Hannu: /* Kirkko on sairaala */

2010-11-14T07:05:42Z

Kirkko on sairaala

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2010 kello 07.05
Rivi 12:		Rivi 12:

	== Kirkko on sairaala ==		== Kirkko on sairaala ==
			[[Kuva:Isa pentti.jpg\|thumb\|<center>Isä Pentti Hakkarainen<br><small>(''Kuva © Kajaanin ort.srk'')</small></center>]]

	Isä [[Pentti Hakkarainen]] (s. 1946) aloitti Kajaanin ortodoksisen seurakunnan [[kirkkoherra]]na marraskuun alussa 1973. Hän joutui uudella tavalla pohtimaan ja toteuttamaan seurakunnassa kirkollisen työn luonteen. Luovutetun Karjalan ortodoksisen toiminnassa tärkeässä asemassa olleet [[tiistaiseura]]t eivät kyenneet toimimaan uusissa olosuhteissa ortodoksisen kirkollisuuden eteenpäin siirtäjinä nuoremmille sukupolville. Muutenkin syvemmät kirkolliset kulttuuriset yhteydet olivat jääneet hyvin etnisiksi ja ohuiksi. Poikkeuksen muodosti [[rovasti]] Dimitri Tarvasaho (k.1969), joka julkaisi 1960-luvulla ortodoksista kulttuuria esitelleitä kirjoituksia paikallisessa Kainuun Sanomissa ja piti esitelmiä Kainuun Radiossa.		Isä [[Pentti Hakkarainen]] (s. 1946) aloitti Kajaanin ortodoksisen seurakunnan [[kirkkoherra]]na marraskuun alussa 1973. Hän joutui uudella tavalla pohtimaan ja toteuttamaan seurakunnassa kirkollisen työn luonteen. Luovutetun Karjalan ortodoksisen toiminnassa tärkeässä asemassa olleet [[tiistaiseura]]t eivät kyenneet toimimaan uusissa olosuhteissa ortodoksisen kirkollisuuden eteenpäin siirtäjinä nuoremmille sukupolville. Muutenkin syvemmät kirkolliset kulttuuriset yhteydet olivat jääneet hyvin etnisiksi ja ohuiksi. Poikkeuksen muodosti [[rovasti]] Dimitri Tarvasaho (k.1969), joka julkaisi 1960-luvulla ortodoksista kulttuuria esitelleitä kirjoituksia paikallisessa Kainuun Sanomissa ja piti esitelmiä Kainuun Radiossa.

Mikko (23. lokakuuta 2010 kello 18.09)

2010-10-23T18:09:49Z

← Vanhempi versio		Versio 23. lokakuuta 2010 kello 18.09
Rivi 128:		Rivi 128:
	* Hämynen, Tapio, 1993, Liikkeellä leivän tähden. Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880-1940. Historiallisen seuran tutkimuksia. N:o 170. Helsinki.		* Hämynen, Tapio, 1993, Liikkeellä leivän tähden. Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880-1940. Historiallisen seuran tutkimuksia. N:o 170. Helsinki.
	* Karonen Petri & Tarjamo Kerttu, 2006, Kun sota on ohi: sodista selviytymisen ongelma ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Helsinki.		* Karonen Petri & Tarjamo Kerttu, 2006, Kun sota on ohi: sodista selviytymisen ongelma ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Helsinki.

			== Katso myös ==
			* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta]]
			* [[Petros Sasaki]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu: Ak: Uusi sivu: = Kajaanin ortodoksinen seurakunta – Bysantin kulttuurin vaalijana Pohjolassa = == Ortodoksinen liturgia painottaa, ettei ketään jätetä yksin == Kainuuseen muuttaneiden ortod...

2010-10-23T16:40:56Z

Ak: Uusi sivu: = Kajaanin ortodoksinen seurakunta – Bysantin kulttuurin vaalijana Pohjolassa = == Ortodoksinen liturgia painottaa, ettei ketään jätetä yksin == Kainuuseen muuttaneiden ortod...

Uusi sivu

= Kajaanin ortodoksinen seurakunta – Bysantin kulttuurin vaalijana Pohjolassa =

== Ortodoksinen liturgia painottaa, ettei ketään jätetä yksin ==

Kainuuseen muuttaneiden ortodoksievakkojen käyttäytymistä ekumeenisissa yhteyksissä taustoittaa hyvin FT ''Tapio Hämysen'' väitöskirja ''“Liikkeellä leivän tähden - Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880 - 1940"'' (1993). Raja-Karjalan ortodoksien määrä oli vuonna 1920 39147. Ekumeenisia yhteyksiä Raja-Karjalan kulttuurialueella kuvasti hyvin se, miten ortodoksisesta kirkosta eronneita oli 618 vuosina 1920 - 1939, kun vastaavasti ortodoksiseen kirkkoon liittyi ainoastaan 18 henkilöä eli koko laajalla alueella vajaa yksi henkilö vuotta kohden.

