Ortodoksi.net - Tuoreet muutokset [fi]

Kielillä puhumisen armolahja

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 16:20:44 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 16.20
Rivi 55:		Rivi 55:

	<p>Kirjoituksen teologisia ja historiallisia väitteitä tai raamatunviitteiden kattavuutta ei ole tämän kielentarkistuksen yhteydessä tarkistettu.</p>		<p>Kirjoituksen teologisia ja historiallisia väitteitä tai raamatunviitteiden kattavuutta ei ole tämän kielentarkistuksen yhteydessä tarkistettu.</p>

			'''Ortodoksi.net'''<br>
			10.10.2026

	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]

Kielillä puhumisen armolahja

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 16:07:35 GMT

Ak: Uusi sivu: <h1>Kielillä puhumisen armolahjasta</h1> Dimitri Tarvasaho Julkaistu Aamun Koiton vuoden 1957 helluntainumerossa 15, sivuilla 175–177. <h2>Ensimmäisen helluntain ihme</h2> Kristillisen kirkon perustamishetkestä kertoo pyhä Raamattu meille seuraavasti: ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he...

Uusi sivu

<h1>Kielillä puhumisen armolahjasta</h1>

Dimitri Tarvasaho 
Julkaistu Aamun Koiton vuoden 1957 helluntainumerossa 15, sivuilla 175–177.

<h2>Ensimmäisen helluntain ihme</h2>

Kristillisen kirkon perustamishetkestä kertoo pyhä Raamattu meille seuraavasti: ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä kaikenlaisista kansoista, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa, ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ’Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Fryygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreettalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.’ Ja he kaikki olivat hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisillensa: ’Mitä tämä mahtaakaan olla?’ Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ’He ovat täynnä makeata viiniä.’” (Ap. t. 2: 1–13.)

Apostolisen kauden kristillisen kirkon merkillisimpiä Pyhän Hengen armolahjoja oli em. katkelmassa mainittu kyky puhua vierailla kielillä, mikä heti kirkon olemassaolon ensimmäisenä päivänä aiheutti tai ainakin suuressa määrin edisti tuhansien juutalaisten ja käännynnäisten liittymistä kristilliseen seurakuntaan. Koska meidänkin päivinämme esiintyy maassamme lahkoja, jotka väittävät omistavansa edelleenkin tuon merkillisen armolahjan ja siihen vedoten väittävät edustavansa aitoa ja armorikasta Kristuksen seurakuntaa, lienee paikallaan tarkemmin tutustua tähän armolahjaan. Em. lahkojen kokouksissa esiintyy vierailla kielillä puhuminen tavallisesti siten, että joku seuraan kuuluvista alkaa puhua käsittämättömiä sanoja ja tavuja puheen muistuttaessa jonkinlaista jokellusta, jota kuulijakunta ei mitenkään voi ymmärtää. Herättyään hurmaustilastaan puhuja tavallisesti väittää puhuneensa jonkun hyvin kaukaisen maan tai kansan kieltä, jota läsnäolevista kukaan ei ole koskaan kuullut. Esitykseen vain aniharvoin kuuluu puhutun selittäminen, ja senkin tavallisesti suorittaa puhuja itse.

<h2>Armolahja koskee puhujaa ja kuulijaa</h2>

Millaista sitten oli kielillä puhumisen armolahja apostolien aikana? Raamatun mukaan se esiintyi ensimmäisenä helluntaipäivänä seuraavasti: helluntaipäivänä apostolit kokoontuivat luultavasti johonkin Jerusalemin temppelin lukuisista sivurakennuksista suorittamaan kolmannen hetken hartautta. Huolimatta varhaisesta aamuhetkestä Jerusalemin temppelin alue oli täynnä kansaa, olihan juutalaisten suuri juhlapäivä. Kolmannella hetkellä, meidän ajanlaskumme mukaan n. klo 9, apostolit kokivat Pyhän Hengen ihmeellisen alaslaskeutumisen. Tapahtumalla oli kahdenlainen vaikutus. Ulkonaisesti seurasi sitä ääni-ilmiö, eräänlainen voimakas humina, jonka kuulivat muutkin kuin tuossa huoneessa läsnäolleet. Kenties maakin vavahti, kuten Ap. t. 4: 31 mainitsee tapahtuneen toisessa yhteydessä. Joka tapauksessa tuo ulkonainen ilmiö keräsi sen huoneen läheisyyteen lukuisasti väkeä. Samanaikaisesti siveellisesti uudistuneet Herran opetuslapset, täynnä pyhää intoa ja rohkeutta, syöksyivät ulos huoneesta ja alkoivat kenties yhteen ääneen, hajaantuen kokoontuneen joukon keskelle, julistaa Jumalan suuria tekoja. Pyhä Henki antoi heille puhuttavaa. Henki itse opasti heitä valitsemaan oikeita sanoja ja, kuten Pietarin hetkistä myöhemmin pidetystä puheesta näkyy, antoi kyvyn oikealla tavalla tulkita pyhän Raamatun sanoja. Kielillä puhuminen ilmeni tällöin siten, että kokoontunut kansanjoukko ymmärsi apostoleita, vaikka läsnä oli miehiä kaukaisistakin maista, jotka eivät osanneet apostolien äidinkieltä — arameaa. Merkillepantava seikka on se, että Luukas, joka on tallentanut em. tapahtuman, mainitsee kuulijoista, että he olivat jumalaapelkääväisiä miehiä, mutta myöskin sen, etteivät kaikki läsnäolevista ymmärtäneet apostolien puhetta, vaan joukossa oli sellaisia, joitten mielestä sananjulistajien merkillinen, varmasti innoittunut ja vilkas puhe ja esiintyminen vaikuttivat päihtyneitten käyttäytymiseltä. Kielillä puhumisen armolahjan merkillisin piirre on mielestäni juuri tässä: se koskee yhtä hyvin puhujaa kuin kuulijaakin. Molemmat tulevat osallisiksi armolahjasta, toinen puhujana, toinen puheen vastaanottajana. Jälkimmäisen edellytyksenä on jumalaapelkääväinen mieli; ilman sitä kuulija ei ymmärrä julistajan puhetta.

Näyttää siltä, kuin tuo merkillinen armolahja ilmeni parhaiten juuri Jerusalemissa kristillisen seurakunnan olemassaolon ensimmäisinä vuosina. Tämä onkin ymmärrettävissä, kuulijakunnanhan muodostivat etupäässä Jerusalemissa asuvat ja muualta maailmasta sinne saapuneet juutalaiset ja käännynnäiset, joille sanoma Kristuksesta oli jo profeetoista tuttua, jotka odottivat Israelin lohdutusta (Luuk. 2: 25). He olivat ikäänkuin viritetyt samalle aaltopituudelle kuin Herran opetuslapset ja näin ollen ottivat vastaan heidän sanansa ja sanomansa ymmärtäen sen ikäänkuin se olisi julistettu heidän omalla äidinkielellään. Juuri tämä sai heidät kysymään: ”Mitä tämä on?” ja ”Mitä meidän on tekeminen?”

<h2>Paavalin opetus armolahjoista</h2>

Tyrehtyikö mainittu armolahja myöhemmin? Tähän on vaikeata löytää vastausta itse Raamatusta. P. apostoli Paavali kirjoittaa tästä armolahjasta korinttolaisille seuraavasti: ”Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama, ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama, ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikissa vaikuttaa, on sama. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta, toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen terveeksitekemisen lahjan siinä yhdessä Hengessä, toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja, toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä, toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä. Kielillä puhuva ei puhu ihmisille vaan Jumalalle, ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä. Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa. Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai opetuksen sanoja? Samoin tekin, jos ette kielellänne saa selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen. Koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti. Sen tähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi selittäköön.” (1. Kor. 12: 4–10; 14: 4, 6, 9–13, 27.)

Pyhän Hengen armolahjojen esiintyminen seurakunnassa on aina ollut tarkoituksenmukaista, sen tavoitteena on ollut seurakunnan rakentaminen. Näin on ilmeisesti ollut kielillä puhumisen armolahjankin laita. Ensimmäisenä helluntaipäivänä juuri tuo armolahja sai tuhansia liittymään kristilliseen seurakuntaan, mahdollisesti myöhemminkin saman armolahjan esiintyminen sai aikaan joukkokääntymisen. Myöhemmin tilanne muuttui selvästi toiseen suuntaan. Joukkokokoukset vainojen takia loppuivat, seurakunta hajaantui ympäri Palestiinaa ja sen ulkopuolellekin. Kielillä puhumisen armolahja menetti suoranaisen tehtävänsä: seurakunnan rakentamisen tehtävän. Tilalle tuli toisia, tarkoitusta paremmin vastaavia armolahjoja, joista apostoli Paavali ensimmäiselle sijalle asettaa profetoimisen eli opettamisen armolahjan. Onhan selvää, että pakanuudesta peräisin oleva kuulijakunta oli toisella tavalla asennoitunut ja toisella tavalla virittäytynyt kuin juutalainen kuulijakunta, joten seurakunnan rakentamiseen tarvittiin ja saatiin toisenlaisia armolahjoja.

<h2>Kielillä puhuminen Korinton seurakunnassa</h2>

Apostoli Paavali kuitenkin puhuu tämän kyvyn esiintymisestä Korinton seurakunnan keskuudessa, mutta se ilmenee selvästi toisenluontoisena kuin Jerusalemissa. Ei ole enää puhettakaan siitä, että kaikki ymmärtäisivät puhujaa, vaan joissakin tapauksissa joku toinen sai erityisen armolahjan selittää kielillä puhujan ihmeellistä ääntelyä. Apostolin mielestä tuollainen puhe ei rakenna seurakuntaa, varsinkin ellei ole läsnä puheen tulkitsijaa. Mistä tuo johtui? Ilmeisesti niinkuin me tämän hetken seurakunnan jäsenet ihaillen ja kaipauksella seuraamme apostolisen seurakunnan jäsenten elämää, niin samalla tavalla pakanoitten keskuuteen perustetut seurakunnat kaikessa koettivat noudattaa Jerusalemin seurakunnan tapoja ja menoja ja jäljittelivät äitiseurakunnan elämäntapaa. Kaikessahan sitä ei voitu seurata, mutta yritettiin kuitenkin. Pakanuudesta kääntyneitten mielessä helluntai-ihme oli varmasti kiehtova, ja yksi ja toinen tavoitteli tuota ihmeellistä kykyä puhua vierailla kielillä. Ilmeistä on, että joillekin suotiinkin tämä, sillä Raamattu lupaa jokaiselle anovalle sitä, mitä hän anoo. Mutta tuo kyky tuli, kuten apostoli Paavali mainitsee, vain puhujan omaksi rakennukseksi. Seurakunnan rakentamisen kannalta vierailla kielillä puhuminen ei enää vastannut tarkoitusta, sen esiintyminen joko korvattiin toisella armolahjalla taikka se muutti luonnetta.

Aika ajoin esiintyi tuo armolahja kuitenkin kristillisen kirkon historiassa lähes samankaltaisena kuin ensimmäisenä helluntaipäivänä. Tunnetaan tapaus keskiajalta, jolloin tapojen ollessa erittäin surkeassa rappiotilassa eräs parannuksen saarnaaja puhui kymmenille tuhansille samalla kertaa. Hän puhui latinaa, ja vaikka kuulijakunnan muodostivat kymmeniin kansoihin kuuluvat miehet ja naiset, jotka eivät tuota kieltä ymmärtäneet, tajusivat ja ymmärsivät kuulijat julistajan puheen sisällön. Tässä on ilmeisestikin kysymyksessä sama julistajan ja kuulijan yhteistyö Pyhässä Hengessä, jollaisesta on kysymys ollut ensimmäisenä helluntaipäivänä.

<h2>Raamatun kääntäminen ymmärrettävälle kielelle</h2>

Sama armolahja esiintyy seurakunnassa vieläkin, muttei suinkaan jokeltamisen muodossa, vaan muodossa, jolloin se todella rakentaa seurakuntaa. Kyky kääntää pyhä Raamattu vieraille kielille niin, että lukija oivaltaa pyhän kirjan sanoman, on ilmeisesti tuon armolahjan eräs esiintymismuoto. Niinpä pyhät Kyrillos ja Metodios eivät ainoastaan kääntäneet Raamattua slaavien kielelle, vaan vieläpä keksivät sellaisen kirjoitustavan, että slaavit sen helposti omaksuivat ja oppivat. Kun pyhä Stefan Permalainen, syrjäänien valistaja, ryhtyi kääntämään Raamattua syrjäänien kielelle, ei hän tahtonut ottaa venäläisiä aakkosia, vaan valmisti syrjäänejä varten oman kirjaimiston ottaen kirjaimiksi tuon kansan keskuudessa tunnetut ja heille selvät koruompelu- ja puuleikkauskoristeet. Näitä tuttuja merkkejä syrjäänit pian oppivat pitämään kirjaimina, ja näin heille avautui evankeliumi.

Samaa armolahjaa tarvitaan käännettäessä Raamattua esim. hyvin alkukantaiselle kielelle, josta puuttuu monia meille itsestään selviä käsitteitä. Niinpä erääseen neekerimurteeseen Raamattua kääntäessään kääntäjä on merkinnyt Ilmestyskirjan sanat ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä …” (Ilm. 3: 20) toisin, nim. näin: ”Katso, minä seison ovella ja huudan…” Tämä siksi, koska siinä maassa vain varkaat ja ryövärit kolkuttavat ovelle saadakseen tietää, onko isäntä kotona, mutta vieraat huutavat lähestyessään majaa. On ilmeistä kielillä puhumisen armolahjaa kääntää Raamattua niin, että kansa ymmärtää sen oikealla tavalla, valita oikeat sanat ja sanontatavat ja tarvittaessa keksiä uudet käsitteet niin, että alkukantainen kieli omaksuu ne.

<h2>Evankeliumi avautui myös karjalaisille</h2>

Voidaan otaksua, että meidänkin maamme ortodoksinen rahvas on saanut siunausta tästä Pyhän Hengen armolahjasta. Emme tiedä, keitä ovat olleet Kristuksen ensimmäiset sanansaattajat Karjalassa, mitä kieltä he puhuivat ja millä kielellä he julistivat Kristusta. Mutta tämän tiedämme: he osasivat valita sanansa ja puhua niin, että karjalainen ymmärsi heitä ja otti vastaan heidän sanomansa ja omaksui sen pitäen siitä kiinni jo lähes tuhat vuotta.

<h2>Armolahjan tarkoituksena on rakentaa seurakuntaa</h2>

Näin voimme sanoa, että kielillä puhumisen armolahja ei ole kadonnut Kristuksen totisesta seurakunnasta, mutta sen esiintymistapa muuttui. Se alkuperäinen tarkoitushan on ollut seurakunnan rakentaminen, Jumalan valtakunnan julistaminen mahdollisimman monelle kuulijalle, jolla on vastaanottavainen mieli näille asioille. Käsittämättömien sanojen ja tavujen jokeltaminen ei näin ollen voi olla meidän aikanamme tuon armolahjan tunnusmerkkinä, sillä se ei ketään rakenna, ei levitä sanomaa Kristuksesta laajoille kuulijoitten joukoille. Emme me ohjaa Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki ohjaa meitä ja seurakuntaa jakaen armolahjoja Jumalan valtakunnan levittämisen kannalta katsoen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Dimitri Tarvasaho

<hr>

<h2>Toimituksen huomautus</h2>

Kirjoitus on julkaistu alun perin Aamun Koiton vuoden 1957 helluntainumerossa 15, sivuilla 175–177. Se julkaistaan tässä historiallisena puheenvuorona, joka edustaa Dimitri Tarvasahon tulkintaa ja oman aikansa ortodoksista keskustelua.

