Lähdekoodi sivulle Mihin tarvitsemme enkeleitä

<h2>Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä</h2>

Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanssa, mitä elämä tuo vastaan.

Marraskuun 8. päivä ortodoksinen kirkko viettää ylienkelien [[Mikael (enkeli)|'''Mikaelin''']],[[Gabriel (enkeli)|'''Gabrielin'''] ja [[Rafael (enkeli)|'''Rafaelin''']] sekä muiden [[Enkeli|ruumiittomien voimien]] juhlaa. Enkelien muistaminen avaa näkökulman Jumalan huolenpitoon ja maailmaan, joka on näkyvää todellisuutta avarampi. Mikkelissä juhla on samalla ''Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon'' temppelijuhla. Mikael on myös kaupungin oma suojeluspyhä, jonka mukaan Mikkeli on saanut nimensä. Yhteys näkyy erityisen selvästi kaupungin ruotsinkielisessä nimessä ''S:t Michel – pyhä Mikael''. Kirkon seinämaalauksissa suojeluspyhä tulee lähelle myös kertomusten kautta: Mikaelin ihmeet puhuvat hädästä, rukouksesta ja avusta, jota ihminen ei pysty itse itselleen antamaan.

<h3>Jumalan lähettiläitä ja palvelijoita</h3>

Sana enkeli merkitsee ''sanansaattajaa''. Raamatussa enkelit ilmoittavat Jumalan tahdon, rohkaisevat, varoittavat ja ohjaavat. He kuuluvat Jumalan luomaan maailmaan, sen näkymättömään todellisuuteen. Ortodoksisessa uskossa enkelit ovat todellisia Jumalan palvelijoita, eivät vain kauniita vertauskuvia ihmisen hyvistä ajatuksista. Heidän tehtävänsä suuntautuu aina Jumalaan ja hänen tahtonsa toteuttamiseen.

Mikaelin nimi merkitsee kysymystä: ''”Kuka on kuin Jumala?”'' Siinä on myös avain hänen ymmärtämiseensä. Taivaallisten voimien johtajan suuruus on uskollisuutta Jumalalle. Hänen voimansa ei ole itsenäistä valtaa, jota hän käyttäisi oman tahtonsa mukaan. Mikaelin kunnioittaminen muistuttaa, että kaiken avun ja hyvyyden lähde on Jumala.

Kysymykseen siitä, mihin tarvitsemme enkeleitä, ei siksi vastata sijoittamalla heitä Jumalan ja ihmisen väliin ylimääräiseksi portaaksi. Jumalaa voi lähestyä suoraan. Enkelit kertovat siitä, että hänen huolenpitonsa ulottuu myös oman näköpiirimme ulkopuolelle ja että hänen luomakunnassaan on paljon sellaista, mitä emme voi hallita tai edes nähdä.

<h3>Miksi enkelille omistetaan kirkko?</h3>

Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon nimi voi herättää kysymyksen: miksi kristillinen kirkko on omistettu enkelille?

Jokainen ortodoksinen kirkko on Jumalan huone, jossa jumalanpalvelus ja palvonta kuuluvat [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]]. Kirkko voidaan kuitenkin pyhittää jonkin Kristuksen tai [[Jumalansynnyttäjä]]n juhlan tai tietyn pyhän muistolle. Myös ylienkeli voi olla kirkon suojeluspyhä. Häneltä pyydetään esirukouksia ja varjelusta, ja hänen juhlapäivänsä kokoaa seurakunnan oman pyhäkkönsä juhlaan. Enkelin kunnioittaminen kuuluu näin samaan rukousyhteyteen, jossa kirkko muistaa Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä.

Mikkelin kirkossa Mikaelin nimi kertoo, kenen rukoukselliseen suojelukseen pyhäkkö on uskottu. Hänen muistonsa ohjaa katsomaan Jumalan puoleen ja muistuttaa seurakuntaa uskollisuudesta, palvelemisesta ja hyvän puolustamisesta. Samalla kirkon nimi liittyy luontevasti koko kaupungin historiaan.

