Bysantin ikonitaide - Muutoshistoria

Mikko (24. tammikuuta 2012 kello 09.50)

2012-01-24T09:50:58Z

← Vanhempi versio		Versio 24. tammikuuta 2012 kello 09.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|~~300px~~\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa [[deisis]]-ryhmää.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|350px\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa [[deisis]]-ryhmää.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]
			[[Kuva:Theodora methodiosI-jumalansynn Triumph orthodoxy n1375-1424.jpg\|thumb\|350 px\|<center>Ortodoksisuuden riemuvoitto<br>ikoni 1300-1400-luvun vaihteesta<br>Pyhä keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna\|Theodora]] [[Jumalansynnyttäjä]]n vasemmalla puolella. Oikealla [[Methodios Tunnustaja]], Konstantinopolin patriarkka<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.		[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.

Hannu: /* Hengellistä kauneutta */

2009-11-18T14:07:16Z

Hengellistä kauneutta

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2009 kello 14.07
Rivi 7:		Rivi 7:

	== Hengellistä kauneutta ==		== Hengellistä kauneutta ==
	[[Bysantti]]laisessa taiteessa on kristillisellä [[ikonografia]]lla keskeinen sija. Bysanttilainen ikonografia ei ole pelkästään uskonnollista taidetta, kuten lännessä, vaan sillä on syvä teologinen olemus. Bysanttilaisen ikonografian käsittelemät aiheet eivät kuvaa yksinomaan historiaa, vaan julistavat ortodoksisen kirkon teologiaa. Tämä tulee esiin myös Suomessa [[Petros Sasaki]]n (''k. 1999'') ja [[Alkiviadis Kepolas\|Alkiviadis Kepolaksen]] maalaamissa suurenmoisissa [[Kajaanin ~~ortodoksisen~~ seurakunta\|Kajaanin ortodoksisen kirkon]] al secco-töissä. Kajaanin [[Kristuksen kirkastuminen\|Kristuksen kirkastumisen]] kirkossa elää näin ikivanha bysanttilaisen taiteen terapeuttinen [[traditio]].		[[Bysantti]]laisessa taiteessa on kristillisellä [[ikonografia]]lla keskeinen sija. Bysanttilainen ikonografia ei ole pelkästään uskonnollista taidetta, kuten lännessä, vaan sillä on syvä teologinen olemus. Bysanttilaisen ikonografian käsittelemät aiheet eivät kuvaa yksinomaan historiaa, vaan julistavat ortodoksisen kirkon teologiaa. Tämä tulee esiin myös Suomessa [[Petros Sasaki]]n (''k. 1999'') ja [[Alkiviadis Kepolas\|Alkiviadis Kepolaksen]] maalaamissa suurenmoisissa [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta\|Kajaanin ortodoksisen kirkon]] al secco-töissä. Kajaanin [[Kristuksen kirkastuminen\|Kristuksen kirkastumisen]] kirkossa elää näin ikivanha bysanttilaisen taiteen terapeuttinen [[traditio]].

	Bysanttilaiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös ikonografian alkuperäisen teologisen perusajatuksen:		Bysanttilaiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös ikonografian alkuperäisen teologisen perusajatuksen:

Mikko: /* Tämän maailman kuvat */

2009-10-13T14:05:36Z

Tämän maailman kuvat

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 14.05
Rivi 77:		Rivi 77:
	Mainonta on tämän päivän populaarikulttuuria: juttuja, balladeja, satuja, kaskuja ja seikkailukertomuksia. Mainokset antavat sijaa ihmisten ikuisille unelmille, hurjille toiveille ja mahdottomille haluille. Mainonnan keskeisenä tehtävänä pidetään sitä, että se esittelee laajasti kulutustavaroita ihmisille ja siten tukee vapaan kaupan taloutta.		Mainonta on tämän päivän populaarikulttuuria: juttuja, balladeja, satuja, kaskuja ja seikkailukertomuksia. Mainokset antavat sijaa ihmisten ikuisille unelmille, hurjille toiveille ja mahdottomille haluille. Mainonnan keskeisenä tehtävänä pidetään sitä, että se esittelee laajasti kulutustavaroita ihmisille ja siten tukee vapaan kaupan taloutta.

	Esitteleminen ei kuitenkaan ole mainonnan ainoa tehtävä. Vuosien varrella mainonta on ottanut yhä enemmän osaa ~~ihmistensosiaalisten~~ arvojen ja asenteiden aivopesuun ja ollut vähemmän mukana tavaroiden ja palveluiden varsinaisen informaation kommunikoinnissa. Tässä suhteessa voidaan väittää, että nykyajan mainonta on korvaamassa sitä tehtävää, mikä uskonnolla ja taiteella on perinteisesti ollut.		Esitteleminen ei kuitenkaan ole mainonnan ainoa tehtävä. Vuosien varrella mainonta on ottanut yhä enemmän osaa ihmisten sosiaalisten arvojen ja asenteiden aivopesuun ja ollut vähemmän mukana tavaroiden ja palveluiden varsinaisen informaation kommunikoinnissa. Tässä suhteessa voidaan väittää, että nykyajan mainonta on korvaamassa sitä tehtävää, mikä uskonnolla ja taiteella on perinteisesti ollut.