Tekstistä on korjattu selviä kirjoitus- ja kielivirheitä, täsmennetty välimerkkejä ja selkeytetty muutamia virkkeitä. Paavaliin viittaava monikkomuoto ”Apostolien mielestä” on muutettu asiayhteyden perusteella muotoon ”Apostolin mielestä”. Väliotsikot ovat toimituksen lisäämiä, eikä niitä ole alkuperäisessä kirjoituksessa. Niiden tarkoituksena on helpottaa pitkän tekstin lukemista.

Alkuperäinen tyyli, vanhahtavat kielimuodot, raamatunlainaukset ja historiallinen sanasto on muutoin säilytetty. Tekstissä esiintyy myös nykyisin loukkaavana pidetty ilmaus neekerimurre. Sen säilyttäminen osana historiallista tekstiä ei merkitse ilmauksen hyväksymistä nykyiseen kielenkäyttöön.

Kirjoituksen teologisia ja historiallisia väitteitä tai raamatunviitteiden kattavuutta ei ole tämän kielentarkistuksen yhteydessä tarkistettu.

[[Luokka:Aamun Koitto]]
[[Luokka:Artikkelit]]

Kertomus Oulun seurakunnasta 1957

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 13:35:07 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 13.35
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Rakkaus omaan kirkkoon näkyy seurakuntalaisten toiminnoissa ==		== Rakkaus omaan kirkkoon näkyy seurakuntalaisten toiminnoissa ==
			[[Kuva:Oulun_kirkko_rakenteilla_1957_on.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Rakennusvaiheessa oleva Oulun ortodoksinen kirkko.28.4.1957.<br>Kuva on väritetty ja sitä on käsitelty koneellisesti.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]

	Oulun ortodoksinen seurakunta elää monien vaikeuksien keskellä ja yrittää parhaansa mukaan vaalia ortodoksisuuden tulta laajalla alueellaan Pohjolassa. Aamun Koitto on halunnut omasta puolestaan palvella tätäkin seurakuntaa pyytämällä seurakunnan papistolta ja maallikoilta kuvauksia seurakunnan ja sen jäsenten elämästä voidakseen samalla kiinnittää huomiota seurakunnan tarpeisiin. Seuraavassa voimme nyt julkaista Oulun seurakunnan jäsenen ja ONL:n työssä aikanaan kunnostautuneen konsulentti Raili Rinteen selostuksen, jossa hän kuvaa Oulussa ja sen ympäristössä elävien ortodoksien mielialoja ja toimintoja:<br>		Oulun ortodoksinen seurakunta elää monien vaikeuksien keskellä ja yrittää parhaansa mukaan vaalia ortodoksisuuden tulta laajalla alueellaan Pohjolassa. Aamun Koitto on halunnut omasta puolestaan palvella tätäkin seurakuntaa pyytämällä seurakunnan papistolta ja maallikoilta kuvauksia seurakunnan ja sen jäsenten elämästä voidakseen samalla kiinnittää huomiota seurakunnan tarpeisiin. Seuraavassa voimme nyt julkaista Oulun seurakunnan jäsenen ja ONL:n työssä aikanaan kunnostautuneen konsulentti Raili Rinteen selostuksen, jossa hän kuvaa Oulussa ja sen ympäristössä elävien ortodoksien mielialoja ja toimintoja:<br>
	<br>		<br>
Rivi 20:		Rivi 20:
	Joka tapauksessa uskon seurakuntamme uuteen parempaan huomiseen, mihin uskoni saan ennen muuta niistä vinoristeistä, jotka piirtyvät pohjan sinitaivasta vasten. Eivät ristit kovin korkealta kohoa, mutta sitä vankemmalta jalustalta — ja ne ovat omat ristimme — oman kirkkomme ristit. Ne velvoittavat meitä seurakunnan jäseniä, mutta — ne myös innostavat. Jumala auttakoon meitä seurakuntamme hengellisessäkin jälleenrakentamisessa.<br>		Joka tapauksessa uskon seurakuntamme uuteen parempaan huomiseen, mihin uskoni saan ennen muuta niistä vinoristeistä, jotka piirtyvät pohjan sinitaivasta vasten. Eivät ristit kovin korkealta kohoa, mutta sitä vankemmalta jalustalta — ja ne ovat omat ristimme — oman kirkkomme ristit. Ne velvoittavat meitä seurakunnan jäseniä, mutta — ne myös innostavat. Jumala auttakoon meitä seurakuntamme hengellisessäkin jälleenrakentamisessa.<br>
	<br>		<br>
	(Aamun Koitto nr. 14 / toukokuun 25. päivä 1957 / sivut 2-4 / 166-168)		(''Aamun Koitto nr. 14 / toukokuun 25. päivä 1957 / sivut 2-4 / 166-168'')

	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]

Tiedosto:Oulun kirkko rakenteilla 1957 on.png

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 13:33:30 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Oulun kirkko rakenteilla 1957 on.png Rakennusvaiheessa oleva Oulun ortodoksinen kirkko.28.4.1957. Kuva on väritetty ja sitä on käsitelty koneellisesti. (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Rakennusvaiheessa oleva Oulun ortodoksinen kirkko.28.4.1957. Kuva on väritetty ja sitä on käsitelty koneellisesti.
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

Kertomus Oulun seurakunnasta 1957

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 13:15:50 GMT

Ak: Uusi sivu: == Rakkaus omaan kirkkoon näkyy seurakuntalaisten toiminnoissa == Oulun ortodoksinen seurakunta elää monien vaikeuksien keskellä ja yrittää parhaansa mukaan vaalia ortodoksisuuden tulta laajalla alueellaan Pohjolassa. Aamun Koitto on halunnut omasta puolestaan palvella tätäkin seurakuntaa pyytämällä seurakunnan papistolta ja maallikoilta kuvauksia seurakunnan ja sen jäsenten elämästä voidakseen samalla kiinnittää huomiota seurakunnan tarpeisiin. Seuraavassa...

Uusi sivu

== Rakkaus omaan kirkkoon näkyy seurakuntalaisten toiminnoissa ==

Oulun ortodoksinen seurakunta elää monien vaikeuksien keskellä ja yrittää parhaansa mukaan vaalia ortodoksisuuden tulta laajalla alueellaan Pohjolassa. Aamun Koitto on halunnut omasta puolestaan palvella tätäkin seurakuntaa pyytämällä seurakunnan papistolta ja maallikoilta kuvauksia seurakunnan ja sen jäsenten elämästä voidakseen samalla kiinnittää huomiota seurakunnan tarpeisiin. Seuraavassa voimme nyt julkaista Oulun seurakunnan jäsenen ja ONL:n työssä aikanaan kunnostautuneen konsulentti Raili Rinteen selostuksen, jossa hän kuvaa Oulussa ja sen ympäristössä elävien ortodoksien mielialoja ja toimintoja: 
 
— Aamun Koiton lukijoilla oli kevättalvella tilaisuus tutustua lehden levikkitilastoon, mikä Oulun seurakunnan kohdalla oli kovin synkkä. Samassa yhteydessä mainittiin, että ”vaikka lehden levikki ei suoranaisesti kuvastakaan seurakunnan hengellistä tilaa, voidaan siitä kuitenkin havaita seurakunnan valistuksellisen toiminnan vireys.” Tämä toteamus mielestäni pätee juuri omaan seurakuntaamme. 
 
Joudumme kukin mielessämme pohtimaan, mitkä syyt ovat vaikuttaneet näin ikävään asiaintilaan. Eräs varmaankin on se, että olemme niin kovin hajallaan siroteltuina sinne tänne ja lisäksi seuduille, missä uskontomme on ollut täysin outo ja vieras ennen siirtoväen asutusta. Työntekijöitä seurakunnassamme sen laajuuden huomioonottaen on vähän, mikä seikka alkaa painaa leimansa vuosien mittaan. Kuuluuhan seurakuntaan 36 pitäjää ja 4 kaupunkia.
Papisto joutuu suorittamaan työtään suurissa vaikeuksissa. 
 
Toisaalta ymmärrän, että seurakuntatyömme laimeuteen on syytä meissä kussakin itsessämme. Jos meillä on rakkautta Jumalaa, lähimmäistämme ja kirkkoamme kohtaan, tulee tämä näkyviin myös yhteisissä toiminnoissa. Kuitenkin nuorisotyömme on melkein olematonta. Tämä koskee nimenomaan Oulua ympäristöineen. Tiistaiseuroista toimivat Oulun, Martinniemen ja Muhoksen tiistaiseurat, mutta osa Oulun lähiympäristön tiistaiseuroista on ”nukahtanut”.
Nuorisossa on kirkon tulevaisuus, ja tuntuu siltä, että meillä erikoisesti nuoriso on vieraantunut kirkon piiristä. Tähän ovat varmaan osaltaan vaikuttaneet toisuskoinen ympäristö, asutuskeskusten muut harrastukset sekä omien kirkkojemme puuttuminen. Kun näin on, silloin kodeilla on tavallista suurempi vastuu lapsen, nuoren uskonnollisessa kasvatuksessa. Jos kotivanhemmat laiminlyövät tämän tehtävän ja itse vieroksuen suhtautuvat uskontoomme, eivät muutamat koulun uskontotunnit ja lyhyt kristinoppikoulu asiaa paljon auta. Luonnollista on, että silloin, kun kodissa luodaan vahva pohja lapsen uskonnolliselle elämälle, silloin on niin koulun kuin järjestön hyvä jatkaa. 
 
Mitä kirkkorakennuksiin tulee, olemme me Oulun lähiympäristössä asuvat ortodoksit vihdoinkin hiukan paremmassa asemassa. Muhoksellahan on uusi, kaunis, karjalaista tsasounatyyppiä edustava rukoushuone, joka vihittiin tarkoitukseensa viime kesäkuussa. Rakennuspiirustukset on laatinut rak. mest. Brocke. Kirkkosali on tilavuudeltaan 12 × 6 m. Ikonit on maalannut taiteilija Mattinen Helsingistä. Tämä Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty tsasouna on erikoisesti Muhoksella asuvien salmilaisten ortodoksien oma pyhättö. 
 
Oulun kaupungissa on parhaillaan kirkko rakenteilla. Sen on määrä valmistua lopullisesti kesän aikana. Kirkkorakennus sijaitsee Tori- ja Laitakatujen kulmauksessa, jossa sillä on melko suuri tontti. Samalla tontilla kirkon välittömässä läheisyydessä on myös virkatalorakennus, johon tulevat kirkkoherran, kanttorin ja talonmiehen asunnot sekä seurakunnan virasto ja kerhohuoneusto. Kirkon rakennuspiirustukset on laatinut Oulun lääninarkkitehti Mikko Huhtela. Kirkon ja pappilan yhteinen tilavuus on 2500 m³, joista suunnilleen puolet tulee kirkon, puolet virkatalon osalle. Rakennukset on tehty punatiilestä. 
 
Kun jotakin asiaa hartaasti toivoo, ei sitä tahdo todeksi uskoa, kun se toteutuu. Näin on varmaan meille oululaisillekin käynyt kirkkomme suhteen. Kuinka mieltä lämmittävää olikaan kokoontua keväisenä, aurinkoisena sunnuntai-aamuna huhtikuun 28 päivänä ensimmäistä kertaa omaan kirkkoomme rukoushetkeen, joka toimitettiin peruskiven ja -kirjan muuraamisen yhteydessä. Tuskinpa tavallista runsaslukuisempana läsnäoleva kirkkokansa paljon huomasi kirkon keskeneräisyyttä, vaan se iloitsi ja kiitti koko sydämestään Jumalaa, kun vihdoinkin oli voitu kokoontua omaan P. Kolminaisuudelle pyhitettävään kirkkoon, ”josta Pohjolan valkea kaupunki on saanut merkittävän lisän kaupunkikuvaan ja -elämään” kuten isä Paavo puheensa yhteydessä mainitsi. 
 
Sisälähetystyöllä on tavallista suurempi merkitys näin laajan seurakunnan piirissä. Sisälähetysjuhla oli Oulussa vuonna -54. ONL on lähettänyt nuorisonohjaajan pariin otteeseen viime vuosien aikana. Juhlat ja vierailut ovat monin tavoin virkistäneet toimintaamme. Toivottavaa olisikin, että sikäli kun seurakunnalla ei ole mahdollisuutta palkata lisää toimihenkilöitä, Veljeskunta muistaisi meitä entistä enemmän. Olisi varmaan liikaa toivoa, että ONL:n yhden toimihenkilön alueena olisi Pohjois-Suomi, Kemi tai Oulu keskuspaikkana. Ehkäpä mekin pystyisimme johonkin, kun joku on innostamassa, kehoittamassa, neuvomassa.
Joka tapauksessa uskon seurakuntamme uuteen parempaan huomiseen, mihin uskoni saan ennen muuta niistä vinoristeistä, jotka piirtyvät pohjan sinitaivasta vasten. Eivät ristit kovin korkealta kohoa, mutta sitä vankemmalta jalustalta — ja ne ovat omat ristimme — oman kirkkomme ristit. Ne velvoittavat meitä seurakunnan jäseniä, mutta — ne myös innostavat. Jumala auttakoon meitä seurakuntamme hengellisessäkin jälleenrakentamisessa. 
 