Suomessa vallitsi toisen maailmansodan jälkeen hiljaisuuden kulttuuri, joka merkitsi voimakasta sosiaalista painetta olla puhumatta sodan kärsimyksistä ja menetyksistä ja “unohtaa“ ne. Suomalaista toisen maailmansodan jälkeistä aikaa koskevassa keskustelussa on pitkään korostettu tyypillisesti rauhaan palaamisessa maan taloudellista selviytymistä ja onnistumista. Monien ortodoksien sisäiset häpeän ja riittämättömyyden traumat puettiin näennäisisien- ja äitien eli lukuisten sodan jälkeen syntyneiden kerhojen ja niiden ohjaajien ihannoivaan seurailemiseen.

[[Kajaanin ortodoksinen seurakunta]] perustettiin 1.1.1950. Seurakunnan hengellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen merkityksen vahvistuminen viime vuosikymmeninä ilmenee selkeimmin, kun tarkastellaan 1950- ja 1960-luvun Raja-Karjalan jättämän toimintaihanteen ja 1970-luvulla alkaneen ulospäin suuntautumisen keskeisiä vertailulukuja.

Kun vuosina 1950 - 1973 Kajaanin ortodoksisessa seurakunnassa erosi kirkosta 368 jäsentä, niin vastaavasti vuosina 1974 - 2008 eronneiden määrä oli 214. Seurakuntaan liittyi vuosina 1950 - 1973 kaikkiaan 47 uutta jäsentä, vuosina 1974 - 2008 liittyjä oli 684. Väestöpohjan muuttotappio kirkosta eroamisen vuoksi oli siis kaudella 1950 - 1973 kaikkiaan 321 jäsentä. Puolestaan vuosina 1974 - 2008 muuttovoitto oli 470 jäsentä. Kajaanin ortodoksisen seurakunnan väkiluku oli 1869 vuonna 2008.

== Kirkko on sairaala ==

Isä [[Pentti Hakkarainen]] (s. 1946) aloitti Kajaanin ortodoksisen seurakunnan [[kirkkoherra]]na marraskuun alussa 1973. Hän joutui uudella tavalla pohtimaan ja toteuttamaan seurakunnassa kirkollisen työn luonteen. Luovutetun Karjalan ortodoksisen toiminnassa tärkeässä asemassa olleet [[tiistaiseura]]t eivät kyenneet toimimaan uusissa olosuhteissa ortodoksisen kirkollisuuden eteenpäin siirtäjinä nuoremmille sukupolville. Muutenkin syvemmät kirkolliset kulttuuriset yhteydet olivat jääneet hyvin etnisiksi ja ohuiksi. Poikkeuksen muodosti [[rovasti]] Dimitri Tarvasaho (k.1969), joka julkaisi 1960-luvulla ortodoksista kulttuuria esitelleitä kirjoituksia paikallisessa Kainuun Sanomissa ja piti esitelmiä Kainuun Radiossa.

Isä Pentin ortodoksisen identiteetin muotoutumisen kannalta ratkaisevaa oli pappisseminaarilaisten opintomatka 1966 muun muassa Neuvostoliittoon, Bulgariaan, Kreikkaan ja [[Athos]]-vuorelle. Hän oli aikaisemmin kokenut Suomessa lähinnä kuva- ja musiikkiperinteen hengettömyyttä ja pinnallisuutta. Varsinkin Balkanin maista hän löysi tuolla matkalla syvän [[bysantti]]laisvaikutteiden hengellisyyden maailman. Sen jälkeen hän on ollut koko elämänsä bysanttilaiselle terapeuttisen teologian ”matkalla”. Kirkko on sairaala, ei tuomioistuin tai [[Hierarkki|hierarkkisen]] vallan väärinkäyttämisen areena.

Isä Pentti vietti 1970- ja 1980-luvuilla paljon lomia Lähi-idän maissa: Syyriassa, Israelissa ja Egyptissä. Lämmin elämänmyönteinen kristillisyys tuli siellä esille esimerkiksi siinä, miten kohdellaan vammaisia ja sairaita. Kirkko ei siellä ole pelottava paikka, jossa pelätään, käyttäydynkö oikein.