	Mainonta tarjoaa ihmisille yksinkertaisia tarinoita ja selityksiä arvoineen ja ideoineen. Itse tuotteesta on viime vuosikymmeninä tullut globaalissa brändimaailmassa jopa toissijainen: tehdas valmistaa tuotteen, mutta asiakas ostaa brändin.		Mainonta tarjoaa ihmisille yksinkertaisia tarinoita ja selityksiä arvoineen ja ideoineen. Itse tuotteesta on viime vuosikymmeninä tullut globaalissa brändimaailmassa jopa toissijainen: tehdas valmistaa tuotteen, mutta asiakas ostaa brändin.

Mikko: /* Hagiografia - pyhän kuvaamista */

2009-10-13T14:03:16Z

Hagiografia - pyhän kuvaamista

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 14.03
Rivi 34:		Rivi 34:

	Renessanssin uskonnollisista maalauksista puuttuu kokonaan bysanttilaiselle ikonille ominainen ''[[Anagogia\|anagoginen]]'' (''ikoni viittaa aineen ulkopuoliseen, hengelliseen todellisuuteen'') elementti; läntiset uskonnolliset maalaukset välittävät harhakuvan aineen hallitsemasta maailmasta. Renessanssitaiteilijat kuvasivat enemmän fyysistä kuin henkistä kauneutta.		Renessanssin uskonnollisista maalauksista puuttuu kokonaan bysanttilaiselle ikonille ominainen ''[[Anagogia\|anagoginen]]'' (''ikoni viittaa aineen ulkopuoliseen, hengelliseen todellisuuteen'') elementti; läntiset uskonnolliset maalaukset välittävät harhakuvan aineen hallitsemasta maailmasta. Renessanssitaiteilijat kuvasivat enemmän fyysistä kuin henkistä kauneutta.
			[[Kuva:Ristiinnaulittu kunnian kuningas novgorod 1360 wiki.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Ristiinnaulittu Kristus Kunnian Kuningas''<br>Novgorodilainen ikoni, n. 1360<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Uskonnollinen aihe, esimerkiksi Kristus tai [[Johannes (apostoli)\|apostoli Johannes]], ei vielä tee maalauksesta ikonia, liturgiseen käyttöön sopivaa esinettä. Anagoginen elementti on läsnä kaikissa todellisissa ikoneissa, myös niissä, joiden aihe näyttää torjuvan sen - esimerkiksi Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.		Uskonnollinen aihe, esimerkiksi Kristus tai [[Johannes (apostoli)\|apostoli Johannes]], ei vielä tee maalauksesta ikonia, liturgiseen käyttöön sopivaa esinettä. Anagoginen elementti on läsnä kaikissa todellisissa ikoneissa, myös niissä, joiden aihe näyttää torjuvan sen - esimerkiksi Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.

Mikko (13. lokakuuta 2009 kello 12.59)

2009-10-13T12:59:11Z

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 12.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa ~~deisistä~~.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa [[deisis]]-ryhmää.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]
	[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.		[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.

Mikko (13. lokakuuta 2009 kello 12.56)

2009-10-13T12:56:20Z

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 12.56
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa deisistä.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]
	[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.		[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.

Mikko: /* Hengellistä kauneutta */

2009-10-12T14:21:39Z

Hengellistä kauneutta

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2009 kello 14.21
Rivi 9:		Rivi 9:

	Bysanttilaiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös ikonografian alkuperäisen teologisen perusajatuksen:		Bysanttilaiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös ikonografian alkuperäisen teologisen perusajatuksen:
	:: ~~ikoneissa~~ kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian terapeuttinen ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.		:: Ikoneissa kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian terapeuttinen ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.