(Aamun Koitto nr. 14 / toukokuun 25. päivä 1957 / sivut 2-4 / 166-168)

[[Luokka:Aamun Koitto]]

Hyvä opetuspuhe

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 11:48:54 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 11.48
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	<h1>Hyvä opetuspuhe tuo evankeliumin lähelle ihmistä</h1>		<h1>Hyvä opetuspuhe tuo evankeliumin lähelle ihmistä</h1>
			[[Kuva:Johannes_krysostomos01.jpg\|400px\|thumb\|<center>''Kultasuu - Pyhä Johannes Krysostomos, Valamo.''<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]

	<p>Opetuspuhe merkitsee kuulijalle usein enemmän kuin puhuja tietääkään. Kirkkoon tullaan monenlaisten elämäntilanteiden keskeltä: joku kaipaa lohdutusta, toinen ymmärrystä, kolmas rohkaisua tehdä vaikea mutta oikea ratkaisu. Siksi toive ymmärrettävästä ja elämää koskettavasta opetuspuheesta on kohtuullinen. Parhaimmillaan opetuspuhe antaa jotakin sellaista, joka kulkee mukana vielä kirkosta lähdettäessä.</p>		<p>Opetuspuhe merkitsee kuulijalle usein enemmän kuin puhuja tietääkään. Kirkkoon tullaan monenlaisten elämäntilanteiden keskeltä: joku kaipaa lohdutusta, toinen ymmärrystä, kolmas rohkaisua tehdä vaikea mutta oikea ratkaisu. Siksi toive ymmärrettävästä ja elämää koskettavasta opetuspuheesta on kohtuullinen. Parhaimmillaan opetuspuhe antaa jotakin sellaista, joka kulkee mukana vielä kirkosta lähdettäessä.</p>

Rivi 19:		Rivi 19:
	<p>Ortodoksinen opetuspuhe ammentaa Raamatusta ja kirkon elävästä perinteestä. Evankeliumi on opetuspuheen lähtökohta, jonka äärellä myös saarnaaja itse on oppilaana. Kirkkoisien opetukset ja muiden teologien työ voivat syventää puhetta. Niiden merkitys avautuu kuulijalle, kun saarnaaja yhdistää ne ymmärrettävästi tähän hetkeen.</p>		<p>Ortodoksinen opetuspuhe ammentaa Raamatusta ja kirkon elävästä perinteestä. Evankeliumi on opetuspuheen lähtökohta, jonka äärellä myös saarnaaja itse on oppilaana. Kirkkoisien opetukset ja muiden teologien työ voivat syventää puhetta. Niiden merkitys avautuu kuulijalle, kun saarnaaja yhdistää ne ymmärrettävästi tähän hetkeen.</p>

	<p>Opetuspuhe kannattaa lähtökohtaisesti ~~aina~~ laatia itse ja omaan suuhun sopivaksi. Muiden ajatuksista ja yhteisestä valmistelusta voi saada paljon, mutta niiden työstäminen omiksi sanoiksi auttaa myös ymmärtämään sanottavan syvemmin. Kun tekstin lukee valmistellessa ääneen, huomaa usein, mitkä ilmaukset tuntuvat luontevilta ja mitkä kaipaavat selkeyttämistä. Näin puheessa voivat kuulua sekä kirkon yhteinen usko että saarnaajan oma ääni.</p>		<p>Opetuspuhe kannattaa lähtökohtaisesti laatia itse ja omaan suuhun sopivaksi. Muiden ajatuksista ja yhteisestä valmistelusta voi saada paljon, mutta niiden työstäminen omiksi sanoiksi auttaa myös ymmärtämään sanottavan syvemmin. Kun tekstin lukee valmistellessa ääneen, huomaa usein, mitkä ilmaukset tuntuvat luontevilta ja mitkä kaipaavat selkeyttämistä. Näin puheessa voivat kuulua sekä kirkon yhteinen usko että saarnaajan oma ääni.</p>

	<p>Yhteisellä paimenkirjeellä tai muulla yhdessä luettavaksi tarkoitetulla tekstillä on silti oma paikkansa. Silloinkin huolellinen perehtyminen auttaa välittämään sanoman ymmärrettävästi ja lämpimästi.</p>		<p>Yhteisellä paimenkirjeellä tai muulla yhdessä luettavaksi tarkoitetulla tekstillä on silti oma paikkansa. Silloinkin huolellinen perehtyminen auttaa välittämään sanoman ymmärrettävästi ja lämpimästi.</p>

Tiedosto:Yksiääninen liturgia.pdf

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 10:58:27 GMT

Yhteenveto

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 10.58
Rivi 2:		Rivi 2:
	Viktor Hentusen teosta vuodelta 1960 modernisoinut ja osittain sovittanut Jarmo Huttu 2018		Viktor Hentusen teosta vuodelta 1960 modernisoinut ja osittain sovittanut Jarmo Huttu 2018

	[[~~Luokka_Liturgiset~~ tekstit]]		[[Luokka:Liturgiset tekstit]]
	[[Luokka:Juhlien nuotit]]		[[Luokka:Juhlien nuotit]]
	[[Luokka:Juhlat]]		[[Luokka:Juhlat]]

Tiedosto:Yksiääninen liturgia.pdf

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 10:57:57 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Yksiääninen liturgia.pdf Viktor Hentusen teosta vuodelta 1960 modernisoinut ja osittain sovittanut Jarmo Huttu 2018 Luokka_Liturgiset tekstit Luokka:Juhlien nuotit Luokka:Juhlat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Viktor Hentusen teosta vuodelta 1960 modernisoinut ja osittain sovittanut Jarmo Huttu 2018

[[Luokka_Liturgiset tekstit]]
[[Luokka:Juhlien nuotit]]
[[Luokka:Juhlat]]

Tiedosto:45. Yksiääninen liturgia v2.pdf

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 10:50:12 GMT

Hannu siirsi sivun Tiedosto:45. Yksiääninen liturgia v2.pdf uudelle nimelle Tiedosto:45. Yksiääninen liturgia vanha.pdf

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 10.50
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	(V2) Liturgia yksiäänisenä. Nuotittanut Jarmo Huttu.		(V2) Liturgia yksiäänisenä. Nuotittanut Jarmo Huttu.
			Vanha versio (tekstsissä mm. Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa ...).

	[[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Juhlien nuotit]][[Luokka:Juhlat]]		[[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Juhlien nuotit]][[Luokka:Juhlat]]

Tiedosto:Minea 08-10.pdf

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 06:15:14 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 06.15
Rivi 2:		Rivi 2:
	Minea 8.10.		Minea 8.10.

	[[Luokka:~~Liturgiset~~ ~~tekstit~~]]		[[Luokka:Minea - lokakuu]]

Minea 8.10.

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 06:10:55 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 06.10
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Minea]] 8.10. [[Media:Minea_08-10.pdf\|PDF]]
	[[Minea]] 8.10. ei ole [[Ortodoksi.net]]-sivustolla, koska sitä ei joko ole tai sitä emme ole saaneet käsiimme. Jos sinulla on kyseinen minea ota yhteyttä meihin [[Palaute]]-lomakkeen kautta.

	Ortodoksi.net ~~ylläpito~~		Julkaistu Ortodoksi.net-sivustolla 2026

	[[Luokka:Minea - lokakuu]]		[[Luokka:Minea - lokakuu]]


			[[Luokka:Minea]]

Tiedosto:Minea 08-10.pdf

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 06:07:59 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Minea 08-10.pdf Minea 8.10. Luokka:Liturgiset tekstit

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Minea 8.10.

[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Minea 8.10.

Hannu — Sat, 10 Oct 2026 05:50:38 GMT

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2026 kello 05.50
Rivi 3:		Rivi 3:
	Ortodoksi.net ylläpito		Ortodoksi.net ylläpito

	[[Luokka:Minea - ~~syyskuu~~]]		[[Luokka:Minea - lokakuu]]

Hyvä opetuspuhe

Hannu — Fri, 09 Oct 2026 09:29:17 GMT

Ak: Uusi sivu: <h1>Hyvä opetuspuhe tuo evankeliumin lähelle ihmistä</h1> Opetuspuhe merkitsee kuulijalle usein enemmän kuin puhuja tietääkään. Kirkkoon tullaan monenlaisten elämäntilanteiden keskeltä: joku kaipaa lohdutusta, toinen ymmärrystä, kolmas rohkaisua tehdä vaikea mutta oikea ratkaisu. Siksi toive ymmärrettävästä ja elämää koskettavasta opetuspuheesta on kohtuullinen. Parhaimmillaan opetuspuhe antaa jotakin sellaista, joka kulkee mukana vielä kirkosta läh...

Uusi sivu

<h1>Hyvä opetuspuhe tuo evankeliumin lähelle ihmistä</h1>

Opetuspuhe merkitsee kuulijalle usein enemmän kuin puhuja tietääkään. Kirkkoon tullaan monenlaisten elämäntilanteiden keskeltä: joku kaipaa lohdutusta, toinen ymmärrystä, kolmas rohkaisua tehdä vaikea mutta oikea ratkaisu. Siksi toive ymmärrettävästä ja elämää koskettavasta opetuspuheesta on kohtuullinen. Parhaimmillaan opetuspuhe antaa jotakin sellaista, joka kulkee mukana vielä kirkosta lähdettäessä.

Opetuspuhe herättää ajatuksia ja keskustelua niin kirkkokahveilla kuin julkisilla somepalstoillakin. Sekin kertoo sen merkityksestä: kuultu sana koskettaa, jää mieleen ja synnyttää kysymyksiä. Siksi on arvokasta pohtia yhdessä, mikä auttaa evankeliumin sanomaa avautumaan ja kantamaan tavallisessa elämässä.

<h2>Valmistautuminen kantaa opetuspuhetta</h2>

Opettaminen on tärkeä osa papin ja piispan tehtävää. Huolellinen valmistautuminen auttaa löytämään opetuspuheelle selkeän ajatuksen ja avaamaan sen yhteyden kuultuun evankeliumiin. Työ ei aina näy kuulijalle: lyhyenkin puheen takana voi olla paljon lukemista, rukousta ja pohdintaa.

Saarnaajalle on hyvä antaa myös tilaa käyttää itselleen sopivaa työskentelytapaa. Hyvän puheen ei tarvitse syntyä ilman kirjoitettua tekstiä. Paperi voi olla huolellisen valmistautumisen merkki. Se auttaa jäsentämään ajatuksia, pitämään puheen kohtuullisen mittaisena ja ilmaisemaan vaikeankin asian täsmällisesti. Vapaasti puhuminenkaan ei itsessään takaa syvyyttä.

Ratkaisevaa on, onko puhuja ymmärtänyt ja omaksunut sanottavansa. Kirjoitettukin opetuspuhe voi olla lämmin ja luonteva, kun se on laadittu kuultavaksi ja puhuja on harjoitellut sen. Yksittäinen takeltelu tai yllättävä tilanne ei vielä kerro ihmisen opetustyön kokonaisuudesta. Kuulija näkee valmistelusta vain pienen osan, joten arvioissa tarvitaan myös ymmärtävää mieltä.

<h2>Kirkon yhteinen usko ja saarnaajan oma ääni</h2>

Kuulija kaipaa opetuspuheen sanoihin eletyn elämän tuntua. Puhujan oma hengellinen pohdinta ja ihmisten arjen tunteminen voivat tuoda opetukseen läheisyyttä. Saarnaajan ei silti tarvitse kertoa yksityisistä kokemuksistaan tai löytää joka sunnuntai jotakin ennenkuulumatonta.

Ortodoksinen opetuspuhe ammentaa Raamatusta ja kirkon elävästä perinteestä. Evankeliumi on opetuspuheen lähtökohta, jonka äärellä myös saarnaaja itse on oppilaana. Kirkkoisien opetukset ja muiden teologien työ voivat syventää puhetta. Niiden merkitys avautuu kuulijalle, kun saarnaaja yhdistää ne ymmärrettävästi tähän hetkeen.

Opetuspuhe kannattaa lähtökohtaisesti aina laatia itse ja omaan suuhun sopivaksi. Muiden ajatuksista ja yhteisestä valmistelusta voi saada paljon, mutta niiden työstäminen omiksi sanoiksi auttaa myös ymmärtämään sanottavan syvemmin. Kun tekstin lukee valmistellessa ääneen, huomaa usein, mitkä ilmaukset tuntuvat luontevilta ja mitkä kaipaavat selkeyttämistä. Näin puheessa voivat kuulua sekä kirkon yhteinen usko että saarnaajan oma ääni.

Yhteisellä paimenkirjeellä tai muulla yhdessä luettavaksi tarkoitetulla tekstillä on silti oma paikkansa. Silloinkin huolellinen perehtyminen auttaa välittämään sanoman ymmärrettävästi ja lämpimästi.

<h2>Entä jos tekoäly kirjoittaakin hyvän opetuspuheen?</h2>

Tähän väliin sopii pieni ”kerettiläinen ajatus”: entä jos papit alkavat teettää opetuspuheitaan tekoälyllä – ja niistä tuleekin hyviä? Selkeitä, lämpimiä, sopivan mittaisia ja kuulijoita puhuttelevia. Hups! Ajatus saattaa hymyilyttää, mutta se myös haastaa pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme hyvällä opetuspuheella.

Jos kuulija saa tällaisesta puheesta lohtua tai oivalluksen, hänen kokemustaan ei tarvitse vähätellä. Samalla saarnaajalle jää kysymys: olenko itse kulkenut näiden ajatusten läpi, ymmärränkö ne ja voinko seistä niiden takana? Sujuva teksti ei vielä takaa teologista luotettavuutta, eikä tekoäly tunne seurakuntalaisia tai kanna paimenen vastuuta. Sen ehdottamat raamatuntulkinnat, lainaukset ja väitteet on tarkistettava.

Ehkä ajatus siis täsmentää myös kehotusta tehdä opetuspuhe itse. Tekoäly voi auttaa jäsentämään ajatuksia, selkeyttämään kieltä tai huomaamaan toistoa. Silti opetuspuheen hengellistä ja ajatuksellista valmistelua ei kannata luovuttaa sille. Oman opetuspuheen tekeminen tarkoittaa myös sitä, että puhuja antaa tekstin kysymysten koskettaa itseään ennen kuin tarjoaa niitä muille. Hyvä apuväline voi tukea tätä työtä. Vastuu sanomasta ja yhteys kuulijoihin jäävät ihmiselle.

<h2>Selkeys on kuulijan huomioon ottamista</h2>

Selvästi rajattu aihe auttaa sekä saarnaajaa että kuulijaa. Yhteen opetuspuheeseen ei tarvitse mahduttaa kaikkea. Yksi selkeä pääajatus, huolellisesti avattu raamatunkohta ja yhteys tavalliseen elämään voivat kantaa pitkälle. Lyhyys ei yksin ole ansio, mutta tarpeeton pituus voi peittää hyvänkin sanoman.

Myös puhetavalla on väliä. Rauhallinen eteneminen, kuuluvat sanat, sopivat tauot ja ymmärrettävät lauseet auttavat kuuntelemaan. Kuuluvuuteen vaikuttavat lisäksi kirkon akustiikka ja äänentoisto. Näistä huolehtiminen on tärkeää etenkin silloin, kun joukossa on huonokuuloisia tai suomea vasta opettelevia.

Kaikkien saarnaajien ei tarvitse olla ulospäinsuuntautuneita tai näyttäviä esiintyjiä. Hiljainen ja harkitseva puhuja voi koskettaa syvästi. Aitoutta ei voi mitata äänen voimakkuudella eikä hengellistä vakuuttavuutta esiintymisen varmuudella. Puhetaitoa voi kuitenkin harjoitella omalle persoonalle luontevalla tavalla.

<h2>Perinne voi puhua tämän päivän elämästä</h2>

Kuulijoiden tarpeet ja mieltymykset eroavat, eikä sama puhetapa tavoita kaikkia samalla tavalla. Joku tarvitsee sanoja maailman levottomuuteen, toinen kaipaa juhlan sanoman äärellä lepoa uutisvirrasta.

Näiden odotusten välille voi rakentaa yhteyttä. Kristuksen ylösnousemuksesta puhuminen avaa toivoa myös kuolemanpelon ja menetyksen keskellä. Lähimmäisenrakkaus saa käytännöllisen sisällön siinä, miten kohtelemme yksinäistä, eri mieltä olevaa tai apua tarvitsevaa ihmistä. Rauhasta puhuminen puolestaan kutsuu tutkimaan myös omia tekojamme.

Opetuspuhe saa haastaa kuulijaa. Sen ei tarvitse olla aina miellyttävä tai vahvistaa valmiita käsityksiä. Hyvä haaste jättää kuitenkin tilaa toivolle ja muutokselle. Lempeästi ja rehellisesti lausuttu sana voi auttaa ihmistä näkemään myös sen, mitä omassa elämässä olisi tarpeen muuttaa.

<h2>Kuuntelemalla opimme toisiltamme</h2>

Ortodoksisessa liturgiassa opetuspuhe kuuluu rukouksen, Raamatun lukemisen ja ehtoollisen muodostamaan kokonaisuuteen. Ehtoollisen keskeisyys ei vähennä opetuksen arvoa. Samalla jumalanpalveluksen koko merkitys on laajempi kuin se, miten onnistuneeksi yksittäinen puhe koetaan.