Vuonna 1958 vihitty kirkko rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Sen seurakuntalaisissa oli kotinsa ja kotikirkkonsa menettäneitä ortodokseja. Tällaisessa yhteisössä pyhäkön merkitys on ulottunut kauas rakennuksen seiniä syvemmälle: uudessa kotiseudussa tarvittiin paikka, jossa tuttu rukous jatkui ja elämän katkenneet yhteydet saattoivat vähitellen rakentua uudelleen.

<h3>Seinillä kerrotaan varjeluksesta</h3>

Mikkelin kirkon uusissa seinämaalauksissa kuvataan useita ylienkeli Mikaelin ihmeitä. Metropoliitta '''Arsenin''' ja ikonimaalari '''Jyrki Poudan''' työ on jatkanut kirkon kaunistamista vuoden 2018 alttaripalon jälkeen. Seinä- ja kattomaalausten myötä pyhäkköön on syntynyt yhä laajempi kuvallinen kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat, kirkon perinne ja rukoileva seurakunta kohtaavat.

Yksi aiheista on [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]]. Kirkon perinteen mukaan pyhäkön viholliset johtivat jokien vedet kohti Mikaelille omistettua kirkkoa tuhotakseen sen. Kirkossa palvellut '''Arkhippos''' rukoili apua. Mikael ilmestyi, avasi kallioon halkeaman ja ohjasi tulvavedet sinne. Kirkko säästyi. Kertomuksessa ihmisen hätä ja rukous saavat vastauksen tavalla, johon hänen omat voimansa eivät olisi riittäneet.

Mikkelin maalauksessa on paikalliselle katsojalle erityinen yksityiskohta: vanhan ihmekertomuksen kirkko on saanut Mikkelin oman kirkon hahmon. Ratkaisu tuo kaukaisen tapahtuman lähelle ja liittää sen tämän pyhäkön vaiheisiin.

Ortodoksi.netissä kerrotun tapahtumakuvauksen mukaan kirkon luona rikkoutui suuri maanalainen vesijohtoputki. Vuotava vesi kulutti maata, mutta sen kulkureitti suuntautui niin, että kirkko säästyi sortumiselta. Tapahtumassa nähtiin yhtymäkohta Khonain ihmeeseen, ja moni koki sen ylienkeli Mikaelin varjeluksena. Maalaus kantaa siten myös paikallista muistoa vaarasta ja kiitollisuudesta. Vanha ihmekertomus on saanut hienovaraisen vastineen seurakunnan omassa elämässä.

<h3>Miten näkymätön kuvataan?</h3>

Enkeleitä kutsutaan ruumiittomiksi voimiksi, mutta ikoneissa heillä on kasvot, kädet, vaatteet ja siivet. Kuvan tehtävä on tehdä heidän läsnäoloaan ja palvelutehtäväänsä ymmärrettäväksi. Jo Raamatun kuvauksissa näkymätön maailma tulee ihmisen kohdattavaksi näkyvien hahmojen kautta. Ikoni jatkaa tätä kuvallista kieltä.

Enkelikuvan edessä huomio saa kulkea näkyvästä näkymättömään. Maalaus antaa katseelle kiintopisteen ja rukoukselle tukea. Kirkon kuvissa enkelit kuuluvat samaan kokonaisuuteen Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhien kanssa: ne muistuttavat rukoilijaa taivaallisesta yhteydestä, johon myös maan päällä kokoontuva seurakunta osallistuu.

Mikkelin kirkossa Mikaelin ihmekuvat kutsuvat pysähtymään myös tapahtumien äärelle. Kuka on vaarassa? Kuka rukoilee? Mistä apu tulee? Näin seinämaalaus voi avautua vähitellen kertomukseksi, jonka kysymykset ovat tuttuja nykyisellekin ihmiselle.

<h3>Suojelusenkeli kuuluu myös aikuisen rukoukseen</h3>

Monelle enkeli on tuttu ennen kaikkea lapsuuden iltarukouksesta tai kuvasta, jossa siivekäs hahmo suojelee lasta vaarallisella tiellä. Ortodoksisessa rukouselämässä suojelusenkeli kuuluu kuitenkin kaikenikäisille. Hänen apunsa liittyy sekä ihmisen varjelemiseen että hyvään ohjaamiseen: omantunnon heräämiseen, katumukseen ja pyrkimykseen elää Jumalan tahdon mukaan.