	Pyhä ikoni kuvastaa ja ilmaisee hengellistä kauneutta. Ajatus hengellisestä kauneudesta toistuu usein Bysantin teologian huomattavien edustajien kuten pyhien [[Basileios Suuri\|Basileios Suuren]] (''k. 379'') , [[Johannes Krysostomos\|Johannes Krysostomoksen]] (''k.407''), [[Gregorios Nyssalainen\|Gregorios Nyssalaisen]] (''k.394''), [[Maksimos Tunnustaja]]n (''k. 662''), [[Johannes Damaskolainen\|Johannes Damaskolaisen]] (''k. 750''), [[Simeon Uusteologi]]n (''k. 1022'') ja [[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]] (''k. 1359'') teologisissa kirjoituksissa. Heidän mielestään ihmisen halu kasvaa täydellisyyteen ja jumalayhteyteen yhdistyy usein pyrkimykseen kohti sielun kauneutta ja Jumalan kauneuden näkemistä. Isät pitävät Jumalaa korkeimpana kauneutena ja ajattelevat, että hyveet kasvattavat ihmissielusta Jumalan kaltaisen eli kauniin. Heille maallinen elämä merkitsee ''“koettelemusten aikaa”'', kun taas hengellinen elämä kuvastaa ihmisen sisäistä eheytymistä ja kasvamista.		Pyhä ikoni kuvastaa ja ilmaisee hengellistä kauneutta. Ajatus hengellisestä kauneudesta toistuu usein Bysantin teologian huomattavien edustajien kuten pyhien [[Basileios Suuri\|Basileios Suuren]] (''k. 379'') , [[Johannes Krysostomos\|Johannes Krysostomoksen]] (''k.407''), [[Gregorios Nyssalainen\|Gregorios Nyssalaisen]] (''k.394''), [[Maksimos Tunnustaja]]n (''k. 662''), [[Johannes Damaskolainen\|Johannes Damaskolaisen]] (''k. 750''), [[Simeon Uusteologi]]n (''k. 1022'') ja [[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]] (''k. 1359'') teologisissa kirjoituksissa. Heidän mielestään ihmisen halu kasvaa täydellisyyteen ja jumalayhteyteen yhdistyy usein pyrkimykseen kohti sielun kauneutta ja Jumalan kauneuden näkemistä. Isät pitävät Jumalaa korkeimpana kauneutena ja ajattelevat, että hyveet kasvattavat ihmissielusta Jumalan kaltaisen eli kauniin. Heille maallinen elämä merkitsee ''“koettelemusten aikaa”'', kun taas hengellinen elämä kuvastaa ihmisen sisäistä eheytymistä ja kasvamista.

Mikko: /* Katso myös */

2009-08-12T02:03:24Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 12. elokuuta 2009 kello 02.03
Rivi 95:		Rivi 95:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	[[Bysantin ikoniperinteen teologista taustaa (opetuspuhe)]]		* [[Bysantin ikoniperinteen teologista taustaa (opetuspuhe)]]
			* [[Pyhien ikonien puolustajat (opetuspuhe)]]

	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Mikko (12. elokuuta 2009 kello 01.06)

2009-08-12T01:06:51Z

Näytä muutokset

Mikko: /* Hagiografiaa - pyhän kuvaamista */

2009-08-11T16:41:32Z

Hagiografiaa - pyhän kuvaamista

← Vanhempi versio		Versio 11. elokuuta 2009 kello 16.41
Rivi 18:		Rivi 18:
	:: ''“Jokainen sielu, joka rakastaa Jumalaa pehmenee vahan tavoin ja ottaa vastaan jumalalliset vaikutelmat ja luonteenomaisuudet ja näin sielusta tulee Pyhässä Hengessä Jumalan asuinpaikka.”''		:: ''“Jokainen sielu, joka rakastaa Jumalaa pehmenee vahan tavoin ja ottaa vastaan jumalalliset vaikutelmat ja luonteenomaisuudet ja näin sielusta tulee Pyhässä Hengessä Jumalan asuinpaikka.”''

	== ~~[[Hagiografia]]a~~ - pyhän kuvaamista ==		== Hagiografiaa - pyhän kuvaamista ==
	Ortodoksisen kirkon liturginen maalaustaide, jumalanpalveluksen esittäminen maalaamalla, kehittyi ennen kaikkea Bysantissa (''330-1453''), jossa se säilyi Kristuksen tarjoaman uuden elämän mystisenä liitonarkkina ja sain nimen hagiografia, pyhän kuvaaminen. Muiden Bysantin kirkon taidemuotojen tavoin pyhän kuvaamisenkaan tarkoituksena ei ole tuottaa iloa lihalliselle näköaistillemme vaan muuttaa se hengelliseksi aistiksi, jonka avulla voimme nähdä tämän maailmannäkyvissä asioissa Jumalan maailman.		Ortodoksisen kirkon liturginen maalaustaide, jumalanpalveluksen esittäminen maalaamalla, kehittyi ennen kaikkea Bysantissa (''330-1453''), jossa se säilyi Kristuksen tarjoaman uuden elämän mystisenä liitonarkkina ja sain nimen [[hagiografia]], pyhän kuvaaminen. Muiden Bysantin kirkon taidemuotojen tavoin pyhän kuvaamisenkaan tarkoituksena ei ole tuottaa iloa lihalliselle näköaistillemme vaan muuttaa se hengelliseksi aistiksi, jonka avulla voimme nähdä tämän maailmannäkyvissä asioissa Jumalan maailman.

