Doksologi (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.42)

2015-12-21T19:42:42Z

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.42
Rivi 12:		Rivi 12:
	* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]		* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
	* [[Doksologi (opetuspuhe)\|'''Doksologi''']].		* [[Doksologi (opetuspuhe)\|'''Doksologi''']].
			<hr>[[Kuva:Pyha_kolminaisuus02.jpg\|250px\|thumb\|<center>Andrei Rublev: ''Pyhä Kolminaisuus''<br>ikoni 1400-luvulta<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]]
	<hr>
	Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy [[doksologi]]in:		Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy [[doksologi]]in:
	:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''		:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.40)

2015-12-21T19:40:03Z

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.40
Rivi 13:		Rivi 13:
	* [[Doksologi (opetuspuhe)\|'''Doksologi''']].		* [[Doksologi (opetuspuhe)\|'''Doksologi''']].
	<hr>		<hr>
	Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy ~~doksologiaan~~:		Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy [[doksologi]]in:
	:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''		:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''
	''Isä meidän'' -rukouksen myötä liturgiassa siirrytään valmistautumaan Ehtoolliseen. ''Isä meidän'' –rukousta ei voi lausua liian huolettomasti ja yhtä lailla Ehtoolliseen ei voi osallista valmistautumatta. ''Isä meidän'' -rukouksen sisältöä voidaan pitää myös eräänlaisena edellytyksenä siihen, että ihminen on kelvollinen osallistumaan Ehtoollisesta. Jos me esimerkiksi olemme rukouksen sanojen mukaisesti antaneet lähimmäisellemme anteeksi, niin silloin myös voimme osallistua Kristuksesta.		''Isä meidän'' -rukouksen myötä liturgiassa siirrytään valmistautumaan Ehtoolliseen. ''Isä meidän'' –rukousta ei voi lausua liian huolettomasti ja yhtä lailla Ehtoolliseen ei voi osallista valmistautumatta. ''Isä meidän'' -rukouksen sisältöä voidaan pitää myös eräänlaisena edellytyksenä siihen, että ihminen on kelvollinen osallistumaan Ehtoollisesta. Jos me esimerkiksi olemme rukouksen sanojen mukaisesti antaneet lähimmäisellemme anteeksi, niin silloin myös voimme osallistua Kristuksesta.

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.35)

2015-12-21T19:35:39Z

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.35
Rivi 11:		Rivi 11:
	* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]		* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]
	* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]		* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
	* [[~~Doksologia~~ (opetuspuhe)\|'''~~Doksologia~~''']].		* [[Doksologi (opetuspuhe)\|'''Doksologi''']].
	<hr>		<hr>
	Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy doksologiaan:		Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy doksologiaan:

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.35)

2015-12-21T19:35:10Z

← Vanhempi versio	Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.35
Rivi 1:	Rivi 1:
		Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä [[Andrei Verikov]]in nettiluentoa, joka käsittelee "[[Herran rukous\|Isä Meidän]]" -rukousta.<br>
		Muut osat löytyvät oheisista linkeistä:
		* '''[[Isä Meidän -rukous]]'''
		* [[Isä (opetuspuhe)\|'''Isä''']]
		* [[Meidän (opetuspuhe)\|'''Meidän''']]
		* [[Joka olet Taivaissa (opetuspuhe)\|'''Joka olet Taivaissa''']]
		* [[Pyhitetty olkoon Sinun nimesi (opetuspuhe)\|'''Pyhitetty olkoon Sinun nimesi''']]
		* [[Tulkoon Sinun valtakuntasi (opetuspuhe)\|'''Tulkoon Sinun valtakuntasi''']]
		* [[Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa (opetuspuhe)\|'''Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa''']]
		* [[Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme (opetuspuhe)\|'''Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme''']]
		* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]
		* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
		* [[Doksologia (opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].
		<hr>
		Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy doksologiaan:
		:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''
		''Isä meidän'' -rukouksen myötä liturgiassa siirrytään valmistautumaan Ehtoolliseen. ''Isä meidän'' –rukousta ei voi lausua liian huolettomasti ja yhtä lailla Ehtoolliseen ei voi osallista valmistautumatta. ''Isä meidän'' -rukouksen sisältöä voidaan pitää myös eräänlaisena edellytyksenä siihen, että ihminen on kelvollinen osallistumaan Ehtoollisesta. Jos me esimerkiksi olemme rukouksen sanojen mukaisesti antaneet lähimmäisellemme anteeksi, niin silloin myös voimme osallistua Kristuksesta.