Opetuspuheesta keskusteleminen voi lähentää seurakuntalaista ja saarnaajaa. Ystävällinen ja konkreettinen palaute auttaa: mikä ajatus avautui, mikä sana jäi vieraaksi, missä kohdassa puhetta oli vaikea seurata? Myös onnistumisesta kannattaa kertoa. Saarnaajan on hyödyllistä tietää, mikä todella auttoi kuulijaa. Vastaavasti kuulija voi antaa aikaa ajatukselle, joka ei heti avaudu. Kaikki merkityksellinen ei aina tunnu ensi kuulemalta läheiseltä.

Seurakunnissa ja hiippakunnissa voisi varata tilaa saarnojen yhteiselle valmistelulle, puhetaidon harjoittelulle ja luottamukselliselle palautteelle. Valmistautumiseen tarvittava aika on myös yhteinen työn järjestämisen kysymys. Opetuksen valmistelu kuuluu siihen työhön, jota varten pappi on seurakunnan palveluksessa. Lukeminen, teologinen pohdinta ja opetuspuheen kirjoittaminen ovat seurakunnan hyväksi tehtävää työtä silloinkin, kun ne eivät näy kalenterissa tapaamisina tai toimituksina. Siksi niille on tärkeää turvata tilaa työn suunnittelussa ja tehtävien jakamisessa. Saarnaajan oma vastuu ja seurakunnan antama tuki täydentävät tässä toisiaan.

Myönteinen kokemus oman seurakunnan opetuksesta muistuttaa, kuinka paljon hyvää opetuspuheiden kautta jo välittyy. Erilaiset puhujat tavoittavat erilaisia kuulijoita, ja sama puhe voi avautua ihmisille eri tavoin. Tätäkin moninaisuutta voi arvostaa. Kohtuullinen toive on, että opetuspuheesta jäisi mukaan jotakin, jonka varassa voi elää: ymmärrystä evankeliumista, rohkeutta rakastaa lähimmäistä ja luottamusta siihen, ettei ihminen ole vaikeuksiensa keskellä yksin.

'''Ortodoksi.net''' 
9.10.2026 
 
(''Tämä artikkeli on pelkästään Ortodoksi.netin toimittamaa ja ylläpidon omaa ajattelua eikä teksti perustu mihinkään konkreettiseen tapahtumaan.'')

[[Luokka:Artikkelit]]

Etusivu

Hannu — Thu, 08 Oct 2026 14:52:45 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 8. lokakuuta 2026 kello 14.52
Rivi 8:		Rivi 8:
	* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[Golgatan risti]]''' - mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? - (8.10.2026)
	** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)		** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
	** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)		** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)

Golgatan risti

Hannu — Thu, 08 Oct 2026 14:46:32 GMT

Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat?

← Vanhempi versio		Versio 8. lokakuuta 2026 kello 14.46
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? ==		== Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? ==
	[[Kuva:Golgatan risti.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Golgatan ~~risti~~<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]		[[Kuva:Golgatan risti.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Golgatan ristin kirjoitukset ja symbolit kertovat Kristuksen kärsimyksestä, ristinkuolemasta ja voitosta kuoleman yli. Kuvassa esitellään erityisesti slaavilaiseen ortodoksiseen perinteeseen kuuluvia merkintöjä. Ristin juurella oleva pääkallo kuvaa perimätiedon mukaan Aadamia, ensimmäistä ihmistä.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
	Ortodoksisessa kirkossa risti on paljon enemmän kuin kristinuskon tunnus. Se on pelastuksen, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman voittamisen merkki. Erityisesti niin sanottu '''Golgatan risti''' sisältää runsaasti symboleja ja kirjoituksia, joiden merkitys ei välttämättä avaudu nykyajan katsojalle ilman selityksiä. Ristin ympärillä näkyvät kirjaimet, keihäs, ruokokeppi ja pääkallo eivät ole sattumanvaraisia koristeita. Ne muodostavat kokonaisen kertomuksen Kristuksen ristinkuolemasta ja sen merkityksestä ihmiskunnalle.<br>		Ortodoksisessa kirkossa risti on paljon enemmän kuin kristinuskon tunnus. Se on pelastuksen, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman voittamisen merkki. Erityisesti niin sanottu '''Golgatan risti''' sisältää runsaasti symboleja ja kirjoituksia, joiden merkitys ei välttämättä avaudu nykyajan katsojalle ilman selityksiä. Ristin ympärillä näkyvät kirjaimet, keihäs, ruokokeppi ja pääkallo eivät ole sattumanvaraisia koristeita. Ne muodostavat kokonaisen kertomuksen Kristuksen ristinkuolemasta ja sen merkityksestä ihmiskunnalle.<br>
	<br>		<br>
Rivi 43:		Rivi 43:
	<center>''Jeesus Kristus voittaa.''</center>		<center>''Jeesus Kristus voittaa.''</center>

	?=== Mistä voitosta on kysymys? ===		=== Mistä voitosta on kysymys? ===

	Kristuksen voitto ei tarkoita sotilaallista menestystä eikä toisten ihmisten alistamista. Se tarkoittaa voittoa synnistä, kuolemasta ja pahuuden vallasta.<br>		Kristuksen voitto ei tarkoita sotilaallista menestystä eikä toisten ihmisten alistamista. Se tarkoittaa voittoa synnistä, kuolemasta ja pahuuden vallasta.<br>
Rivi 172:		Rivi 172:
	Ortodoksisen pääsiäisen riemullinen sanoma tiivistää kaiken tämän muutamaan tuttuun sanaan:<br>		Ortodoksisen pääsiäisen riemullinen sanoma tiivistää kaiken tämän muutamaan tuttuun sanaan:<br>
	<br>		<br>
	<center>''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''</center>		<center>''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''</center><br>
			<br>
		⚫	'''Ortodoksi.net'''<br>
		⚫	8.10.2026

			[[Luokka:Artikkelit]]
	Kuvateksti:

	Golgatan ristin kirjoitukset ja symbolit kertovat Kristuksen kärsimyksestä, ristinkuolemasta ja voitosta kuoleman yli. Kuvassa esitellään erityisesti slaavilaiseen ortodoksiseen perinteeseen kuuluvia merkintöjä. Ristin juurella oleva pääkallo kuvaa perimätiedon mukaan Aadamia, ensimmäistä ihmistä.

⚫	Ortodoksi.net
⚫	8.10.2026

Golgatan risti

Hannu — Thu, 08 Oct 2026 14:40:16 GMT

Ak: Uusi sivu: == Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? == thumb|500 px|center|<center>Golgatan risti (kuva: Ortodoksi.net)</center> Ortodoksisessa kirkossa risti on paljon enemmän kuin kristinuskon tunnus. Se on pelastuksen, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman voittamisen merkki. Erityisesti niin sanottu '''Golgatan risti''' sisältää runsaasti symboleja ja kirjoituksia, joiden merkitys ei välttämättä avaudu nykyaj...

Uusi sivu

== Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? ==
[[Kuva:Golgatan risti.png|thumb|500 px|center|<center>Golgatan risti (kuva: Ortodoksi.net)</center>]]
Ortodoksisessa kirkossa risti on paljon enemmän kuin kristinuskon tunnus. Se on pelastuksen, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman voittamisen merkki. Erityisesti niin sanottu '''Golgatan risti''' sisältää runsaasti symboleja ja kirjoituksia, joiden merkitys ei välttämättä avaudu nykyajan katsojalle ilman selityksiä. Ristin ympärillä näkyvät kirjaimet, keihäs, ruokokeppi ja pääkallo eivät ole sattumanvaraisia koristeita. Ne muodostavat kokonaisen kertomuksen Kristuksen ristinkuolemasta ja sen merkityksestä ihmiskunnalle. 
 
Golgatan risti on samalla eräänlainen kuvallinen uskontunnustus. Siinä kohtaavat Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumat, ihmisen lankeemus, Kristuksen kärsimys sekä lupaus ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta elämästä. 
 
Oheisessa kuvassa esitellään erityisesti slaavilaisessa ortodoksisessa perinteessä käytetyn Golgatan ristin merkintöjä. Kaikkia samoja kirjaimia tai yksityiskohtia ei esiinny jokaisessa ortodoksisessa ristissä, mutta niiden välittämä hengellinen sanoma on yhteinen.

=== Miksi ristiä kutsutaan Golgatan ristiksi? ===

Golgata on paikka, jossa Jeesus Kristus ristiinnaulittiin. Nimi tulee arameankielisestä sanasta, joka tarkoittaa pääkalloa. Evankeliumeissa paikka tunnetaan myös nimellä Pääkallonpaikka. 
 
Golgatan ristin tunnistaa tavallisesti siitä, että ristin alapuolelle on kuvattu pieni kumpu tai kallio, jonka sisällä tai edessä näkyy pääkallo ja joskus myös ristikkäiset luut. Ristin molemmin puolin voidaan kuvata Kristuksen kärsimykseen liittyvät keihäs ja ruokokeppi. 
 
Tällainen risti esiintyy ortodoksisessa kirkkotaiteessa, ikoneissa, kirkkotekstiileissä ja liturgisissa esineissä. Erityisen tuttu se on esimerkiksi munkkien ja nunnien suuren skeeman vaatetukseen liittyvistä ristikuvioista. 
 
Ristin yksityiskohdat eivät ole vain muistutus historiallisesta tapahtumasta. Ne kertovat myös siitä, miten kirkko ymmärtää Kristuksen ristinkuoleman osana Jumalan pelastussuunnitelmaa.

=== Ristin yläosassa julistetaan, kuka ristillä kärsi ===

Golgatan ristin ylimpien kirjoitusten tehtävänä on kertoa, kuka ristille naulittiin ja mikä hänen todellinen asemansa on. 
 
Evankeliumin mukaan Pontius Pilatus määräsi Jeesuksen ristin yläpuolelle kirjoituksen: 
 
<center>''”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.”'' (Joh. 19:19)</center>
 
Kirjoitus oli tarkoitettu ilmoittamaan ristiinnaulitun syyllisyys. Kristillisen uskon näkökulmasta se sai kuitenkin aivan toisenlaisen merkityksen. Ristillä riippuva Jeesus oli todella kuningas, mutta hänen kuninkuutensa ei perustunut maalliseen valtaan. 
 
Ristin ylimmän poikkipuun ympärillä näkyvät usein kirjaimet IC XC. Ne ovat kreikankielisen nimen Ιησούς Χριστός, Jeesus Kristus, perinteinen lyhennys. Samat kirjaimet esiintyvät lukemattomissa ortodoksisissa ikoneissa. 
 
Slaavilaisessa ristiperinteessä käytetään myös kirjoitusta Царь Славы, joka tarkoittaa Kunnian kuningasta. Kirjoitus viittaa Kristuksen jumalalliseen kuninkuuteen. Ristiinnaulittu ei ole vain kärsivä ihminen, vaan ihmiseksi tullut Jumalan Poika. 
 
Toinen ristin yhteydessä esiintyvä kirjoitus on Сын Божий, Jumalan Poika. Se ilmaisee kirkon uskon siihen, että Jeesus Kristus on sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala. 
 
Näin jo ristin yläosan kirjoitukset muuttavat katsojan näkökulmaa. Ristillä ei nähdä ainoastaan teloitettua ihmistä, vaan maailman Vapahtaja.

=== IC XC NIKA – Kristus voittaa ===

Yksi ortodoksisen ristiperinteen tunnetuimmista kirjoituksista on IC XC NIKA. 
 
Kirjaimet IC XC tarkoittavat Jeesusta Kristusta, ja kreikankielinen sana NIKA merkitsee voittamista. Yhdessä kirjoitus voidaan suomentaa: 
 
<center>''Jeesus Kristus voittaa.''</center>

?=== Mistä voitosta on kysymys? ===

Kristuksen voitto ei tarkoita sotilaallista menestystä eikä toisten ihmisten alistamista. Se tarkoittaa voittoa synnistä, kuolemasta ja pahuuden vallasta. 
 
Kristillisen uskon suuri paradoksi on siinä, että voitto saavutetaan kärsimyksen ja kuoleman kautta. Ulkonaisesti Golgatalla näyttää tapahtuvan täydellinen tappio. Jeesus vangitaan, tuomitaan, häpäistään ja teloitetaan. Hänen seuraajansa joutuvat pelon ja epätoivon valtaan. 
 
Ylösnousemus kuitenkin osoittaa, ettei kuolema saanut viimeistä sanaa. 
 
Ortodoksisessa teologiassa ristiä ja ylösnousemusta ei voi erottaa toisistaan. Risti on voiton merkki juuri siksi, että Kristuksen kuolema johtaa ylösnousemukseen. 
 
Tämä ajatus kuuluu myös pääsiäisen keskeiseen sanomaan: Kristus voittaa kuoleman kuolemalla.

=== Keihäs ja ruokokeppi muistuttavat kärsimyksestä ===

Golgatan ristin molemmille puolille kuvataan usein kaksi pitkää esinettä. Toinen on keihäs ja toinen ruokokeppi, jonka päässä on sieni. 
 
Keihäs viittaa tapahtumaan, josta kerrotaan Johanneksen evankeliumissa. Kun Jeesus oli jo kuollut, yksi sotilaista lävisti hänen kylkensä keihäällä. Haavasta vuoti verta ja vettä (Joh. 19:34). 
 
Kirkon perinteessä tapahtumaan liittyy myös hengellinen tulkinta. Kristuksen kyljestä vuotava veri ja vesi on ymmärretty muun muassa ehtoollisen ja kasteen vertauskuviksi. 
 
Ruokokeppi puolestaan liittyy Kristuksen janoon ristillä. Evankeliumien mukaan Jeesukselle tarjottiin hapanviiniä sienellä, joka oli kiinnitetty kepin päähän. 
 
Slaavilaisissa risteissä keihääseen viittaa tavallisesti kirjain К ja ruokokeppiin kirjain Т. 
 
Näiden esineiden tarkoituksena ei ole vain kuvata ristiinnaulitsemisen välineitä. Ne muistuttavat, että Kristuksen kärsimys oli todellista. Hän ei ainoastaan näyttänyt kärsivän, vaan koki ihmiselle kuuluvan kivun, janon ja kuoleman. 
 
Samalla ne palauttavat mieleen Kristuksen vapaaehtoisen uhrautumisen ihmiskunnan puolesta.

=== Miksi ristin juurella on pääkallo? ===

Monelle Golgatan ristin erikoisin yksityiskohta on sen alapuolella oleva pääkallo. 
 
Miksi kristillisen pelastuksen tunnukseen on kuvattu ihmisen pääkallo? 
 
Ortodoksisen perimätiedon mukaan pääkallo kuvaa Aadamia, ensimmäistä ihmistä. Kirkollisessa perinteessä kerrotaan, että Aadam olisi haudattu Golgatalle, samalle paikalle, jossa Kristus myöhemmin ristiinnaulittiin. 
 
Tätä ei pidä ymmärtää historiallisesti todistettuna tietona. Raamattu ei kerro Aadamin haudan sijaintia. Kyseessä on vanha kristillinen perimätieto, jonka merkitys on ennen kaikkea teologinen ja vertauskuvallinen. 
 