Taide- ja musiikkiterapian käytännön havainnot ja toteutukset näkyivät isä Pentti Hakkaraisen papillisessa työssä jo 1970-luvulla luennoissa, sairaaloiden ja moninaisten työyhteisöjen henkilökontakteissa. Läheinen yhteys Salmijärven B-mielisairaalassa hoidettavina olleisiin ortodokseihin ja etenkin heitä hoitaneisiin lääkäreihin ja sairaalapapistoon avasi nuorelle kirkkoherralle uuden näkökulman ihmisen kohtaamiseen. Noihin aikoihin alettiin korostaa ihmisyyttä ja ihmisen sairautta terapeuttisen taiteen ja ennen muuta runouden ja kuvataiteen avulla lähestyvänä työskentelynä. Ihmisen mielen murtumisen ja järkkymisen yhteydessä alettiin puhua selkeämmin häpeän ja syvälle ihmismieleen kätkeytyneen syväjäädytetyn pelon maailmasta. Myös kristillisen todellisuuden keskellä oli vuosisatoja lähestytty henkisesti sairaita pelon ja julman eristämisen ja syyllistämisen hengessä. Nyt havaittiin, että ihmismielen syvimmät traumat ja pelot syntyivät kovasta ja armottomasta ruumiin kulttuurista.

Ihmisen persoonaton elämän tila johtaa hyvän ja pahan, moraalisesti oikean ja väärän, toiselle ihmiselle tuskaa tai mielihyvää tuottavien käsitteiden sekaannukseen. Ihminen kieltää pelon tunteensa pakottamalla itsensä raivoisaan toimeliaisuuteen. Sanat eivät tavoita tyhjyyden kauhun valtaamaa ihmistä, sen voi tehdä ainoastaan lähimmäisen persoonallisuus. Hän tarvitsee toisen ihmisen terapeuttista levollisuutta ja rauhaa. Hän tarvitsee lähimmäisensä voimaa ymmärtää ja kantaa tunnetasolla vihaista ihmistä.

Isä Pentti on välittömänä ja ulospäin suuntautuvana ihmisenä parhaimmillaan ihmisten parissa heidän elämänsä arjessa, surussa ja ilossa. Hän on pidetty luennoitsija ja puhuja. Hän kirjoittaa säännöllisesti lehtiin hartaustekstejä ja kolumneja. Kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös seitsemän teosta, teologisia artikkeleita ja kolumneja.

Radio Kajauksen joka tiistaiset aamunavaukset ovat vuosien ajan tuoneet esille ortodoksisen kirkon monipuolista perinnettä. Isä Pentti on toiminut aktiivisesti Kainuussa ekumeenisen toiminnan pioneerina jo 1970-luvun alusta lähtien. Hän on tuonut ekumeenisissa yhteyksissä voimakkaasti esille ortodoksisen kirkon terapeuttista opetusta ja elämänasennetta. Kirkko on hengellinen sairaala, ja parantaja on Itse Kristus.

Isä Pentti korostaa papillisessa toiminnassaan, että kirkollisen kasvatuksen on alettava sieltä, missä ihmiset ovat, ja tuotava sinne, missä kirkko tuntee heidän paikkansa olevan. Bysanttilaisen teologian hengessä ortodoksinen kirkko on hänelle elämän ja kasvamisen keskus. Hänen kirkkoherrakaudellaan seurakunta on selkeästi avautunut ympäröivään yhteiskuntaan ja sen päättäjiin. [[Ortodoksinen kirkko]] on tullut luontevaksi osaksi kainuulaista elämänmenoa. Radio Kajaus ja Kainuun Radio ovat vuosien ajan tehneet tietoiskuillaan tunnetuksi seurakuntaa monella tavoin. Sama pätee myös Kainuun Sanomiin ja alueen paikallislehtiin.

Kajaanin ortodoksiseen seurakuntaan on 1990-luvun lopulta lähtien muuttanut sodan jaloista ortodoksialueiden paljon kärsineitä ihmisiä, aluksi entisen Jugoslavian alueelta ja myöhemmin esimerkiksi Etiopiasta. Varsinkin etiopialaiset ovat rikastuttaneet omalla perinteellään seurakunnallista elämää. Samalla on toki ollut aistittavissa myös ortodoksiväestössä asenteita näitä maahanmuuttajia kohtaan. Taustalla on nähtävissä evakko-ortodoksien toisen maailmansodan jälkeiseen elämäntilanteeseen liittyvät haavat.