		Kuten olemme edellä huomanneet, niin tämä rukous pitää sisällään paljon tärkeitä asioita. Se ei ole pelkkää pyytämistä, vaan sen tarkoituksena on vahvistaa meitä muokkaamalla koko elämänasennettamme. Jumalan tahdon toteutuminen, syntien anteeksi saaminen ja pahalta varjeltuminen edellyttävät meiltäkin toimintaa. Tässä itse asiassa korostuu ortodoksinen opetus siitä, että pelkkä usko ei itsessään riitä pelastuksen tiellä, vaan meiltä vaaditaan myös uskonmukaisia tekoja.

		Edellä olemme huomanneet myös sen, että ''Isä meidän'' -rukouksen merkitys avautuu meille uudella tavalla, kun tutkimme sitä pyhien kirjoitusten valossa. Olemme edellä käsitelleet raamatunlainauksia, jotka on otettu [[VT\|Vanhasta Testamentista]]. Monet Kristuksen opetuksista avautuvat paremmin VT:n valossa, eli ''Isä meidän'' -rukouksen sisällönkin avautuminen edellyttää meiltä pyhien kirjoitusten tuntemusta.

		[[Suuri paasto\|Suuressa paaston]] alusta alkaen Raamatun lukeminen aloitetaan heti ensimmäiseltä sivulta, eli maailmaan luomisesta. Miksi näin? Sen vuoksi, että Suuri paasto on opetettavien valmistamista Kirkon jäsenyyteen ja Raamatun tuntemus on nähty yhtenä tärkeimpänä asiana mitä tuleville jäsenille voidaan opettaa. Pyhä [[apostoli Paavali]]kin antoi tämän ohjeen Timoteukselle:
		:: ''”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia, kehota ja opeta ahkerasti siihen saakka, kun tulen.”'' (1.Tim. 4:13)
		Tiedämme sen, että evankeliumi ei ollut vielä kirjallisessa muodossa apostoli Paavalin aikana, jolloin kyse on ollut nimenomaan VT:n teksteistä, joiden tärkeyttä Paavali halusi korostaa Timoteukselle. Myös Suuren paaston ensimmäiseltä viikolta tuttu pyhän [[Andreas Kreetalaisen suuri katumuskanoni\|Andreas Kreetalaisen katumuskanoni]] avautuu täydellisesti vain niille, jotka tuntevat Raamatun kunnolla.

		Me puhumme ortodoksisessa kirkossa monissa yhteyksissä salaisuuksista. Se ei tarkoita niinkään salamyhkäisyyttä, joka ei kestäisi päivänvaloa. Salaisuus ei tarkoita myöskään sitä, etteivätkö ihmiset olisi kykeneviä näitä oppimaan ja ymmärtämään. Salaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne on tarkoitettu niille, jotka sen pystyvät käsittämään. Ja luonnollisesti meillä on vastuu valistaa niitä, jotka kasvavat Kirkon yhteyteen, että he käsittäisivät oikealla tavalla nämä salaisuudet. Ymmärrämme varmasti, että ''Isä meidän'' –rukouskin jää vaillinaiseksi, mikäli sen lausujalla ei ole käsitystä sen sisällöstä. Ja toisaalta rukous voi jopa kääntyä meitä itseämme vastaan, jos lausumme se huolimattomasti. Juuri tämän vuoksi ''Isä meidän'' –rukouskin on ollut varhaisessa käytännössä rukous, joka on lausuttu vasta juuri ennen Ehtoollista, jolloin läsnä ei ole ollut muita kuin Kirkon jäseniä. Nykypäivänä käytäntö on toinen ja tätä rukousta lausutaan paljon useammin. Tästä huolimatta meidän on syytä muistaa, että tämä rukous on sisällöltään äärimmäisen tärkeä ja meidän tulisi aina kaikella huolellisuudella ja hartaudella lausua se.