Pääkallon kautta yhdistyvät kaksi Raamatun suurta kertomusta: ihmisen lankeemus ja Kristuksen suorittama pelastustyö. 
 
Ensimmäinen Aadam edustaa ihmiskuntaa, joka joutui synnin ja kuoleman alaisuuteen. Kristus puolestaan on uusi Aadam, jonka kautta ihmiselle avautuu mahdollisuus uuteen elämään. 
 
Apostoli Paavali kirjoittaa: 
''”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.”'' (1. Kor. 15:22) 
 
Joissakin Golgatan ristin kuvauksissa Kristuksen veri vuotaa symbolisesti Aadamin pääkallon päälle. Tämä ilmaisee, että Kristuksen pelastustyö ulottuu koko ihmiskuntaan, sen ensimmäisestä ihmisestä alkaen. 
 
Pääkallo ei siis ole pelottelun väline eikä kuoleman ihannointia. Päinvastoin se kertoo siitä, että kuoleman valta on murrettu.

=== Golgata ja paratiisin avautuminen ===

Ristin alaosassa esiintyy usein useita kirjaimia, joiden merkitystä on vaikea tunnistaa ilman kirkkoslaavin tuntemusta. 
 
Kirjaimet М. Л. viittaavat sanoihin Место Лобное, Pääkallonpaikka. Ne tarkoittavat Golgataa. 
 
Kirjain Г viittaa Golgataan ja kirjain А Aadamiin. Näin ristin alaosassa yhdistyvät Kristuksen ristiinnaulitsemisen paikka ja ensimmäisen ihmisen muisto. 
 
Erityisen kiinnostava on lyhenne Р. Б., joka tulee kirkkoslaavinkielisistä sanoista Рай Бысть. Sen merkitys voidaan ilmaista suomeksi sanoilla paratiisi tuli jälleen mahdolliseksi tai paratiisi avautui. 
 
Kirjoitus liittyy ortodoksiseen käsitykseen Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen merkityksestä. 
 
Ensimmäisen ihmisen lankeemuksen seurauksena ihminen menetti alkuperäisen yhteytensä Jumalaan. Kristuksen kautta tämä yhteys voidaan palauttaa. 
 
Ajatus paratiisin avautumisesta liittyy myös ristillä tapahtuneeseen keskusteluun Jeesuksen ja hänen vierellään ristiinnaulitun katuvan ryövärin välillä. 
 
Ryöväri pyysi Jeesusta muistamaan häntä valtakunnassaan. Jeesus vastasi: 
 
<center>''”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”'' (Luuk. 23:43)</center>
 
Ortodoksisessa jumalanpalvelusperinteessä katuva ryöväri on tärkeä esimerkki katumuksesta, uskosta ja Jumalan armosta. 
 
Hän ei voinut enää korjata menneisyyttään eikä tehdä suuria tekoja. Hän saattoi vain tunnustaa oman syyllisyytensä ja kääntyä Kristuksen puoleen. 
 
Juuri hänelle Kristus lupasi paratiisin. 
 
Tämä kertoo jotakin olennaista ortodoksisesta pelastuskäsityksestä: Jumalan armo ei ole ihmisen ansaitsema palkinto, vaan lahja, jonka ihminen voi ottaa vastaan.

=== Risti yhdistää Aadamin ja Kristuksen ===

Golgatan ristin syvin teologinen sanoma liittyy ensimmäisen ja uuden Aadamin väliseen yhteyteen. 
 
Ortodoksisessa kirkossa Kristusta kutsutaan uudeksi Aadamiksi. Siinä missä ensimmäisen Aadamin tottelemattomuus johti ihmiskunnan eroon Jumalasta, Kristuksen kuuliaisuus Isän tahdolle avasi tien sovintoon. 
 
Tämä ei tarkoita vain yksittäisten syntien anteeksiantamista. Kristuksen pelastustyö koskee koko ihmisluontoa. 
 
Jumalan Poika tuli ihmiseksi, eli ihmisen elämän, kärsi ja kuoli. Ylösnousemuksellaan hän voitti kuoleman ja avasi ihmiselle mahdollisuuden osallistua jumalalliseen elämään. 
 
Ortodoksisessa teologiassa tätä pelastuksen päämäärää kuvataan myös käsitteellä jumalallistuminen, kreikaksi theosis. Se tarkoittaa ihmisen kasvamista Jumalan yhteyteen hänen armonsa kautta, ei ihmisen muuttumista Jumalaksi olemukseltaan. 
 
Golgatan ristin pääkallo muistuttaa siitä, mistä ihminen on lähtöisin ja millainen hänen kuolevainen osansa on. Sen yläpuolella kohoava risti puolestaan kertoo, ettei kuolevaisuus ole ihmisen lopullinen kohtalo. 
 
Kristuksessa ihmiselle on avautunut tie elämään.

=== Miksi Golgatan ristissä on niin paljon kirjoituksia? ===

Nykyajan katsojasta ristin monet kirjaimet ja lyhenteet saattavat näyttää lähes salakirjoitukselta. Niillä on kuitenkin ollut tärkeä opetuksellinen tehtävä. 
 
Aikaisempina vuosisatoina kaikki ihmiset eivät osanneet lukea, eikä Raamattua ollut jokaisen saatavilla. Kirkollinen kuvataide, ikonit ja symbolit välittivät kristillisen uskon keskeisiä sisältöjä myös niille, jotka eivät tunteneet kirjoitettuja tekstejä. 
 
Golgatan risti on tässä mielessä tiivistetty esitys pelastushistoriasta. 
 
Sen kirjoitukset kertovat, kuka Kristus on. Keihäs ja ruokokeppi muistuttavat hänen kärsimyksestään. Pääkallo viittaa ihmiskunnan lankeemukseen ja kuolevaisuuteen. Golgatan nimi palauttaa mieleen historiallisen ristiinnaulitsemisen paikan. 
 
Kaiken keskellä kohoaa risti, jonka sanoma on voitto kuolemasta. 
 
Kirjoitusten ymmärtäminen auttaa näkemään, ettei kyse ole irrallisista merkeistä. Ne muodostavat harkitun kokonaisuuden, jossa jokainen yksityiskohta täydentää toisia. 
 
On kuitenkin muistettava, että eri aikakausien ja paikallisten perinteiden risteissä on eroja. Erityisesti kreikkalainen, venäläinen ja muu slaavilainen ristiperinne käyttävät osittain erilaisia kirjoituksia ja kuvallisia ratkaisuja. Kaikkien kirjainten tulkinnat eivät myöskään ole kaikkialla täysin yhdenmukaisia.

=== Risti ei kerro vain kuolemasta vaan elämästä ===

Golgatan ristin äärellä voi lopulta esittää yksinkertaisen kysymyksen: miksi kristityt kunnioittavat välinettä, jolla heidän Vapahtajansa surmattiin? 
 
Vastaus löytyy siitä, mitä risti merkitsee Kristuksen ylösnousemuksen valossa. 
 
Ilman ylösnousemusta risti olisi vain yksi antiikin maailman julmista teloitusvälineistä. Kristuksen ylösnousemuksen kautta siitä tuli kuitenkin pelastuksen, toivon ja uuden elämän merkki. 
 
Ortodoksisessa kirkossa ristiä kunnioitetaan juuri tästä syystä. Ristin edessä kumartaminen ei ole kärsimyksen tai kuoleman palvomista, vaan Kristuksen pelastustyön kunnioittamista. 
 
Golgatan risti muistuttaa myös siitä, ettei kristillinen usko lupaa ihmiselle kärsimyksetöntä elämää. Kristus itse kulki kärsimyksen ja kuoleman kautta. Hänen ylösnousemuksensa antaa kuitenkin toivon siitä, ettei kärsimys eikä kuolema ole kaiken loppu. 
 
Tämä sanoma on yhtä ajankohtainen nyt kuin vuosisatoja sitten. 
 
Kun ihminen katsoo Golgatan ristiä, hän näkee siinä oman kuolevaisuutensa, mutta samalla lupauksen elämästä. Hän näkee kärsimyksen merkit, mutta myös voiton julistuksen. 
 
Ristin juurella on Aadamin pääkallo, mutta ristin yläpuolella julistetaan Kristuksen kuninkuutta. Niiden väliin mahtuu koko ihmiskunnan pelastuksen kertomus. 
 
Ortodoksisen pääsiäisen riemullinen sanoma tiivistää kaiken tämän muutamaan tuttuun sanaan: 
 
<center>''Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.''</center>

Kuvateksti:

Golgatan ristin kirjoitukset ja symbolit kertovat Kristuksen kärsimyksestä, ristinkuolemasta ja voitosta kuoleman yli. Kuvassa esitellään erityisesti slaavilaiseen ortodoksiseen perinteeseen kuuluvia merkintöjä. Ristin juurella oleva pääkallo kuvaa perimätiedon mukaan Aadamia, ensimmäistä ihmistä.

Ortodoksi.net
8.10.2026

Tiedosto:Golgatan risti.png

Hannu — Thu, 08 Oct 2026 14:39:37 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Golgatan risti.png Golgatan risti (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Golgatan risti
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

Tekoäly uskonnontunnilla

Hannu — Wed, 07 Oct 2026 15:12:34 GMT

Tarkistaminen on osa oppimista

← Vanhempi versio		Versio 7. lokakuuta 2026 kello 15.12
Rivi 25:		Rivi 25:
	=== Tarkistaminen on osa oppimista ===		=== Tarkistaminen on osa oppimista ===

	Opettaja voisi näyttää oppilaille, kuinka tekoälyn vastausta tutkitaan. Mikä siinä on oikein, mikä kaipaa täsmennystä ja tukeeko mainittu lähde todella väitettä? Esimerkiksi liturgiaa koskevaa vastausta voisi verrata luotettavaan suomalaiseen ortodoksiseen aineistoon. Tällöin tekoälyn käyttäminen olisi samalla käsitteiden oppimista ja ''lähdekritiikin harjoittelua''.<br>		Opettaja voisi näyttää oppilaille, kuinka tekoälyn vastausta tutkitaan. Mikä siinä on oikein, mikä kaipaa täsmennystä ja tukeeko mainittu lähde todella väitettä? Esimerkiksi liturgiaa koskevaa vastausta voisi verrata luotettavaan suomalaiseen ortodoksiseen aineistoon. Tällöin tekoälyn käyttäminen olisi samalla ''käsitteiden oppimista'' ja ''lähdekritiikin harjoittelua''.<br>
	<br>		<br>
	Työskentely edellyttää selviä, tehtäväkohtaisia pelisääntöjä. Oppilaan on tiedettävä, milloin tekoälyä saa käyttää ideointiin tai selitysten etsimiseen ja milloin harjoitellaan itsenäisesti. Myös opettaja voi näyttää esimerkkiä kertomalla, jos hän on käyttänyt tekoälyä tehtävän luonnosteluun ja tarkistanut sen sisällön. Vastuu opetusaineistosta säilyy opettajalla.<br>		Työskentely edellyttää selviä, tehtäväkohtaisia pelisääntöjä. Oppilaan on tiedettävä, milloin tekoälyä saa käyttää ideointiin tai selitysten etsimiseen ja milloin harjoitellaan itsenäisesti. Myös opettaja voi näyttää esimerkkiä kertomalla, jos hän on käyttänyt tekoälyä tehtävän luonnosteluun ja tarkistanut sen sisällön. Vastuu opetusaineistosta säilyy opettajalla.<br>

Tekoäly uskonnontunnilla

Hannu — Wed, 07 Oct 2026 15:11:41 GMT

Ak: Uusi sivu: == Tekoäly uskonnontunnilla – mitä oppilas itse oppi? == Tekoälyn käyttöä koulutehtävissä on vaikea valvoa, varsinkin kotona. Pelkkien kieltojen rinnalle tarvitaan siksi opetusta, joka auttaa oppilasta arvioimaan saamiaan vastauksia ja ottamaan vastuun omasta työstään. Sujuva teksti ei vielä kerro, ymmärtääkö kirjoittaja asian tai ovatko tiedot oikein. Samalla on aiheellista kysyä, millaisia valmiuksia opettaja tarvitsee tämän uuden tehtävän hoitamisee...

Uusi sivu

== Tekoäly uskonnontunnilla – mitä oppilas itse oppi? ==

Tekoälyn käyttöä koulutehtävissä on vaikea valvoa, varsinkin kotona. Pelkkien kieltojen rinnalle tarvitaan siksi opetusta, joka auttaa oppilasta arvioimaan saamiaan vastauksia ja ottamaan vastuun omasta työstään. Sujuva teksti ei vielä kerro, ymmärtääkö kirjoittaja asian tai ovatko tiedot oikein. Samalla on aiheellista kysyä, millaisia valmiuksia opettaja tarvitsee tämän uuden tehtävän hoitamiseen. 
 
Ortodoksi.netin Facebook-sivulla kysyttiin jo 22. syyskuuta 2026: ''Tekoäly uskonnontunnilla – kuka tarkistaa vastaukset?'' Juonto ohjasi perussivujemme artikkeliin '''[[UO ja tekoäly]]''', jossa pohditaan suomalaisen ortodoksisuuden erityispiirteiden tunnistamista ja oppilaan oman ajattelun vahvistamista. Brittiläinen kouluesimerkki tuo keskusteluun käytännöllisen näkökulman: oppilas voi tehdä näkyväksi myös sen, miten hän on käyttänyt tekoälyä.

=== Myös työskentely näkyviin ===

The Timesin 6. lokakuuta julkaisemassa [https://www.thetimes.com/uk/education/article/britains-first-ai-classroom-lfkzv02wl artikkelissa] esitellään Teddington Schoolin toimintatapaa. Oppilaita pyydetään kertomaan tehtävän yhteydessä, miten he käyttivät tekoälyä ja auttoiko se ymmärtämään aihetta vai vaikeuttiko se oppimista. Opettaja voi näin tarkastella lopputuloksen lisäksi oppilaan valintoja ja perusteluja. Tekoälyn käytöstä tulee asia, jota käsitellään avoimesti osana työskentelyä. 
 
Samaa voisi kokeilla suomalaisessa ortodoksisessa uskonnonopetuksessa. Ikonia, kirkkovuotta tai Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsittelevän tehtävän loppuun voisi liittää kysymykset: ''Mihin käytit tekoälyä? Mitkä tiedot tarkistit ja mistä? Mitä korjasit itse ja miksi?'' Oppilaan pitäisi myös osata selittää omin sanoin, ''mitä hänen tekstinsä tarkoittaa''. Näin arvioinnissa saisi tilaa sekin, miten oppilas käsittelee tietoa ja perustelee näkemyksensä. 
 
Pelkkä ilmoitus tekoälyn käytöstä ei silti takaa oppimista. Myös oman työskentelyn kuvauksen voi teettää koneella. Siksi tarvitaan keskustelua, oppitunnilla tehtäviä harjoituksia ja mahdollisuuksia osoittaa ymmärrys muutenkin kuin palauttamalla viimeistelty teksti. Tarkoituksena olisi auttaa oppilasta huomaamaan, milloin tekoäly tukee hänen ajatteluaan ja milloin hän antaa sen ajatella puolestaan.

=== Entä opettajan omat valmiudet? ===

Tässä yhteydessä on paikallaan myös varovainen kysymys: kuinka hyvin uskonnonopettaja itse tuntee tekoälyn toimintaa, ja onko hänellä ollut mahdollisuus kokeilla sitä omassa työssään? Oppilasta on helpompi ohjata, jos opettaja on nähnyt käytännössä sekä tekoälyn hyödyllisiä vastauksia että sen vakuuttavasti esittämiä virheitä. 
 