Ortodoksinen liturginen kasvatus lähtee ihmisen myönteisestä asenteesta lähimmäisiin. Kirkon liturgia painottaa, ettei ketään jätetä yksin. Ortodoksisen kirkon terapeuttinen elämänasenne on parantava lääke ihmisen sisäiseen kodittomuuteen.

Isä Pentti nostaa esiin aikamme yhteiskunnallisen elämän arvomaailman kylmenemisen ja kovenemisen, kristillisen arvomaailman hämärtyminen, inhimillisyyden ja toisista ihmisistä välittämisen ja yhteisöllisen huolenpidon katoamisen. Huoli ihmisestä on isä Pentin papillisen toiminnan keskeinen voiman lähde. Hän avaa pastoraalisen työnsä ulospäin maailmaan. Bysanttilainen kirkollinen maailma reagoi aikanaan herkästi yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja siihen sisältyi kirkon kanoniseen ajatteluun sovellettuna ihmisen psykosomaattista hoitamista.

Jumala on elämän ja rakkauden lähde. Siksi osallistuminen Jumalan elämään sisältää myös Hänen rakkautensa jakamisen. Kirkkoa ei ole tarkoitettu itseriittoiseksi kulttiyhteisöksi. Kirkko on myös paikallistasolla lähetystyötä tekevä yhteisö. Isä Pentin tapa lähestyä Kirkon opetuksellista perinnettä ja elämää perustuu kirkollisuuteen ja liturgisuuteen.

Kirkon palvelutehtävä alkaa kirkkorakennuksessa toimitettavista pyhistä palveluksista. Jumalanpalvelusten tehtävänä on johtaa ihmisiä palvelemaan lähimmäisiään myös kirkkorakennuksen ulkopuolella. Ortodoksiset isät ja hengelliset ohjaajat puhuvat ihmisen sisäisen kodin tärkeydestä. [[Erämaakilvoittelijat|Autiomaaisät- ja äidit]] olivat myötäelävän rakkauden peilejä, jotka kasvattivat kodittomaan ihmiseen sisäisen kodin ja lähimmäisen rakastavan kohtaamisen lahjan.

== Petros Sasakin suurtyö ==

Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispa [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] vihki 14. marraskuuta 1959 Kajaanin ortodoksisen kirkon tehtäväänsä. Vihkiminen tapahtui päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 600 vuotta merkittävän esipaimenen ja teologin: pyhän [[Gregorios Palamas|Gregorios Palamaksen]] kuolemasta. Pyhä Gregorios Palamas puolusti 1300-luvulla ortodoksisen teologian syvää käytännölliseen rukouselämään liittyvää traditiota. Hän yhdisti voimallisesti Kirkon rukouksen kristillisten hyveiden harjoittamiseen.

Kainuulaisittain oli tärkeää, että keskuspyhäkön muistopäiväksi valittiin [[Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] juhla (6.8). Kajaanin ortodoksisen seurakunnan valtuusto otti ensimmäisen kerran myönteisen kannan kirkon freskomaalauksiin vuonna 1986. Ajatus Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkon seinämaalauksista syntyi Sotkamon ortodoksisen kirkon ikonostaasin suunnittelutyön aikaan. Vuonna 1986 japanilainen ikonimaalari [[Petros Sasaki]] (k.1999) suunnitteli Sotkamon kirkon - silloisen [[tsasouna]]n eli [[rukoushuone]]en [[ikonostaasi]]n.

Sasaki maalasi jo 1970-luvun alkupuolella ensimmäiset ikoninsa Kajaanin seurakunnalle. Ikonit ''“[[Kristus kunnian kuningas]]”'' ja ''“[[Kazanin Jumalanäiti]]”'' on sijoitettu Sotkamon [[Pokrova|Jumalansynnyttäjän suojeluksen]] kirkkoon. ''“[[Kristus Kaikkivaltias]]”'' ja ''“[[Deisis]]”'' taas Kajaanin seurakuntasaliin.

Taustalla oli Petros Sasakin ja Kajaanin kirkkoherran, isä Pentti Hakkaraisen jo 1960-luvulla syntynyt ystävyys. Yhteinen idea Kajaanin freskomaalauksista alkoi toteutua 1986, kun Kajaanin seurakunnan kiinteistölautakunta esitti 29. lokakuuta pidetyssä kokouksessa 25.000 markan määrärahaa kirkon [[alttari]]osan ([[Apsis|apsiksen]]) seinämaalauksiin vuodelle 1987.