		'''Isä [[andrei Verikov]]'''

		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu: siirsi sivun ”Doksologia (opetuspuhe)” uudelle nimelle ”Doksologi (opetuspuhe)”

2015-12-21T19:34:55Z

siirsi sivun ”Doksologia (opetuspuhe)” uudelle nimelle ”Doksologi (opetuspuhe)”

← Vanhempi versio	Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.34
(ei mitään eroa)

Hannu: Ak: Sivu tyhjennettiin

2015-12-21T19:34:42Z

Ak: Sivu tyhjennettiin

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.34
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä [[Andrei Verikov]]in nettiluentoa, joka käsittelee "[[Herran rukous\|Isä Meidän]]" -rukousta.<br>
	Muut osat löytyvät oheisista linkeistä:
	* '''[[Isä Meidän -rukous]]'''
	* [[Isä (opetuspuhe)\|'''Isä''']]
	* [[Meidän (opetuspuhe)\|'''Meidän''']]
	* [[Joka olet Taivaissa (opetuspuhe)\|'''Joka olet Taivaissa''']]
	* [[Pyhitetty olkoon Sinun nimesi (opetuspuhe)\|'''Pyhitetty olkoon Sinun nimesi''']]
	* [[Tulkoon Sinun valtakuntasi (opetuspuhe)\|'''Tulkoon Sinun valtakuntasi''']]
	* [[Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa (opetuspuhe)\|'''Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa''']]
	* [[Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme (opetuspuhe)\|'''Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme''']]
	* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]
	* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
	* [[Doksologia (opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].
	<hr>
	Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy doksologiaan:
	:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''
	''Isä meidän'' -rukouksen myötä liturgiassa siirrytään valmistautumaan Ehtoolliseen. ''Isä meidän'' –rukousta ei voi lausua liian huolettomasti ja yhtä lailla Ehtoolliseen ei voi osallista valmistautumatta. ''Isä meidän'' -rukouksen sisältöä voidaan pitää myös eräänlaisena edellytyksenä siihen, että ihminen on kelvollinen osallistumaan Ehtoollisesta. Jos me esimerkiksi olemme rukouksen sanojen mukaisesti antaneet lähimmäisellemme anteeksi, niin silloin myös voimme osallistua Kristuksesta.

	Kuten olemme edellä huomanneet, niin tämä rukous pitää sisällään paljon tärkeitä asioita. Se ei ole pelkkää pyytämistä, vaan sen tarkoituksena on vahvistaa meitä muokkaamalla koko elämänasennettamme. Jumalan tahdon toteutuminen, syntien anteeksi saaminen ja pahalta varjeltuminen edellyttävät meiltäkin toimintaa. Tässä itse asiassa korostuu ortodoksinen opetus siitä, että pelkkä usko ei itsessään riitä pelastuksen tiellä, vaan meiltä vaaditaan myös uskonmukaisia tekoja.

	Edellä olemme huomanneet myös sen, että ''Isä meidän'' -rukouksen merkitys avautuu meille uudella tavalla, kun tutkimme sitä pyhien kirjoitusten valossa. Olemme edellä käsitelleet raamatunlainauksia, jotka on otettu [[VT\|Vanhasta Testamentista]]. Monet Kristuksen opetuksista avautuvat paremmin VT:n valossa, eli ''Isä meidän'' -rukouksen sisällönkin avautuminen edellyttää meiltä pyhien kirjoitusten tuntemusta.

	[[Suuri paasto\|Suuressa paaston]] alusta alkaen Raamatun lukeminen aloitetaan heti ensimmäiseltä sivulta, eli maailmaan luomisesta. Miksi näin? Sen vuoksi, että Suuri paasto on opetettavien valmistamista Kirkon jäsenyyteen ja Raamatun tuntemus on nähty yhtenä tärkeimpänä asiana mitä tuleville jäsenille voidaan opettaa. Pyhä [[apostoli Paavali]]kin antoi tämän ohjeen Timoteukselle:
	:: ''”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia, kehota ja opeta ahkerasti siihen saakka, kun tulen.”'' (1.Tim. 4:13)
	Tiedämme sen, että evankeliumi ei ollut vielä kirjallisessa muodossa apostoli Paavalin aikana, jolloin kyse on ollut nimenomaan VT:n teksteistä, joiden tärkeyttä Paavali halusi korostaa Timoteukselle. Myös Suuren paaston ensimmäiseltä viikolta tuttu pyhän [[Andreas Kreetalaisen katumuskanoni]] avautuu täydellisesti vain niille, jotka tuntevat Raamatun kunnolla.