Jokaisen opettajan ei tarvitse ryhtyä tekoälyn päivittäiseksi käyttäjäksi, eikä tekninen innostus ole hyvän opetuksen mitta. Jonkinasteinen käytännön tuntemus kuitenkin auttaa arvioimaan, millaista apua oppilas voi saada, mitä tehtävän tekeminen häneltä itseltään vaatii ja millaiset ohjeet ovat mielekkäitä. Myös harkittu päätös jättää tekoäly pois tietystä tehtävästä on helpompi perustella, kun välineen mahdollisuudet ja rajat tunnetaan. 
 
Ortodoksisen uskonnon opettajan vahvuutena on oman oppiaineensa asiantuntemus. Hän voi huomata, jos tekoäly sekoittaa paikalliskirkkojen käytäntöjä, käyttää vierasta terminologiaa tai esittää yksittäisen tulkinnan koko kirkon opetuksena. Tämän rinnalle tarvitaan ymmärrystä esimerkiksi siitä, ettei tekoälyn ilmoittama lähde välttämättä ole olemassa eikä sujuva vastaus osoita asian olevan tarkistettu. 
 
Vastuuta osaamisen kehittämisestä ei silti pidä jättää yksin opettajalle. Tarvitaan koulutusta, työaikaa ja mahdollisuuksia vertailla kokemuksia kollegoiden kanssa. Pienessä oppiaineessa yhteisesti kootut esimerkit onnistuneista käyttötavoista ja tavallisista virheistä voisivat olla erityisen hyödyllisiä.

=== Tarkistaminen on osa oppimista ===

Opettaja voisi näyttää oppilaille, kuinka tekoälyn vastausta tutkitaan. Mikä siinä on oikein, mikä kaipaa täsmennystä ja tukeeko mainittu lähde todella väitettä? Esimerkiksi liturgiaa koskevaa vastausta voisi verrata luotettavaan suomalaiseen ortodoksiseen aineistoon. Tällöin tekoälyn käyttäminen olisi samalla käsitteiden oppimista ja ''lähdekritiikin harjoittelua''. 
 
Työskentely edellyttää selviä, tehtäväkohtaisia pelisääntöjä. Oppilaan on tiedettävä, milloin tekoälyä saa käyttää ideointiin tai selitysten etsimiseen ja milloin harjoitellaan itsenäisesti. Myös opettaja voi näyttää esimerkkiä kertomalla, jos hän on käyttänyt tekoälyä tehtävän luonnosteluun ja tarkistanut sen sisällön. Vastuu opetusaineistosta säilyy opettajalla. 
 
Yhden koulun kokemukset eivät vielä osoita oppimistulosten parantuneen, mutta toimintatapa tarjoaa perustellun kokeilun aiheen. Suomalaisessa ortodoksisen opetuksen pilotissa voitaisiin ensin arvioida tekoälyn vastausten luotettavuutta ja myöhemmin tutkia oppilaiden työskentelyä sekä opettajien tarvitsemaa tukea. Ratkaiseva kysymys olisi, mitä oppilas osaa ja ymmärtää sen jälkeen, kun tekoälyn vastaus on suljettu – ja miten opettaja pystyy auttamaan häntä tuon ymmärryksen rakentamisessa. 
<hr>
'''Ortodoksi.net''' 
7.10.2026

=== Lähde ===
* The Times, 6.10.2026: Welcome to Britain’s first AI classroom
* Suomalaista ortodoksista opetusta ja opettajien osaamista koskevat ehdotukset ovat Ortodoksi.netin toimituksellista pohdintaa.

[[Luokka:Artikkelit]]

Ammuttu Kristus

Hannu — Mon, 05 Oct 2026 18:41:23 GMT

Ammuttu Kristus

← Vanhempi versio		Versio 5. lokakuuta 2026 kello 18.41
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Ammuttu Kristus ==		== Ammuttu Kristus ==
	[[Kuva:Ammuttu_kristus_tampere_hap.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Ammuttu_kristus_tampere_hap.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]]
	''Tampereen ortodoksisen kirkon alttariosassa on Kristus-ikoni, jonka nimi pysäyttää: '''Ammuttu Kristus'''. Sen pinnassa näkyvät vauriot kantavat muistoa vuoden 1918 sisällissodasta ja kirkon häpäisemisestä. Ikoni on säilytetty luodin vaurioittamana muistuttamassa tapahtumista, joissa väkivalta ulottui ihmisten ja rakennusten lisäksi myös pyhiin kuviin.''		''Tampereen ortodoksisen kirkon alttariosassa, vasemmanpuoleisella kliirossilla, on Kristus-ikoni, jonka nimi pysäyttää: '''Ammuttu Kristus'''. Sen pinnassa näkyvät vauriot kantavat muistoa vuoden 1918 sisällissodasta ja kirkon häpäisemisestä. Ikoni on säilytetty luodin tai muun vastaavan tapahtuman vaurioittamana muistuttamassa niistä tapahtumista, joissa väkivalta ulottui ihmisten ja rakennusten lisäksi myös pyhiin kuviin.''

	=== Vuoden 1918 jäljet ===		=== Vuoden 1918 jäljet ===
Rivi 7:		Rivi 7:
	[[Tampereen ortodoksinen kirkko]] valmistui vuonna 1899, joten sisällissodan aikana se oli vasta vajaat kaksikymmentä vuotta vanha. Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset ryöstelivät kirkkoa ja turmelivat sen sisustusta. Esineistöä katosi myös valtion takavarikointien seurauksena. Kirkko jäi joksikin aikaa tyhjilleen, ja valtio palautti sen Suomen ortodoksiselle kirkolle vuonna 1919.<br>		[[Tampereen ortodoksinen kirkko]] valmistui vuonna 1899, joten sisällissodan aikana se oli vasta vajaat kaksikymmentä vuotta vanha. Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset ryöstelivät kirkkoa ja turmelivat sen sisustusta. Esineistöä katosi myös valtion takavarikointien seurauksena. Kirkko jäi joksikin aikaa tyhjilleen, ja valtio palautti sen Suomen ortodoksiselle kirkolle vuonna 1919.<br>
	<br>		<br>
	Kirkon ikoneita käytettiin maalitauluina. Ammuttu Kristus on säilynyt konkreettisena muistona tästä hävityksestä, mutta yksittäisen ikonin ampujaa tai ampumisen tarkkaa ajankohtaa käytettävissä olevat lähteet eivät nimeä. Tapahtumien taustalla oli sodan synnyttämän väkivallan lisäksi ortodoksisuuden yhdistäminen venäläisyyteen. Uskonnollinen vähemmistö saatettiin nähdä osana viholliseksi koettua valtaa, vaikka suomalaisia ortodokseja taisteli myös valkoisten riveissä.<br>		Kirkon ikoneita käytettiin maalitauluina. Ammuttu Kristus on säilynyt konkreettisena muistona tästä hävityksestä, mutta yksittäisen ikonin ampujaa tai ampumisen tai muun tapahtuman tarkkaa ajankohtaa käytettävissä olevat lähteet eivät nimeä. Tapahtumien taustalla oli sodan synnyttämän väkivallan lisäksi ortodoksisuuden yhdistäminen venäläisyyteen. Uskonnollinen vähemmistö saatettiin nähdä osana viholliseksi koettua valtaa, vaikka suomalaisia ortodokseja taisteli myös valkoisten riveissä.<br>
	<br>		<br>
	Ikonin vaurioista on kerrottu kirkon opastuksissa, ja Ammuttu Kristus on mainittu nimeltä myös ortodoksisten opettajien koulutuspäivien ohjelmassa. Sen historia kuuluu siten seurakunnassa välitettyyn muistiin ja auttaa ymmärtämään, millaisia jälkiä sisällissota jätti suomalaiseen ortodoksisuuteen.		Ikonin vaurioista on kerrottu kirkon opastuksissa, ja Ammuttu Kristus on mainittu nimeltä myös ortodoksisten opettajien koulutuspäivien ohjelmassa. Sen historia kuuluu siten seurakunnassa välitettyyn muistiin ja auttaa ymmärtämään, millaisia jälkiä sisällissota jätti suomalaiseen ortodoksisuuteen.

Kun kone jäljittelee ihmistä

Hannu — Mon, 05 Oct 2026 09:10:09 GMT

← Vanhempi versio		Versio 5. lokakuuta 2026 kello 09.10
Rivi 1:		Rivi 1:
	<!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?'''		<!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?'''

	''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa Isidoros Katsoksen tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.''		''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa '''Isidoros Katsoksen''' tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.''

	== Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohtaiseksi ==		== Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohtaiseksi ==

	Tämän kirjoituksen aihe löytyi alun perin sivupolulta. Ortodoksi.netissä on viime aikoina seurattu ~~[[tekoäly]]ä~~, sen käyttöä kirkollisessa elämässä sekä ennen kaikkea kysymystä siitä, mitä tekoälyn nopea kehitys merkitsee ihmiskäsityksellemme. Tätä aineistoa etsittäessä vastaan tuli Andidan piispa [https://bokforlagetstolpe.com/en/forfattare/isodoros-katsos/ '''Isidoros Katsos'''] ja hänen osallistumisensa syyskuussa 2026 Engelsbergissä järjestettyyn monitieteiseen konferenssiin ''What Does It Mean to Be Human in the Age of Artificial Intelligence?'' – ''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'' Konferenssissa oli tarkoitus tarkastella ihmisälyä, kokemusta, etiikkaa ja mielikuvitusta tekoälyn muovaamassa maailmassa.<br>		Tämän kirjoituksen aihe löytyi alun perin sivupolulta. Ortodoksi.netissä on viime aikoina seurattu tekoälyä, sen käyttöä kirkollisessa elämässä sekä ennen kaikkea kysymystä siitä, mitä tekoälyn nopea kehitys merkitsee ihmiskäsityksellemme. Tätä aineistoa etsittäessä vastaan tuli Andidan piispa [https://bokforlagetstolpe.com/en/forfattare/isodoros-katsos/ '''Isidoros Katsos'''] ja hänen osallistumisensa syyskuussa 2026 Engelsbergissä järjestettyyn monitieteiseen konferenssiin ''What Does It Mean to Be Human in the Age of Artificial Intelligence?'' – ''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'' Konferenssissa oli tarkoitus tarkastella ihmisälyä, kokemusta, etiikkaa ja mielikuvitusta tekoälyn muovaamassa maailmassa.<br>
	<br>		<br>
	Mutta tekoälyn rinnalla kysymykseen ihmisestä liittyi myös toinen, paljon henkilökohtaisempi tausta.<br>		Mutta tekoälyn rinnalla kysymykseen ihmisestä liittyi myös toinen, paljon henkilökohtaisempi tausta.<br>
Rivi 96:		Rivi 96:
	''Kuka tämä minä on?''<br>		''Kuka tämä minä on?''<br>
	Ja vasta sen jälkeen ehkä kolmas:<br>		Ja vasta sen jälkeen ehkä kolmas:<br>
	'''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'''		'''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'''<br>
			<br>
			'''Ortodoksi.net'''<br>
			2026

	== Lähteet ==		== Lähteet ==

Etusivu

Hannu — Mon, 05 Oct 2026 09:01:29 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 5. lokakuuta 2026 kello 09.01
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 8:		Rivi 8:
	* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''"[[Ammuttu Kristus]]"''' - (5.10.2026)
	** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)		** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
	** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)		** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)

Siinailainen Kristus Pantokrator

Hannu — Sat, 03 Oct 2026 16:33:23 GMT

Ak: Uusi sivu: == Siinain Kristus – ikoni, jonka katse pysäyttää == thumb|500 px|center|<center>Siinain Kristus Pantokrator (kuva: Wikipedia)</center> ''Siinain pyhän Katariinan luostarissa Egyptissä säilytetään Kristuksen ikonia, jonka kasvot tuntuvat katsovan ihmistä yhtä aikaa lempeästi ja vakavasti. Noin 1 500 vuotta vanha Siinain Kristus Pantokrator kuuluu maailman...

Uusi sivu

== Siinain Kristus – ikoni, jonka katse pysäyttää ==
[[Kuva:Kristus pantokrator siinailainen01.jpg|thumb|500 px|center|<center>Siinain Kristus Pantokrator (kuva: Wikipedia)</center>]]
''[[Pyhän Katariinan luostari (Siinai)|Siinain pyhän Katariinan luostarissa]] Egyptissä säilytetään Kristuksen ikonia, jonka kasvot tuntuvat katsovan ihmistä yhtä aikaa lempeästi ja vakavasti. Noin 1 500 vuotta vanha Siinain [[Kristus Pantokrator]] kuuluu maailman tunnetuimpiin ikoneihin. Sen erityisyys avautuu, kun kasvoja tarkastelee hetken: niiden puoliskot eivät ole samanlaiset.''

=== Kaikkivaltias siunaa ja kohtaa ===

Kreikankielinen sana ''Pantokrator'' tarkoittaa ''Kaikkivaltiasta'', kaiken hallitsijaa. Ikonissa Kristus kohottaa oikean kätensä siunaukseen ja pitää vasemmassa kädessään koristeellista evankeliumikirjaa. Pään ympärillä on ristillä merkitty sädekehä. Katse suuntautuu kohti katsojaa, ja tuttu kuva-aihe yhdistää Kristuksen opettajana, ihmisiä rakastavana Vapahtajana ja vanhurskaana tuomarina. 
 
Siinain ikoni ajoitetaan tavallisesti 500-luvulle, ja sitä pidetään vanhimpana säilyneenä Kristus Pantokrator -ikonina. Noin 84 senttimetriä korkean ja 45,5 senttimetriä leveän kuvan maalari on tuntematon. Teoksen korkeatasoisen toteutuksen vuoksi sen syntypaikaksi on ehdotettu [[Konstantinopoli]]a. Myös mahdollista yhteyttä keisari Justinianuksen lahjoituksiin on pohdittu, mutta sitä ei tunneta varmasti.

=== Miksi kasvojen puoliskot ovat erilaiset? ===

Silmien, kulmakarvojen ja suupielten hienoiset erot tekevät kasvojen ilmeestä poikkeuksellisen. Toinen puoli voidaan kokea lempeämpänä, toinen ankarampana. Ero korostuu kuvakokeiluissa, joissa kummastakin kasvonpuoliskosta muodostetaan peilaamalla omat symmetriset kasvot. Alkuperäinen ikoni on kuitenkin yksi kokonaisuus, ja sitä on syytä tarkastella sellaisena. 
 
Epäsymmetriaa on selitetty eri tavoin. Yhdessä tulkinnassa se viittaa Kristuksen jumalalliseen ja inhimilliseen luontoon. Toisessa siinä nähdään armon ja tuomion samanaikainen läsnäolo. Esimerkiksi ortodoksinen teologi ja munkki [https://uaustin.org/people/nicholas-constas-fr-maximos/ '''Maximos Constas'''] on tarkastellut ikonia juuri laupeuden ja tuomion rinnakkaisuuden kautta. Näitä selityksiä on kuitenkin pidettävä tulkintoina, ei varmana tietona tuntemattoman maalarin tarkoituksesta. 
 