Hankkeen aloittamista voidaan pitää merkittävänä läpimurtona, sillä ikoni- ja seinämaalausten tuntemus ja arvostus oli vielä tuolloin vähäistä Kainuun ortodoksien parissa. Ikonimaalauksesta oli tosin järjestetty 1970-luvun alusta lähtien lukuisia luentoja, ja taidegraafikko ''Tuula Murtola'' oli ikoneillaan ja ikonimaalauskerhoillaan tehnyt ainepiiriä tunnetuksi.

== Apsiksen maalaukset ==

Alttariapsiksen ensimmäiset ''al secco''-tekniikalla tehdyt seinämaalaukset valmistuivat vuonna 1988. Ne olivat: Kristuksen kirkastuminen, [[apostoli]]en ryhmä sekä kirkkoisät [[Johannes Krysostomos]], [[Basileios Suuri]], [[Athanasios Aleksandrialainen]] ja [[Gregorios Teologi]].

Heidän alapuolelleen on maalattu alttaripöytä, jonka päällä olevalla [[Diskos|diskoksella]] eli ehtoollislautasella lepää Kristus-lapsi eli Immanuel. Aihe viittaa pyhään eukaristiaan eli ehtoolliseen, jossa Kristus Itse on sekä uhraaja että uhrattava. Maalauksen alttaripöydän alle on kuvattu juhlava liina, joka on koristeltu viikinkiaiheisilla ornamenteilla.

Apsiksen seinämaalausten valmistuttua kirkon sisustusta alettiin muuttaa vastaamaan paremmin bysanttilaista tyyliä, joka oli asetettu kirkon uudistustöiden esteettiseksi ihanteeksi. Kirkon lattia päällystettiin 1989 tummasävyisellä bianca-marmorijärjestelmällä. Samalla [[solea]]n eli ikonostaasin edessä olevan korokkeen keskelle rakennettiin puolikaaren muotoiset portaat.

== Seinämaalauksien viittauksia sisäisen hiljaisuuteen ==

Vuodelle 1990 varattua 30.000 markan määrärahaa ei käytetty, koska ikonimaalari Petros Sasakilla oli tuolloin työkohteita muualla.

Työ jatkui seuraavana vuonna, jolloin valmistuivat apsiksen yläpuoliseen seinään puolikaaren muotoon tehdyt maalaukset. Niiden aiheina ovat [[Jumalansynnyttäjän ilmestys]], pohjoisseinän pyhä [[Simeon Uusteologi]] ja [[Aabraham]]in uhri sekä eteläseinän pyhä [[Gregorios Palamas]] ja [[Palava pensas]].

Seinämaalaukset aiheet on valittu juuri Kajaanin kirkko varten. Simeon Uusteologia ja Gregorios Palamas liittyvät [[Taaborin vuori|Taaborin vuorella]] tapahtuneeseen Kristuksen kirkastumiseen (Matt.17:1-9), jolle Kajaanin ortodoksinen kirkko on pyhitetty. Molemmat pyhät ovat keskeisiä hahmoja bysanttilaista ortodoksiaa keskiajalla elähdyttäneessä [[Hesykasmi|hesykastisessa]] mystiikassa, jonka keskeinen kokemus oli Taaborilla nähdyn jumalallisen, “luomattoman “ valkeuden näkeminen.

Ortodoksisen kirkon terapeuttinen elämä eli psykoterapia liittyy läheisesti Kirkon hesykastiseen elämään, joka on säilynyt erityisesti pyhän Gregorios Palamaksen opetuksissa. Palamas käsittelee opetuksissaan usein sisäistä hiljaisuutta ja maailmasta luopumisen tärkeyttä. Ihmissielulle Jumalan mielessä pitäminen on ovi hengelliseen elämään. [[Jeesuksen rukous|Lakkaamaton rukous]] pitää ihmismielen Jumalan muistamisessa, ja Jumalan muistaminen ylläpitää ihmisen rukousta, sillä ne tukevat toinen toistaan.

Ortodoksista [[askeesi]]a voidaan syystä kutsua “hiljaisuuden teologiaksi”. Pyhä Gregorios Palamas kehitti teologisen käsityksen ihmisen kokemuksellisesta Jumalan tuntemisesta. Hän korosti ihmisen elävää ykseyttä Jumalan kanssa. Jumalan tunteminen kasvaa ihmisessä puhtaan rukouksen kautta.