	Me puhumme ortodoksisessa kirkossa monissa yhteyksissä salaisuuksista. Se ei tarkoita niinkään salamyhkäisyyttä, joka ei kestäisi päivänvaloa. Salaisuus ei tarkoita myöskään sitä, etteivätkö ihmiset olisi kykeneviä näitä oppimaan ja ymmärtämään. Salaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne on tarkoitettu niille, jotka sen pystyvät käsittämään. Ja luonnollisesti meillä on vastuu valistaa niitä, jotka kasvavat Kirkon yhteyteen, että he käsittäisivät oikealla tavalla nämä salaisuudet. Ymmärrämme varmasti, että ''Isä meidän'' –rukouskin jää vaillinaiseksi, mikäli sen lausujalla ei ole käsitystä sen sisällöstä. Ja toisaalta rukous voi jopa kääntyä meitä itseämme vastaan, jos lausumme se huolimattomasti. Juuri tämän vuoksi ''Isä meidän'' –rukouskin on ollut varhaisessa käytännössä rukous, joka on lausuttu vasta juuri ennen Ehtoollista, jolloin läsnä ei ole ollut muita kuin Kirkon jäseniä. Nykypäivänä käytäntö on toinen ja tätä rukousta lausutaan paljon useammin. Tästä huolimatta meidän on syytä muistaa, että tämä rukous on sisällöltään äärimmäisen tärkeä ja meidän tulisi aina kaikella huolellisuudella ja hartaudella lausua se.

	'''Isä [[andrei Verikov]]'''

	[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.33)

2015-12-21T19:33:06Z

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.33
Rivi 12:		Rivi 12:
	* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]		* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
	* [[Doksologia (opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].		* [[Doksologia (opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].
			<hr>
			Liturgisessa yhteydessä ''Isä meidän'' –rukous päättyy doksologiaan:
			:: ''”Sillä Sinun Isä, Poika ja Pyhä Henki on valtakunta, voima ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti. - Amen.”''
			''Isä meidän'' -rukouksen myötä liturgiassa siirrytään valmistautumaan Ehtoolliseen. ''Isä meidän'' –rukousta ei voi lausua liian huolettomasti ja yhtä lailla Ehtoolliseen ei voi osallista valmistautumatta. ''Isä meidän'' -rukouksen sisältöä voidaan pitää myös eräänlaisena edellytyksenä siihen, että ihminen on kelvollinen osallistumaan Ehtoollisesta. Jos me esimerkiksi olemme rukouksen sanojen mukaisesti antaneet lähimmäisellemme anteeksi, niin silloin myös voimme osallistua Kristuksesta.

			Kuten olemme edellä huomanneet, niin tämä rukous pitää sisällään paljon tärkeitä asioita. Se ei ole pelkkää pyytämistä, vaan sen tarkoituksena on vahvistaa meitä muokkaamalla koko elämänasennettamme. Jumalan tahdon toteutuminen, syntien anteeksi saaminen ja pahalta varjeltuminen edellyttävät meiltäkin toimintaa. Tässä itse asiassa korostuu ortodoksinen opetus siitä, että pelkkä usko ei itsessään riitä pelastuksen tiellä, vaan meiltä vaaditaan myös uskonmukaisia tekoja.

			Edellä olemme huomanneet myös sen, että ''Isä meidän'' -rukouksen merkitys avautuu meille uudella tavalla, kun tutkimme sitä pyhien kirjoitusten valossa. Olemme edellä käsitelleet raamatunlainauksia, jotka on otettu [[VT\|Vanhasta Testamentista]]. Monet Kristuksen opetuksista avautuvat paremmin VT:n valossa, eli ''Isä meidän'' -rukouksen sisällönkin avautuminen edellyttää meiltä pyhien kirjoitusten tuntemusta.

			[[Suuri paasto\|Suuressa paaston]] alusta alkaen Raamatun lukeminen aloitetaan heti ensimmäiseltä sivulta, eli maailmaan luomisesta. Miksi näin? Sen vuoksi, että Suuri paasto on opetettavien valmistamista Kirkon jäsenyyteen ja Raamatun tuntemus on nähty yhtenä tärkeimpänä asiana mitä tuleville jäsenille voidaan opettaa. Pyhä [[apostoli Paavali]]kin antoi tämän ohjeen Timoteukselle:
			:: ''”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia, kehota ja opeta ahkerasti siihen saakka, kun tulen.”'' (1.Tim. 4:13)
			Tiedämme sen, että evankeliumi ei ollut vielä kirjallisessa muodossa apostoli Paavalin aikana, jolloin kyse on ollut nimenomaan VT:n teksteistä, joiden tärkeyttä Paavali halusi korostaa Timoteukselle. Myös Suuren paaston ensimmäiseltä viikolta tuttu pyhän [[Andreas Kreetalaisen katumuskanoni]] avautuu täydellisesti vain niille, jotka tuntevat Raamatun kunnolla.