	Vuosisatojen ajan keskiajan bysanttilainen taide - arkkitehtuuri, ikonimaalaus, kirkkorunous ja musiikki - jäi Euroopassa vaille huomiota tai tuli väärin tulkituksi. Bysanttilaista taidetta pidettiin arvottomana, miltei alkukantaisena taidemuotona. Vaikka asenne viime vuosikymmeninä on muuttunut, ei keskiajan bysanttilaista kristillistä taidetta vieläkään täysin ymmärretä eikä sitä arvosteta riittävästi.		Vuosisatojen ajan keskiajan bysanttilainen taide - arkkitehtuuri, ikonimaalaus, kirkkorunous ja musiikki - jäi Euroopassa vaille huomiota tai tuli väärin tulkituksi. Bysanttilaista taidetta pidettiin arvottomana, miltei alkukantaisena taidemuotona. Vaikka asenne viime vuosikymmeninä on muuttunut, ei keskiajan bysanttilaista kristillistä taidetta vieläkään täysin ymmärretä eikä sitä arvosteta riittävästi.

← Vanhempi versio		Versio 24. tammikuuta 2012 kello 09.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|~~300px~~\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa [[deisis]]-ryhmää.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Kristus pantokrator01.jpg\|350px\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator''<br>Mosaiikki, osa [[deisis]]-ryhmää.<br>Hagia Sofia, Konstantinopoli.<br><small>''Kuva: Hannu Pyykkönen''</small></center>]]
			[[Kuva:Theodora methodiosI-jumalansynn Triumph orthodoxy n1375-1424.jpg\|thumb\|350 px\|<center>Ortodoksisuuden riemuvoitto<br>ikoni 1300-1400-luvun vaihteesta<br>Pyhä keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna\|Theodora]] [[Jumalansynnyttäjä]]n vasemmalla puolella. Oikealla [[Methodios Tunnustaja]], Konstantinopolin patriarkka<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.		[[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko\|Apostolisen ja Katolisen Kirkon]] uskovat ovat kunnioittaneet [[Ikoni\|ikoneja]] ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Kirkollinen taide eli kahden ensimmäisen vuosisadan aikana varhaista kehityskauttaan ja oli [[Symbolismi\|symbolistista]]. Kristittyjen kaipuu koristeluun oli suurta. Symbolit sallittiin teologisesti ja ne olivat poliittisesti turvallisia. Muun muassa tuhkasta nouseva feenikslintu kuvasi sielun uudelleensyntymistä puhdistumisen ja katumuksen kautta tai lähteellä juova riikinkukko symboloi sielun turmeltumattomuutta sen jälkeen, kun ihmissielu ottaa vastaan Elämän Lähteen eli Kristuksen. Kala ja paimen olivat puolestaan Kristuksen vertauskuvia.

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 14.03
Rivi 34:		Rivi 34:

	Renessanssin uskonnollisista maalauksista puuttuu kokonaan bysanttilaiselle ikonille ominainen ''[[Anagogia\|anagoginen]]'' (''ikoni viittaa aineen ulkopuoliseen, hengelliseen todellisuuteen'') elementti; läntiset uskonnolliset maalaukset välittävät harhakuvan aineen hallitsemasta maailmasta. Renessanssitaiteilijat kuvasivat enemmän fyysistä kuin henkistä kauneutta.		Renessanssin uskonnollisista maalauksista puuttuu kokonaan bysanttilaiselle ikonille ominainen ''[[Anagogia\|anagoginen]]'' (''ikoni viittaa aineen ulkopuoliseen, hengelliseen todellisuuteen'') elementti; läntiset uskonnolliset maalaukset välittävät harhakuvan aineen hallitsemasta maailmasta. Renessanssitaiteilijat kuvasivat enemmän fyysistä kuin henkistä kauneutta.
			[[Kuva:Ristiinnaulittu kunnian kuningas novgorod 1360 wiki.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Ristiinnaulittu Kristus Kunnian Kuningas''<br>Novgorodilainen ikoni, n. 1360<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Uskonnollinen aihe, esimerkiksi Kristus tai [[Johannes (apostoli)\|apostoli Johannes]], ei vielä tee maalauksesta ikonia, liturgiseen käyttöön sopivaa esinettä. Anagoginen elementti on läsnä kaikissa todellisissa ikoneissa, myös niissä, joiden aihe näyttää torjuvan sen - esimerkiksi Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.		Uskonnollinen aihe, esimerkiksi Kristus tai [[Johannes (apostoli)\|apostoli Johannes]], ei vielä tee maalauksesta ikonia, liturgiseen käyttöön sopivaa esinettä. Anagoginen elementti on läsnä kaikissa todellisissa ikoneissa, myös niissä, joiden aihe näyttää torjuvan sen - esimerkiksi Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.