Suuria hengellisiä ohjaajia on Kirkon historiassa ollut aina vähän. Sellaiset ovat ennen muuta profeetallisia hahmoja, jotka vihitään Jumalan, ei ihmiskäden kautta. Kirkko ilmenee suurissa hengellisissä ohjaajissa pikemmin tapahtumisena kuin instituutiona. He lähestyvät ihmistä pienoismaailmana. Ihminen on synnin tekojen haavoja kantavanakin Jumalan rakkauden ja terapian kohde. Kirkon terapian päämääränä on parantaa ihminen synnin sairaudesta ja johtaa hänet iankaikkiseen elämään.

== Ikonostaasi ==

Taiteilija Petros Sasakin työn seuraava vaihe oli uusi ikonostaasi. Sen suunnittelu alkoi syksyllä 1992. Ikonostaasi toteutettiin 500-luvun bysanttilaiseen tyyliin. Pylväät ja pilastereiden eli suorakaiteen muotoisten pylväiden alaosat ovat vuolukiveä, arkkitraavi eli liitinpalkki taas vaalea marmoria. Sen keskellä on metallinen, lehtikullattu risti. Ovet on koristeltu puuleikkauksin. Lävisteleikkaukset ja marmorin käsittelyn teki Kaavin Kivi Oy taiteilija Sasakin ohjauksessa.

Ikonostaasin kuva-aiheet vasemmalta lukien ovat [[Lasarus|Lasaruksen]] herättäminen kuolleista, [[Enkeli|enkelten]] kokous (pohjoisovessa) ja ''Nikopoia'' eli [[Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella]]. Pyhässä portissa on vasemmalla ylienkeli [[Gabriel (enkeli)|Gabriel]] ja evankelistat [[Matteus (evankelista)|Matteus]] ja [[Markus (evankelista)|Markus]] sekä oikealla Jumalanäiti ja evankelistat [[Johannes Teologi|Johannes]] ja [[Luukas (evankelista)|Luukas]]. [[Pyhä portti|Pyhän portin]] oikealla puolella on Kristus valtaistuimella, Kristus apostolien keskellä (eteläovessa) ja Kristuksen kirkastuminen.

Ikonostaasin toteutukselle tärkeää henkistä tukea antoi arkkitehti ''Esko Peittola'', joka toimi Kajaanin kaupungin toimialapäällikkönä ja oli myös seurakunnan kiinteistölautakunnan jäsen.

== Kuolema keskeytti työn ==

Petros Sasaki aloitti [[ikonostaasi]]n yläpuolella, kirkkosalin puolella olevien seinäpintojen maalaamisen vuonna 1996, mutta vaikea sairaus keskeytti työn. Hän jatkoi sitä vuonna 1997 aina kuolemaansa asti 1999.

Vuonna 1997 syntyivät Kristuksen syntymää ja ylösnousemusta esittävät maalaukset. [[Solea]]n päällä olevaan kattoon Sasaki maalasi samana vuonna joukon pyhiä, jotka mainitaan jumalanpalvelusten loppusiunauksissa: [[Sergei Valamolainen|Sergei]] ja [[Herman Valamolainen|Herman Valamolaiset]], [[Arseni Konevitsalainen]], [[Aleksanteri Syväriläinen]], [[Trifon Petsamolainen]], [[Herman Alaskalainen]], [[Tiihon Zadonskilainen]] ja [[Serafim Sarovilainen]].

Solean eteläpuoleiseen seinään on kuvattu vanhurskaat [[Sakarias (profeetta)|Sakarias]] ja [[Elisabet (vanhurskas)|Elisabet]] sekä Jumalan Karitsa. Pohjoispuoleisella seinällä ovat Herran esivanhemmat [[Joakim ja Anna]] sekä ristinmuotoinen [[kaste]]allas ja lähteellä halajava peura (Ps.42:2), jotka ovat vanhoja kristillisiä kasteaiheita.

Alttarin kattomaalaukset valmistuivat vuonna 1998. Alttarin korkeimpaan osaan on maalattu koptilaista ornamentiikkaa noudatteleva Kuninkaan pojan pidot ja pohjoispuolelle [[Kaanan häät]]. Pohjoisseinän Getsemanen rukous liittyy Kristuksen kärsimyshistoriaan ja kuvaa vaikuttavasti yksinäisyyteen hylätyn jumal-ihmisen kamppailua. Getsemanen rukouksen yläpuolelle on kuvattu profeetta [[Jesaja (profeetta)|Jesaja]]. Eteläseinän aiheena on Viisaat neitsyeet.