Kristuksen kahta luontoa koskevassa tulkinnassa tarvitaan myös teologista tarkkuutta: kirkon uskossa Kristus on yksi persoona, täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen. Kasvojen puoliskoja ei siksi pidä ymmärtää kirjaimellisena jakona, jossa toinen puoli olisi Jumala ja toinen ihminen. Kuvan äärellä voi pikemminkin pohtia, kuinka sama Kristus tuntee ihmisen heikkouden ja kutsuu häntä muuttumaan.

=== Vahaan maalattu kuva säilyi kuvariitojen yli ===

Ikoni on maalattu puulle [https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahamaalaus enkaustiikkatekniikalla], jossa väriaineiden sideaineena käytetään vahaa. Menetelmä yhdistää sen antiikin maalausperinteeseen. Pehmeät värisiirtymät ja kasvojen elävä muotoilu tekevät siitä kiinnostavan esimerkin varhaisesta ikonitaiteesta. Vuonna 1962 tehty puhdistus toi myöhempien maalauskerrosten alta esiin alkuperäistä pintaa ja auttoi tunnistamaan teoksen huomattavan iän. 
 
Monia varhaisia ikoneja tuhoutui [[Bysantti|Bysantin]] valtakunnan [[Ikonoklasmi|kuvariitojen]] aikana 700- ja 800-luvuilla. Siinain luostari sijaitsi tuolloin muslimivallan alueella, Bysantin kuvia vastustaneiden keisarien määräysvallan ulkopuolella. Ikonien säilymistä ovat lisäksi auttaneet alueen kuiva ilmasto sekä luostarin veljestön vuosisatainen huolenpito.

=== Vanhan ikonin äärellä ===

Siinain Kristus on sekä poikkeuksellisen arvokas taideteos että rukouksen kuva. Sen hengellistä merkitystä voi lähestyä myös ilman kasvonpuoliskojen vertailua. Siunaava käsi, evankeliumikirja ja suoraan kohti katsovat kasvot muodostavat kokonaisuuden, jossa vakavuus ja lohdutus mahtuvat samaan kuvaan.
Ikonin edessä voi pysähtyä ajattelemaan, miltä tuntuu tulla nähdyksi kokonaan: myös keskeneräisenä ja erehtyvänä. Kristuksen katseesta voi etsiä rohkeutta rehellisyyteen ja siunaavasta kädestä luottamusta siihen, että hänen puoleensa saa kääntyä. Näin vanha ikoni voi puhutella myös sitä, joka kohtaa sen ensi kertaa oman kotinsa seinällä tai kirjan sivulla. 
 
'''Ortodoksi.net''' 
3.10.2026

=== Lähteet ===
* Pyhän Katariinan luostari: [https://www.sinaimonastery.com/index.php/en/treasures/icons Icons.]
* Center for Online Judaic Studies: [https://cojs.org/justinian_icons_from_sinai-_6th_century/ Justinian Icons from Sinai, 6th century.]
* Carol Zaleski: [https://www.christiancentury.org/faith-matters/buddha-and-pantocrator The Buddha and the Pantocrator.] The Christian Century, 2017.
* John Watson: [https://mail.touregypt.net/featurestories/catherines2-1.htm Christ Pantocrator – Icon in the Monastery of St. Catherine.]
* OrthodoxWiki: [https://orthodoxwiki.org/Pantocrator Pantocrator.]

[[Luokka:Artikkelit]]

Epistolat ja Parimiat

Hannu — Sat, 03 Oct 2026 10:04:53 GMT

← Vanhempi versio		Versio 3. lokakuuta 2026 kello 10.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	Kanttori Jarmo ~~HUtun~~ kokoama kooste: '''Epistolat ja parimiat''' löytyy sivulta:		Kanttori Jarmo Hutun kokoama kooste: [https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf '''Epistolat ja parimiat'''] löytyy sivulta:

	https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf		https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf

Epistolat ja Parimiat

Hannu — Sat, 03 Oct 2026 09:58:34 GMT

Ak: Uusi sivu: Kanttori Jarmo HUtun kokoama kooste: '''Epistolat ja parimiat''' löytyy sivulta: https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf Luokka:Liturgiset tekstit

Uusi sivu

Kanttori Jarmo HUtun kokoama kooste: '''Epistolat ja parimiat''' löytyy sivulta:

https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf

[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Etusivu

Hannu — Sat, 03 Oct 2026 05:08:34 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 3. lokakuuta 2026 kello 05.08
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 5:		Rivi 5:

	== Ortodoksi.netissä äskettäin ==		== Ortodoksi.netissä äskettäin ==
	<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>		<!--<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span>
	~~<!--~~* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[Kirkon on tultava lähelle]]''' - (3.10.2026)
	** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)		** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)
	** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)		** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)

Kirkon on tultava lähelle

Hannu — Fri, 02 Oct 2026 08:41:14 GMT

← Vanhempi versio		Versio 2. lokakuuta 2026 kello 08.41
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~<!--~~ == Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? ==		== Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? ==
			[[Kuva:Ortodoksinensuomikartalla.png\|thumb\|500 px\|center\|<center>Ortodoksinen Suomi<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]

	Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ”Kirkko lähelläsi”. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhteisöjen arvoa ja henkilökohtaisen yhteyden turvaamista. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin myös ratkaisuja siihen, miten työntekijöiden aika ja seurakuntien rahat riittävät.<br>		Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ''”Kirkko lähelläsi”''. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhteisöjen arvoa ja henkilökohtaisen yhteyden turvaamista. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin myös ratkaisuja siihen, miten työntekijöiden aika ja seurakuntien rahat riittävät.<br>
	<br>		<br>
	Suomen ortodoksisessa kirkossa on kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa, joissa jokaisessa toimii useita pyhäkköyhteisöjä. Kirkon esittelysivun mukaan Suomessa on noin 150 ortodoksista pyhäkköä sekä lisäksi kymmeniä yksityisiä pyhäkköjä. Verkosto kertoo ortodoksisuuden paikallisista juurista, mutta rakennusten olemassaolo ei vielä yksin takaa elävää seurakuntayhteyttä. Siihen tarvitaan jumalanpalveluksia, kohtaamisia ja ihmisiä, jotka kantavat vastuuta toiminnan jatkuvuudesta.		Suomen ortodoksisessa kirkossa on kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa, joissa jokaisessa toimii useita pyhäkköyhteisöjä. Kirkon esittelysivun mukaan Suomessa on noin 150 ortodoksista pyhäkköä sekä lisäksi kymmeniä yksityisiä pyhäkköjä. Verkosto kertoo ortodoksisuuden paikallisista juurista, mutta rakennusten olemassaolo ei vielä yksin takaa elävää seurakuntayhteyttä. Siihen tarvitaan jumalanpalveluksia, kohtaamisia ja ihmisiä, jotka kantavat vastuuta toiminnan jatkuvuudesta.
Rivi 52:		Rivi 52:
	<br>		<br>
	'''Ortodoksi.net'''<br>		'''Ortodoksi.net'''<br>
	x.x.2026		2.10.2026

	=== Lähteet ===		=== Lähteet ===
Rivi 62:		Rivi 62:
	* ''Artikkelissa esitetyt sijaisjärjestelyjä, voimavarojen kohdentamista ja kielivalintoja koskevat pohdinnat ovat toimituksellisia kehittämisehdotuksia, eivät kuvauksia kirkon tekemistä päätöksistä.''		* ''Artikkelissa esitetyt sijaisjärjestelyjä, voimavarojen kohdentamista ja kielivalintoja koskevat pohdinnat ovat toimituksellisia kehittämisehdotuksia, eivät kuvauksia kirkon tekemistä päätöksistä.''

	[[Luokka:Artikkelit]] ~~-->~~		[[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Ortodoksinensuomikartalla.png

Hannu — Fri, 02 Oct 2026 08:39:59 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Ortodoksinensuomikartalla.png Ortodoksinen Suomi (kuva: Ortodoksi.net) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Ortodoksinen Suomi
(kuva: Ortodoksi.net)

[[Luokka:Kuvat]]

Tiedosto:1 ja 2 sävelmä.pdf

Hannu — Wed, 30 Sep 2026 16:17:04 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:1 ja 2 sävelmä.pdf Kanttori Jarmo hutun kokoama koste: Sunnuntaipäivien 8-sävelmistö 1. ja 2. sävelmä Luokka:Liturgiset tekstit

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Kanttori Jarmo hutun kokoama koste:
Sunnuntaipäivien 8-sävelmistö
1. ja 2. sävelmä

[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Tiedosto:Epistolat ja Parimiat.pdf

Hannu — Wed, 30 Sep 2026 15:59:27 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Epistolat ja Parimiat.pdf Kanttori Jatmo Hutun kokoama liturgisten tekstien kooste: Epistolat ja parimiat Luokka:Liturgiset tekstit

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Kanttori Jatmo Hutun kokoama liturgisten tekstien kooste:

Epistolat ja parimiat

[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Juuan ortodoksinen kirkko

Hannu — Wed, 30 Sep 2026 12:17:36 GMT

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2026 kello 12.17
Rivi 5:		Rivi 5:

	Katso myös muiden suomalaisten kirkkorakennusten kuvia -> [[Suomalaisia ortodoksisia kirkkorakennuksia]].		Katso myös muiden suomalaisten kirkkorakennusten kuvia -> [[Suomalaisia ortodoksisia kirkkorakennuksia]].
			<hr>
			== Juuan profeetta Elian tsasouna ==

			Juuan ''Pyhän profeetta Elian tsasouna'' on Juuan kirkonkylässä Laurilantiellä sijaitseva ortodoksinen rukoushuone. Arkkitehti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Paatela '''Toivo Paatela'''] suunnittelema rakennus valmistui 17. elokuuta 1956, ja sen vihkiminen toimitettiin [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa\|piispa '''Paavalin''']] johdolla 12. toukokuuta 1957.<br>
			<br>
			Tsasouna on pyhitetty profeetta Elian muistolle, ja sen temppelijuhlaa eli praasniekkaa vietetään ''20. heinäkuuta''. Rakennus ja sen viereinen asuinrakennus muodostavat ortodoksisesta rakennusperinteestä vaikutteita saaneen kokonaisuuden, jolla on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Tsasouna on suojeltu asemakaavassa merkinnällä SR2. Se kuuluu Taipaleen ortodoksisen seurakunnan Nurmeksen kappeliseurakunnan alueeseen.

			=== Rakennuksen kunto ja käytön päättyminen ===

			Vuonna 2024 tehdyissä tutkimuksissa tsasounassa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita sekä rakenteiden tuuletuspuutteita. Korjauskustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 265 000 euroa. Marraskuun 10. päivänä 2025 järjestetyssä katselmuksessa nousi esiin myös kattorakenteiden lahovaurioista aiheutuva sortumisriski. Kirkkoherra '''Tuomas Järvelin''' asetti rakennuksen toistaiseksi voimassa olevaan käyttökieltoon 17. marraskuuta 2025. Jumalanpalvelukset siirrettiin samassa pihapiirissä sijaitsevaan ortodoksiseen seurakuntasaliin.<br>
			<br>
			Taipaleen seurakunnanvaltuusto päätti 28. huhtikuuta 2026 luopua tsasounan kirkollisesta käytöstä ja esittää rakennuksen purkamista. Päätöksen taustalla olivat vakavat vauriot, korjausten korkeat kustannukset ja epävarmuus sisäilmaongelmien poistumisesta. Asia toimitettiin kirkollishallituksen käsiteltäväksi. Suojellun rakennuksen purkaminen edellyttää lisäksi erillistä lupamenettelyä. Seurakunnan tavoitteena on järjestää Juuan ortodokseille toimiva tila jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia varten.

			=== Lähteet ===

			* Wikimedia Commons: Juuan profeetta Elian tsasounan rakennus- ja vihkimistiedot
			* Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Rakennettu kulttuuriympäristö, s. 87
			* Suomen ortodoksinen kirkko: Juuan tsasouna käyttökieltoon
			* Suomen ortodoksinen kirkko: Taipaleen seurakunta luopumassa Juuan tsasounasta

	[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]		[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]

Ammuttu Kristus

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 16:26:40 GMT

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2026 kello 16.26
Rivi 40:		Rivi 40:
	* Ikonin ulkoasun ja kirjoitusten tarkastelussa käytetty Hannu Pyykkösen valokuvaa, jota on sen lisäksi käsitelty kuvan parantamiseksi.		* Ikonin ulkoasun ja kirjoitusten tarkastelussa käytetty Hannu Pyykkösen valokuvaa, jota on sen lisäksi käsitelty kuvan parantamiseksi.

	[[Luokka:~~Artikkeli~~]]		[[Luokka:Artikkelit]]

Ammuttu Kristus

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 16:25:46 GMT

Ak: Uusi sivu: == Ammuttu Kristus == thumb|500 px|center|<center>Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</center> ''Tampereen ortodoksisen kirkon alttariosassa on Kristus-ikoni, jonka nimi pysäyttää: '''Ammuttu Kristus'''. Sen pinnassa näkyvät vauriot kantavat muistoa vuoden 1918 sisällissodasta ja kirkon häpäisemisestä. Ikoni on säilytetty luodin vaurioittamana muistuttamassa tap...

Uusi sivu

== Ammuttu Kristus ==
[[Kuva:Ammuttu_kristus_tampere_hap.png|thumb|500 px|center|<center>Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</center>]]
''Tampereen ortodoksisen kirkon alttariosassa on Kristus-ikoni, jonka nimi pysäyttää: '''Ammuttu Kristus'''. Sen pinnassa näkyvät vauriot kantavat muistoa vuoden 1918 sisällissodasta ja kirkon häpäisemisestä. Ikoni on säilytetty luodin vaurioittamana muistuttamassa tapahtumista, joissa väkivalta ulottui ihmisten ja rakennusten lisäksi myös pyhiin kuviin.''

=== Vuoden 1918 jäljet ===

[[Tampereen ortodoksinen kirkko]] valmistui vuonna 1899, joten sisällissodan aikana se oli vasta vajaat kaksikymmentä vuotta vanha. Tampereen valtauksen jälkeen valkoiset ryöstelivät kirkkoa ja turmelivat sen sisustusta. Esineistöä katosi myös valtion takavarikointien seurauksena. Kirkko jäi joksikin aikaa tyhjilleen, ja valtio palautti sen Suomen ortodoksiselle kirkolle vuonna 1919. 
 
Kirkon ikoneita käytettiin maalitauluina. Ammuttu Kristus on säilynyt konkreettisena muistona tästä hävityksestä, mutta yksittäisen ikonin ampujaa tai ampumisen tarkkaa ajankohtaa käytettävissä olevat lähteet eivät nimeä. Tapahtumien taustalla oli sodan synnyttämän väkivallan lisäksi ortodoksisuuden yhdistäminen venäläisyyteen. Uskonnollinen vähemmistö saatettiin nähdä osana viholliseksi koettua valtaa, vaikka suomalaisia ortodokseja taisteli myös valkoisten riveissä. 
 
Ikonin vaurioista on kerrottu kirkon opastuksissa, ja Ammuttu Kristus on mainittu nimeltä myös ortodoksisten opettajien koulutuspäivien ohjelmassa. Sen historia kuuluu siten seurakunnassa välitettyyn muistiin ja auttaa ymmärtämään, millaisia jälkiä sisällissota jätti suomalaiseen ortodoksisuuteen.

