkii kuvaamaan kuvaamatonta
** Tekstilaitokset
** Patristiset- ja klassiset tekstit
** Kirjallisuus
=== Keskiajan kuvan teologia ===
* Päivi Jussila: Kielikuvien sarjoja ja klustereita Petrus Abaelarduksen (1079-1142) hymneissä
** Petrus Abaelardus hymnirunoilijana
** Jumalasta puhuminen
** Kielikuva ja konteksti
** Esimerkki 1 – Valo ja pimeys
** Esimerkki 2 – Ravinto ja vaellus
** Kuvakieli ja Raamattu
** Painetut lähteet ja kirjallisuus
* Reijo Työrinoja: Usko ja näkeminen — keskiajan visuaalinen tiedonmetafysiikka ja uskonnollinen usko
** Kirjallisuus
=== Moderni kuvan käsite ===
* Reijo E. Heinonen: Imaginaatio — kadotettu ulottuvuus
** Miksi imaginaation merkitys unohtui?
** Mielikuva-ajattelun ajankohtaistuminen
** Imaginaation uudelleenarvioinnin lähtökohtia
** Imaginaatio ja uskonnollinen lukutaito
** Kirjallisuus
* Arto Kuorikoski: Taiteen autonomia ja teologia — Horst Schwebelin käsitys abstraktin taiteen tulkinnasta kirkkotilassa
** Painetut lähteet ja kirjallisuus
* Pekka Vähäkangas: Näkökulma "seurakunnan uskontajuun"
** Kirjallisuus
* Tauno Sarantola: Kuvateologia — valintojen teologia
** Korreferaatti Pekka Välikankaan esitelmään
* Matti Paloheimo: Kaikki on vertausta. Uskonto elokuvassa
** Taiteen ja uskonnon vertauskuvallisuus
** Vertauskuvat elokuvassa
** Andrei Tarkovski: Stalker
** Monty Python: Brianin elämä (1979)
** Uskonto elokuvassa

=== Taiteilija kuvan tulkkina ===

* Hannu Konola: Teologia — kahle vai kulmakivi?
** Lähteet
* Maija Paavilainen: Kuva ja sana
** Taide on lyhin tie ihmisestä ihmiseen
** Transsendenssi
** Mahdollisuus pyhän kohtaamiseen
** Taiteilijan ammattitaito
** Luterilainen kuvaohjelma
** Kuva ja sana sanomalehdessä
* Laila Pullinen Ramsay: Sakraaliaiheet veistoksen teemana
** Sakraaliteoksia 1972-1997
** Filosofinen taide
** Vastuu sakraalitaiteesta
* Maarit Salolainen: Sielunmaisema — henki, ajatus, kuva

=== Kuva sakraalitilassa ===

* Päikki Priha: Kirkkotekstiilit — pyhä kaunistus vai välttämätön velvollisuus
** Kirjallisuus
* Pauli Löija: Jälleenrakennusajan alttaritaideteokset Suomessa
** 1. Johdanto
** 2. Alttaritaideteosten aiheet
** 3. Teemana kärsimys
** 4. Teemana siunaus
** 5. Yhteenveto
** Kirjallisuus
** Liite: Alttariteokset 1945-1955<br>
---<br>
* Kirjoittajat

[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]