Petros Sasaki piirsi viimeiset siveltimenvetonsa Kajaanissa eteläseinän [[Johannes Edelläkävijä|Herran Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen]] maalaukseen. Maaliskuun 30. päivänä 1999, [[Suuri tiistai|suurena tiistaina]], hänelle avautui ovi siihen ihmisiä rakastavan Jumalan todellisuuteen, jota hän oli vuosikymmenien ajan kuvannut ikonitaiteessaan.

Kajaanin ortodoksisen kirkon seinämaalaukset ja ikonit muodostavat maassamme ehkä taiteellisesti ehyimmän ortodoksisen alttarikokonaisuuden. Sen hienostunut väripaletti ja syvähenkisyys kumpuavat Petros Sasakin taiteen rikkaasta maailmasta. Siinä yhdistyy Bulgarian Sofian Trojana-kirkon keskiaikaisten seinämaalausten henkevyys, japanilaisen sommittelun jäljittelemätön yksinkertaisuus ja keveys, koptilaisen mystiikan syvyys ja pohjois-venäläisen ikonitaiteen syvällisyys.

== Kepolas jatkoi Sasakin työtä ==

Ikonimaalari Petros Sasakin menehdyttyä vaikeaan sairauteen 1999, hänen työtään jatkoi samanhenkinen, klassisen bysanttilaisen tyyliperinteen edustaja, taiteilijaprofessori ''Alkiviades Kepolas''. Petros Sasakilla ja kyproslaisella Kepolaksella on yhteinen taiteellinen esikuva: bysanttilaisen fresko- ja ikonimaalausperinteen elvyttäjä ''Fotis Kontoglou'' (k. 1965). Alkiviades Kepolaksen henkilökohtaisena opettajana on ollut Kontogloun oppilas: pappismunkki ''Kallinikos''. Tämä merkittävä fresko- ja ikonitaiteilija on Kyproksen Pyhän Ristin luostarin veljestön jäsen.

Vuonna 2000 jatkunut Kristuksen kirkastumisen kirkon kirkkosalin freskomaalaustyö aloitettiin kirkkosalin eteläseinästä. Seuraavana kesänä valmistui pohjoisseinä ja sitä seuraavana kesänä kirkon kupoliosa. Viimeisimpään työvaiheeseen kuuluivat kirkon takaosan ns. kuorolehterin katto- ja seinä maalausten sekä kirkon eteisen ja kirkkosalin katto-osan maalaaminen. Kirkkosalin kupolin yläosassa on suurenmoinen Kristus Kaikkivaltiasta esittävä maalaus. Hänen alapuolelleen on kuvattu pyhien enkeleiden, Vanhan testamentin suurten [[Profeetta|profeettojen]] ja Herran esivanhempien hahmot.

Kirkkosalin seinien kahdessa ylimmässä kuvatasossa on esitetty Kristuksen pelastushistorian keskeisimmät tapahtumat pyhän perheen Egyptiin pakenemisesta kärsimysviikon tapahtumiin ja [[Helluntai]]n eli [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] juhlaan.

Alimmassa kuvatasossa ovat Kirkon varhaiskauden suuret [[hymnografi]]t, terapeuttiset esipaimenet, kirkon lähetysnäyn merkittävimmät kansalliset hahmot ja kirkon elämälle tärkeiden pyhien naisten ryhmä. Heidän joukossaan on muun muassa kristillisen hymnografian lahjakkaisiin edustajiin lukeutuva pyhä nunna [[Kassiane Hymnografi|Kassia]] (eli 800-luvulla).

Kirkkosalin eteläosaan on kuvattu Kristuksen läheisyyteen profeetta [[Jeremia (profeetta)|Jeremia]] ja enkelihahmot ja kirkkosalin sisääntulon kattoon Kristuksen jäähyväispuheen kohta: ''“Minä olen viinipuu, te olette oksat”'' (Joh.15:5). Kirkon parvekeosan katossa ja seinissä on [[Neitsyt Maria]]n elämään, varhaisen Kirkon kaste- ja sairaalaperinteeseen liittyviä aiheita sekä monien varhaiskristillisen kauden pyhien henkilöiden kuvia.

== Ortodoksinen kirkko - terapeuttisen läsnäolon paikka ==

Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkon sisäinteriöörin yhtenäistäminen hienostuneen bysanttilaisen kuvaperinteen ja teologian hengessä on tehnyt temppelistä taiteellisesti ehkä merkittävimmän toisen maailmansodan jälkeen valmistuneista ortodoksista pyhäköistä ei vain Suomessa, vaan laajemminkin ajateltuna.