Suojelusenkelistä voi puhua myös lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Ortodoksi.netin ylläpitäjä Hannu Pyykkönen on kirjoittanut omasta Jesperistään [https://pyykkonen.blogspot.com/2026/10/oma-suojelusenkelini-jesper-ja-hissin.html blogitekstissään]. Henkilökohtaisessa kerronnassa suojelusenkelikin saa tuttavallisen nimen – ja saattaahan meistä joidenkin varjelemisessa olla tavallista enemmän työsarkaa. Huumorin rinnalle mahtuu vakava ja kiitollinen ajatus siitä, ettei elämän eri vaiheissa ole kulkenut aivan yksin.

Jumalanpalveluksissa pyydetään rauhanenkeliä, uskollista opastajaa sekä sielun ja ruumiin suojelijaa. Pyyntö ulottuu siten koko ihmiseen. Tarvitsemme turvaa, mutta tarvitsemme myös ohjausta siihen, miten itse toimimme pelon, vihan tai epävarmuuden keskellä.

Varjelusta ei silti voi mitata sillä, kuinka vähän ihminen joutuu elämässään kärsimään. Sairaus, onnettomuus tai menetys ei osoita, että joku olisi jäänyt Jumalan huolenpidon ulkopuolelle tai rukoillut väärin. Myös Mikkelin kirkon vaiheisiin kuuluu tulipalo, vahinkoja ja paljon korjaustyötä. Kiitollisuus varjeluksesta ja suru tapahtuneesta voivat mahtua samaan rukoukseen.

<h3>Valoa, jonka äärelle voi tulla huolineen</h3>

Näin enkelien päivän aattona voi pysähtyä ajattelemaan, mitä luottamus omassa elämässä merkitsee. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää voidakseen rukoilla, eikä omaa pelkoa tarvitse peittää astuakseen kirkkoon. Turvaa kaipaava saa tulla sellaisena kuin on.

Mikkelin Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkossa tätä luottamusta kannattelevat rukouksen lisäksi seinien kuvat. Ne kertovat hädästä ja avusta, mutta myös muistamisesta: aiempien sukupolvien kertomukset elävät samassa tilassa nykyisen seurakunnan kokemusten kanssa. Kirkon hahmo vanhassa ihmekuvassa tekee yhteyden erityisen läheiseksi. Tässäkin paikassa on pelätty, rukoiltu, tehty työtä ja kiitetty.

Enkelien muistaminen voi samalla avata silmät vierellä kulkevan ihmisen turvattomuudelle. Rukous suojeluksesta saa rinnalleen oman tehtävämme: soittaa yksinäiselle, kulkea hetki toisen mukana ja auttaa silloin, kun apua tarvitaan. Marraskuun pimeydessä Jumalan huolenpitoon turvautuva ihminen voi myös itse välittää toiselle lämpöä ja turvallisuutta.

'''Ortodoksi.net'''<br>
7.11.2026

<h3>Lähteet ja tausta-aineisto</h3>

* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/ylienkelit-mikael-gabriel-rafael-ja-muut-ruumiittomat-voimat-8-11-2/ Ylienkelit Mikael, Gabriel, Rafael ja muut ruumiittomat voimat 8.11.].
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/synaksario/ylienkeli-mikael/ Ylienkeli Mikael].
* Ortodoksi.net: [[Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko|Ortodoksisuutta Mikkelissä ja ylienkeli Mikaelin kirkko]].
* Ortodoksi.net: [[Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa|Ylienkeli Mikaelin ihme Fryykian Khonaissa]].
* Visit Mikkeli: [https://www.visitmikkeli.fi/teema/mikkelin-historia Mikkelin historian lyhyt oppimäärä].
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/orthodoxy/the-orthodox-faith/doctrine-scripture/the-symbol-of-faith/angels-and-evil-spirits Angels and Evil Spirits].
* Orthodox Church in America: [https://www.oca.org/reflections/fr.-lawrence-farley/angels-in-our-life Angels in our Life].
* Orthodox Church in America, Orthodox Information Center: [https://orthinc.oca.org/article/Holy%2BIcons Holy Icons].

[[Luokka:Enkelit]]