=== Siunaava Kristus ja kutsu lepoon ===

Ammuttu Kristus -nimitys kertoo ikonin kohtalosta. Kuva-aiheeltaan se esittää Kristusta Kaikkivaltiaana eli [[Pantokrator]]ina. Kristuksen oikea käsi on kohotettu siunaukseen, ja vasen kannattaa avointa evankeliumikirjaa. Pään ympärillä on ristisädekehä, ja kuvan yläosassa olevat kirjaimet ovat Jeesuksen Kristuksen nimen lyhenteitä. 
 
Kasvojen ja vaatteiden pehmeä, luonnonmukainen muotoilu muistuttaa venäläisessä kirkkotaiteessa 1800-luvulla yleistä länsimaisvaikutteista maalaustapaa. Kirkon ikonostaasin ikonien tiedetään olevan Pietarista ja öljyväreillä metallilevyille maalattuja. Tätä tietoa ei kuitenkaan voi sellaisenaan ulottaa alttariosassa olevaan Ammuttu Kristus -ikoniin. Sen tekijä, tarkka valmistumisaika ja alkuperäinen sijoituspaikka vaatisivat vielä esinekohtaista selvitystä. 
 
Evankeliumikirjan kirkkoslaavilainen teksti näyttää viittaavan ''Matteuksen evankeliumin'' kohtaan, jossa Kristus kutsuu luokseen työn ja kuormien uuvuttamat ja kehottaa ottamaan hänen ikeensä sekä oppimaan hänestä (Matt. 11:28–29). Vaurioituneessa ikonissa tämä sanoma saa erityisen puhuttelevan sävyn. Väkivallan kohteeksi joutuneessa kuvassa Kristus kohottaa edelleen kätensä siunaukseen ja kutsuu ihmistä luokseen.

=== Vaurioitunut kuva säilyttää merkityksensä ===

Ikonin kultataustassa ja Kristuksen hahmossa näkyy runsaasti maalipinnan puutoksia. Kaikkia niitä ei voi valokuvan perusteella tunnistaa ampumisen jäljiksi, sillä mukana voi olla myös maalikerroksen irtoamista ja muita vaurioita. Luotien määrän tai niiden kulkusuuntien arvioiminen edellyttäisi ikonin tarkempaa tutkimista. Myös sen mahdollinen konservointihistoria olisi tärkeä osa esineen vaiheiden selvittämistä. 
 
Ammuttu Kristus on samalla sekä rukouksen kuva että historian todistaja. Sen vauriot muistuttavat ajasta, jolloin viha ja viholliskuvat murensivat myös pyhän kunnioittamista. Ikonin edessä voi pohtia, kuinka helposti ihmisen uskonto, kieli tai tausta muuttuu perusteeksi nähdä hänet uhkana. 
 
Kristuksen siunaava käsi ja evankeliumin kutsu antavat kuvalle kuitenkin myös toisen ulottuvuuden. Vaurioiden keskellä säilynyt sanoma avaa tilaa rauhalle, anteeksiannolle ja sovinnolle. Historian jäljet jäävät näkyviin, ja niiden äärellä jokainen sukupolvi joutuu kysymään, miten se itse kohtelee lähimmäistään. 
 
'''Ortodoksi.net'''
1.10.2026

=== Lähteet ===

* Tampereen ortodoksinen seurakunta: [https://www.tampereort.fi/seurakunta Seurakunta – kirkon historiaa.]
* Tiekirkot: [https://www.tiekirkot.fi/kirkot/pyhien-aleksanteri-nevalaisen-ja-nikolaoksen-kirkko/ Tampereen ortodoksinen kirkko (Pyhien Aleksanteri Nevalaisen ja Nikolaoksen kirkko).]
* Seppo Simola: [https://hos.fi/ortodoksit-sisallissodassa-1918/ Ortodoksit sisällissodassa 1918. Helsingin ortodoksinen seurakunta], 4.5.2018. Julkaistu alun perin Ortodoksiviestissä 3/2018.
* Sirkka Ojala: [https://pirkanviesti.fi/wp-content/uploads/2019/12/pirkanViesti_5_2017.pdf Tutustumassa Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan]. Pirkan Viesti 5/2017, s. 7. Vierailukertomus pastori Heikki Honkamäen opastuksesta.
* Ortodoksinen Opettaja, syksy 2018, s. 4: [https://www.sooli.fi/wp-content/uploads/2020/05/Ortodoksinen-Opettaja-syksy-2018.pdf ortodoksisten opettajien syyspäivien ohjelma.]
* Mieletöntä valoa: [https://epiclight.fi/talvisen-tampereen-tarppeja/ Talvisen Tampereen tärppejä.]
* Ikonin ulkoasun ja kirjoitusten tarkastelussa käytetty Hannu Pyykkösen valokuvaa, jota on sen lisäksi käsitelty kuvan parantamiseksi.

[[Luokka:Artikkeli]]

Tiedosto:Ammuttu kristus tampere hap.png

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 16:25:19 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Ammuttu kristus tampere hap.png Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa
(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)

[[Luokka:Kuvat]]

Kirkon on tultava lähelle

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 10:47:18 GMT

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2026 kello 10.47
Rivi 60:		Rivi 60:
	* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/kirkon-jasentilastot-vuodelta-2025-ovat-valmistuneet-kirkkoon-liittyminen-edelleen-vilkasta-jasenmaara-pieneni-maltillisesti/ Kirkon jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet – kirkkoon liittyminen edelleen vilkasta, jäsenmäärä pieneni maltillisesti].		* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/kirkon-jasentilastot-vuodelta-2025-ovat-valmistuneet-kirkkoon-liittyminen-edelleen-vilkasta-jasenmaara-pieneni-maltillisesti/ Kirkon jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet – kirkkoon liittyminen edelleen vilkasta, jäsenmäärä pieneni maltillisesti].
	* Orthodox Times, 24.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/bishop-of-chora-no-place-is-distant-and-no-person-is-forgotten-by-the-church/ Bishop of Chora: No place is distant and no person is forgotten by the Church].		* Orthodox Times, 24.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/bishop-of-chora-no-place-is-distant-and-no-person-is-forgotten-by-the-church/ Bishop of Chora: No place is distant and no person is forgotten by the Church].
		⚫	* ''Artikkelissa esitetyt sijaisjärjestelyjä, voimavarojen kohdentamista ja kielivalintoja koskevat pohdinnat ovat toimituksellisia kehittämisehdotuksia, eivät kuvauksia kirkon tekemistä päätöksistä.''

⚫	''Artikkelissa esitetyt sijaisjärjestelyjä, voimavarojen kohdentamista ja kielivalintoja koskevat pohdinnat ovat toimituksellisia kehittämisehdotuksia, eivät kuvauksia kirkon tekemistä päätöksistä.''

	[[Luokka:Artikkelit]] -->		[[Luokka:Artikkelit]] -->

Etusivu

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 07:29:01 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2026 kello 07.29
Rivi 8:		Rivi 8:
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa]]''' - (29.9.2026)
	** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)		** '''[[Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä]]''' - (26.9.2026)
	** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)		** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)

Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 07:27:14 GMT

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2026 kello 07.27
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa? ==		== Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa? ==
			[[Kuva:Myllykosken_tsasouna_01b_hap.jpg\|thumb\|500 px\|center\|<center>Myllykosken tsasounan malli on Ägläjärven tsasounasta<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]]

	Seurakunnan tulevaisuudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy helposti rahaan, rakennuksiin, työntekijöihin ja jäsenmäärään. Näistä on huolehdittava vastuullisesti, mutta samalla on kysyttävä, millaista elämää niillä mahdollistetaan. Mistä ihminen huomaa, että hänen lähellään on seurakunta, josta voi löytää rukousta, yhteyttä ja toivoa?<br>		Seurakunnan tulevaisuudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy helposti rahaan, rakennuksiin, työntekijöihin ja jäsenmäärään. Näistä on huolehdittava vastuullisesti, mutta samalla on kysyttävä, millaista elämää niillä mahdollistetaan. Mistä ihminen huomaa, että hänen lähellään on seurakunta, josta voi löytää rukousta, yhteyttä ja toivoa?<br>
	<br>		<br>
Rivi 58:		Rivi 58:
	* Aamun Koitto, 18.5.2026: [https://aamunkoitto.fi/arki-ihmiset/luikonlahden-tsasouna-siirtyy-takaisin-lahjoittajasuvulle-pyhakkoyhteisosta-on-elossa-enaa-yksi-kirkossakavija/ Luikonlahden tsasouna siirtyy takaisin lahjoittajasuvulle – pyhäkköyhteisöstä on elossa enää yksi kirkossakävijä.]		* Aamun Koitto, 18.5.2026: [https://aamunkoitto.fi/arki-ihmiset/luikonlahden-tsasouna-siirtyy-takaisin-lahjoittajasuvulle-pyhakkoyhteisosta-on-elossa-enaa-yksi-kirkossakavija/ Luikonlahden tsasouna siirtyy takaisin lahjoittajasuvulle – pyhäkköyhteisöstä on elossa enää yksi kirkossakävijä.]
	* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/juuassa-sijaitseva-pyhan-profeetta-elian-tsasouna-kayttokieltoon/ Juuassa sijaitseva Pyhän profeetta Elian tsasouna käyttökieltoon.]		* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/juuassa-sijaitseva-pyhan-profeetta-elian-tsasouna-kayttokieltoon/ Juuassa sijaitseva Pyhän profeetta Elian tsasouna käyttökieltoon.]
			* Suomen ortodoksinen kirkko: Kirkollishallituksen pöytäkirja 26.1.2026, [https://ort.fi/wp-content/uploads/2026/02/KH_26.1.2026_poytakirja_lopullinen.pdf § 9. Myllykosken tsasounan lakkauttamispäätöstä koskeva oikaisuvaatimus.]
		⚫	* Seurakuntien kehittämistä ja yksityisten tsasounien ylläpitovastuuta koskevat näkemykset ovat Ortodoksi.netin ylläpidon omaa pohdintaa.


	[[Luokka:Artikkelit]]		[[Luokka:Artikkelit]]


⚫	Seurakuntien kehittämistä ja yksityisten tsasounien ylläpitovastuuta koskevat näkemykset ovat ~~kirjoituksen~~ omaa pohdintaa.

Tiedosto:Myllykosken tsasouna 01b hap.jpg

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 07:22:40 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Myllykosken tsasouna 01b hap.jpg Myllykosken tsasounan malli on Ägläjärven tsasounasta (kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen) Luokka:Kuvat

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Myllykosken tsasounan malli on Ägläjärven tsasounasta
(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)

[[Luokka:Kuvat]]

Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa

Hannu — Tue, 29 Sep 2026 07:18:32 GMT

Rakenteiden tarkoitus on palvella elämää

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2026 kello 07.18
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 9:		Rivi 9:
	Hallinto, taloudenpito ja työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen kuuluvat seurakunnan vastuuseen. Rakennuskin voi olla paljon enemmän kuin ylläpidettävä kiinteistö: hengellinen koti, johon liittyvät suvun muistot, tutut ikonit ja vuosikymmenten rukoukset. Siksi sen tulevaisuutta ei voi käsitellä vain kustannuskysymyksenä.<br>		Hallinto, taloudenpito ja työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen kuuluvat seurakunnan vastuuseen. Rakennuskin voi olla paljon enemmän kuin ylläpidettävä kiinteistö: hengellinen koti, johon liittyvät suvun muistot, tutut ikonit ja vuosikymmenten rukoukset. Siksi sen tulevaisuutta ei voi käsitellä vain kustannuskysymyksenä.<br>
	<br>		<br>
	Pienten tsasounien kohdalla vaikeat ratkaisut ovat jo todellisuutta. Kuopion seurakunnan valtuusto päätti toukokuussa 2026 luopua Luikonlahden [[tsasouna]]sta tilanteessa, jossa paikallinen pyhäkköyhteisö oli kutistunut lähes olemattomiin. Taipaleen seurakuntaan kuuluvan Nurmeksen kappeliseurakunnan alueella Juuan profeetta Elian tsasouna puolestaan asetettiin marraskuussa 2025 käyttökieltoon rakennuksen vakavien vaurioiden vuoksi. Juuassa kyse oli käyttökiellosta, ei samanlaisesta luopumispäätöksestä kuin Luikonlahdella, ja jumalanpalvelukset siirrettiin viereiseen seurakuntasaliin.<br>		Pienten tsasounien kohdalla vaikeat ratkaisut ovat jo todellisuutta. Kuopion seurakunnan valtuusto päätti toukokuussa 2026 luopua Luikonlahden [[tsasouna]]sta tilanteessa, jossa paikallinen pyhäkköyhteisö oli kutistunut lähes olemattomiin. Taipaleen seurakuntaan kuuluvan Nurmeksen kappeliseurakunnan alueella Juuan profeetta Elian tsasouna puolestaan asetettiin marraskuussa 2025 käyttökieltoon rakennuksen vakavien vaurioiden vuoksi. Juuassa kyse oli käyttökiellosta, ei samanlaisesta luopumispäätöksestä kuin Luikonlahdella, ja jumalanpalvelukset siirrettiin viereiseen seurakuntasaliin. Kaakkois-Suomen seurakunnan [[Myllykosken ortodoksinen tšasouna\|Myllykoskella sijainneen tsasounan]] käyttö lopetettiin seurakunnan toimesta 2026.<br>
	<br>		<br>
	Vähäinen käyttö, rakennusten kunto ja korjausten kustannukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa kaikkien pyhäkköjen säilyttäminen käy ylivoimaiseksi. Kun ratkaisu osuu omaan tsasounaan, suru ja pettymys ovat ymmärrettäviä. Niitä ei pidä ohittaa vetoamalla pelkästään talouteen. Seurakuntalaisille on kerrottava ajoissa rakennuksen tilanteesta, kuultava heidän näkemyksiään ja arvioitava vaihtoehdot avoimesti.<br>		Vähäinen käyttö, rakennusten kunto ja korjausten kustannukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa kaikkien pyhäkköjen säilyttäminen käy ylivoimaiseksi. Kun ratkaisu osuu omaan tsasounaan, suru ja pettymys ovat ymmärrettäviä. Niitä ei pidä ohittaa vetoamalla pelkästään talouteen. Seurakuntalaisille on kerrottava ajoissa rakennuksen tilanteesta, kuultava heidän näkemyksiään ja arvioitava vaihtoehdot avoimesti.<br>
Rivi 47:		Rivi 47:
	Seurakunnan on huolehdittava tulevaisuudestaan, jotta se voi palvella ihmisiä myös huomenna. Tulevaisuutta rakennetaan jo tänään siinä, että joku löytää seurakunnasta paikan, jossa hänen ei tarvitse jäädä yksin.<br>		Seurakunnan on huolehdittava tulevaisuudestaan, jotta se voi palvella ihmisiä myös huomenna. Tulevaisuutta rakennetaan jo tänään siinä, että joku löytää seurakunnasta paikan, jossa hänen ei tarvitse jäädä yksin.<br>
	<br>		<br>
			Lue yhdestä surullisesta kirkon kohtalosta Ortodoksi.netin sivuilta. Tämä rakennus myytiin 2020-luvun alussa yksityiselle ja ikonit jaettiin eri kirkkoihin mm. Savonlinnaan:
⚫	'''~~=rtodoksi~~.net'''<br>
			[[Petravaara_–_palanen_aidointa_Karjalaa]]. <br>
			<br>
		⚫	'''Ortodoksi.net'''<br>
	29.9.2026		29.9.2026