			Me puhumme ortodoksisessa kirkossa monissa yhteyksissä salaisuuksista. Se ei tarkoita niinkään salamyhkäisyyttä, joka ei kestäisi päivänvaloa. Salaisuus ei tarkoita myöskään sitä, etteivätkö ihmiset olisi kykeneviä näitä oppimaan ja ymmärtämään. Salaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne on tarkoitettu niille, jotka sen pystyvät käsittämään. Ja luonnollisesti meillä on vastuu valistaa niitä, jotka kasvavat Kirkon yhteyteen, että he käsittäisivät oikealla tavalla nämä salaisuudet. Ymmärrämme varmasti, että ''Isä meidän'' –rukouskin jää vaillinaiseksi, mikäli sen lausujalla ei ole käsitystä sen sisällöstä. Ja toisaalta rukous voi jopa kääntyä meitä itseämme vastaan, jos lausumme se huolimattomasti. Juuri tämän vuoksi ''Isä meidän'' –rukouskin on ollut varhaisessa käytännössä rukous, joka on lausuttu vasta juuri ennen Ehtoollista, jolloin läsnä ei ole ollut muita kuin Kirkon jäseniä. Nykypäivänä käytäntö on toinen ja tätä rukousta lausutaan paljon useammin. Tästä huolimatta meidän on syytä muistaa, että tämä rukous on sisällöltään äärimmäisen tärkeä ja meidän tulisi aina kaikella huolellisuudella ja hartaudella lausua se.

			'''Isä [[andrei Verikov]]'''

			[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.25)

2015-12-21T19:25:35Z

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 19.25
Rivi 11:		Rivi 11:
	* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]		* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)\|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]
	* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]		* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)\|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
	* [[Doksologia opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].		* [[Doksologia (opetuspuhe)\|'''Doksologia''']].

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä Andrei Verikovin nettiluentoa, joka käsittelee "Isä Meidän" -rukousta.
Muut osat löytyvät oheisista linkeist...

2015-12-21T19:25:14Z

Ak: Uusi sivu: Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä Andrei Verikovin nettiluentoa, joka käsittelee "Isä Meidän" -rukousta.<br> Muut osat löytyvät oheisista linkeist...

Uusi sivu

Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä [[Andrei Verikov]]in nettiluentoa, joka käsittelee "[[Herran rukous|Isä Meidän]]" -rukousta.<br>
Muut osat löytyvät oheisista linkeistä:
* '''[[Isä Meidän -rukous]]'''
* [[Isä (opetuspuhe)|'''Isä''']]
* [[Meidän (opetuspuhe)|'''Meidän''']]
* [[Joka olet Taivaissa (opetuspuhe)|'''Joka olet Taivaissa''']]
* [[Pyhitetty olkoon Sinun nimesi (opetuspuhe)|'''Pyhitetty olkoon Sinun nimesi''']]
* [[Tulkoon Sinun valtakuntasi (opetuspuhe)|'''Tulkoon Sinun valtakuntasi''']]
* [[Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa (opetuspuhe)|'''Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa''']]
* [[Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme (opetuspuhe)|'''Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme''']]
* [[Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (opetuspuhe)|'''Anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme''']]
* [[Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta (opetuspuhe)|'''Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta''']]
* [[Doksologia opetuspuhe)|'''Doksologia''']].

Doksologi (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.42)

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.40)

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.35)

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.35)

Hannu: siirsi sivun ”Doksologia (opetuspuhe)” uudelle nimelle ”Doksologi (opetuspuhe)”

Hannu: Ak: Sivu tyhjennettiin

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.33)

Hannu (21. joulukuuta 2015 kello 19.25)

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä Andrei Verikovin nettiluentoa, joka käsittelee "Isä Meidän" -rukousta. Muut osat löytyvät oheisista linkeist...

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tämä on yhdestoista ja viimeinen osa isä Andrei Verikovin nettiluentoa, joka käsittelee "Isä Meidän" -rukousta.
Muut osat löytyvät oheisista linkeist...