Kajaanin kaupunki huomioi kirkkoherra Pentti Hakkaraisen monipuolisen työn myöntämällä hänelle kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2007. Kainuun maakunnassa ortodoksisen hengellisyyden tunnettavuus ja arvostus on selkeästi syvempää kuin 1970-luvulla. Ortodoksinen seurakunta elää maakunnan perusrakenteissa, ei vain kirkollisten juhlien ulkoisissa muodoissa, vaan myös arjen syvässä realismissa. Ortodoksinen kirkko ja seurakunta on Kajaanissa avoin terapeuttisen läsnäolon paikka nykykainuulaisille. Ortodoksisuus on erottamaton osa arvokkainta kainuulaista maakuntaperintöä. Monet ovat löytäneet vuosien varrella siitä myös hengellisen kotinsa. Samoin seurakunnan korkeat kasteluvut kertovat ortodoksisen perinteen kotiutumisesta Kainuuseen.

Kajaanin ortodoksinen seurakunta on osoittanut harvinaislaatuista henkistä ja kulttuurista uskoa tulevaisuuteen. Bysantin fresko- ja ikonitaide julistaa ortodoksisen kirkon hoitavaa teologiaa. Bysantin kirkollisen taideperinteen lähteenä on sisäinen harmonia. Pyhien ikonien tarkoituksena on ohjata ja opettaa ihmisiä Kirkon uskon yhteisön jäsenyyteen eli elämään kirkollista elämää.

Bysanttilaisten isien käsitys Jumalan valtakunnasta liittyy erottamattomasti jokapäiväiseen elämään ja toimintaan siinä. Jumalan valtakunta on meissä mahdollisuutena. Kajaanin seurakunnassa viime vuosikymmeninä toteutettu avautuminen ihmisen arkiseen elämään muistuttaa osaltaan, että bysanttilaisessa pastoraalisessa huolenpidossa kirkollinen yhteisö on tarkoitettu terapeuttiseksi yhteisöksi. Jos ortodoksisen kirkon jumalallisen liturgian henki ei kosketa kirkon hallintoa ja kirkon jäsenten keskinäisiä suhteita tai jos ihmiset elävät kirkon ulkopuolella, jää kirkon liturgisen terapian ajatus periferiaan.

Bysanttilainen teologia vaatii ihmisiltä osallistumista uskon salaisuudesta. Kajaanin ortodoksisessa seurakuntayhteisössä on voimakkaana isä Pentin kirkkoherrakautena (1973 - 2011) toteutunut ajatus pyhän kulkemisesta taiteen ja elämän kanssa rinnakkain sekä ajatus hoitavan Sanan, pyhien ikonien, hymnien ja kirkkomusiikin yhdistämisestä Jumalan palvelemisen ja kunnioittamisen välineeksi Bysantin isien ja opettajien tarkoittamalla tavalla.

'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

== Kirjallisuutta ==

* Hakkarainen, Jarmo, 2006, Isä Pentti - sinisten vaarojen paimen. - Kainuu - Rajamaa. Isä Pentti Hakkaraisen 60-vuotisjuhlakirja. Maahenki Oy. Vaajakoski.
* Hakkarainen Jarmo & Hakkarainen Pentti, 2001, Ihminen ajan kuvastimessa. Joensuu.
* Hakkarainen, Pentti, 2004, Kajaanin kirkko. Petros Sasakin suurtyö. - Ikonimaalari. N:o 1/2004. Helsinki.
* Hämynen, Tapio, 1993, Liikkeellä leivän tähden. Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880-1940. Historiallisen seuran tutkimuksia. N:o 170. Helsinki.
* Karonen Petri & Tarjamo Kerttu, 2006, Kun sota on ohi: sodista selviytymisen ongelma ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla. Helsinki.

[[Luokka:Opetuspuheet]]

Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa - Muutoshistoria

Hannu (11. elokuuta 2012 kello 10.04)

Hannu: /* Kirkko on sairaala */

Mikko (23. lokakuuta 2010 kello 18.09)

Hannu: Ak: Uusi sivu: = Kajaanin ortodoksinen seurakunta – Bysantin kulttuurin vaalijana Pohjolassa = == Ortodoksinen liturgia painottaa, ettei ketään jätetä yksin == Kainuuseen muuttaneiden ortod...